Miesystäväni varastaa rahojani

[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 10:34"]

Mitä järkeä olla yhdessä jos ei voi jakaa kaikkea? Se mikä on minun, on sinun ja se mikä on sinun, on minun. Muista se.

[/quote]

Niin. Ja sen pitäisi toimia molemmin päin!

Mies vaikuttaa pihiltä. Tällaiset ihmiset eivät välttämättä itsekään voi sille mitään, että ovat pihejä... Tavoitteena on selvitä ilman rahaa, kun toisilla ihmisillä raha on väline johonkin tarpeelliseen tai kivaan.

Peliongelma on toinen ajatus, onko ap sellainen mahdollisuus? KAIKKI ylimenevä menee hedelmäpeleihin tms. Se on riippuvuus.

Naiset ovat usein passiivis-aggressiivisia. Toisin sanoen kun ollaan face-to-face ei uskalleta sanoa miehelle mitään, mutta sitten suhteen asioita retostellaan, miestä haukutaan takanapäin kavereille tai sitten tänne av:lle. Kuitenkin ollaan kuristusotteessa suhteessa mieheen, eikä osata päästää irti, vaikka omat tunteet ovat koko ajan pakkasen puolella.

Suhteessa on aina kaksi osapuolta. Ymmärrän, että ap:n mies on harvinaisen epäviehättävä tavallaan: siipiveikko, ehkä sairaalloisen rahanahne ja pihi, mutta kyllä ap vaikuttaa itsekin melkoiselta draamakuningattarelta, joka esittää martyyriä, mököttää ja katkerana haukkuu miestä tämän selän takana.

Minusta outoa käytöstä ja osoittaa miehen epäluotettavuutta. Eri asia olisi, jos asuisitte yhdessä ja pitkin lojuvat kolikot saattaisivat olla kumman vaan.

> Entäs se että mies näyttää käyttäytyvän niin että mikä on hänen on hänen ja se mikä on tyttökaverin on yhteistä. Onko se reilua ?

Niinpä. Hän kuvittelee, että kaikki, mikä on hänen, on yksin hänen. Mutta minun rahani ym. kuuluvat tietenkin aivan yhtä paljon myös hänelle!

Ja hänen ei taas mitään "ikävämpää" kuulu tehdä, niitähän ei jaeta, vaan kuuluisivat vain minulle...

Minun täytyisi hänenkin lapsilleen synttärilahjat ym. muistamiset ostella, hänen ei tietenkään minun lapsilleen.  Olen sen verran kypsynyt tähän tilanteeseen, etten enää ostele lahjoja hänen lapsilleen. Kun kerran koskaan ei minun lapsiani huomioi (siis muutenkaan) mitenkään, miksi minä huomioisin hänen lapsiaan sitten? Ajattelin, että JOS mies oppisi, kun kokisi, miltä tuollainen tuntuu. Mutta ehkei tämä yksilö opi?

Jos minä olisin hänen laatikostaan vienyt tuon 2 €, siitä olisi noussut valtava haloo. Pitäisköhän mun kokeilla, ja mennä hänen lompakolleen vaan ihan kylmästi? Esimerkkejäkin on. Joskus olisin tarvinnut johonkin varmaan euron tai viiskyt senttiä, ja mies ei MILLÄÄN meinannut sitä mulle lompakostaan antaa.

Seksi on hyvää kyllä, ja ihan hyvin tullaan muuten toimeen.

Ap

> Seksi on hyvää kyllä, ja ihan hyvin tullaan muuten toimeen.

Vähän typerältä tuntuu nyt itsenikin mielestä tuo kirjoittamani lause. Tarkoitan siis, että kyllä meidän yhteiselämässämme on hyviäkin puolia. Esim. seksi on hyvää, on ihana istua illalla miehen kainalossa, välillämme on paljon vetovoimaa. On mukavakin viettää hänen kanssaan aikaa. Mutta silti en sulata tätä epärehellisyyttä ja omaan napaan tuijottamista ja ainaista oman edun ensimmäiseksi asettamista ja rahan varastamista. Ne tavallaan poistavat suhteen kaikki hyvät puolet. Ja mietin, että esittääkö se mies sitten myös noita muita juttuja? Onko sen tunteet minua kohtaan aitoja ylipäänsä, vai käyttääkö vain hyväkseen?

Ja, kuten aiemmin sanoin, olen asiasta myös miehelle suoraan sanonut tänä aamuna. Uskallan kyllä puhua hänelle suoraan. Kuitenkin on hyvä kuunnella myös muiden naisten mietteitä asiasta. Kiitokset kaikista kommenteistanne!

Joissakin asioissa tykkään tietenkin hänestä valtavasti, en kai muuten olisi yhteen hänen kanssaan muuttamassa.

Ap

Mies tuskin tulee muuttumaan tuossa perus-pihiydessään. Mutta yhteen muutettaessa tulee sopia selvät sävelet, esim. vuokra menee suoraveloituksena suoraan hänen tililtään ja sinä maksat juoksevat kulut. Pihi ihminen ei pysty käyttää rahaa, se tekee hänelle niin pahaa. Minulla on yksi kaveri tällainen. Käy vanhemmillaan pyykkäämässä ja syömässä silloin tällöin. Yöpyy mieluummin työpaikalla kuin kuluttaa bensaa kotiin ajamiseen. Poimii maasta näkemänsä pikkukolikot. Ei tee mitään mikä maksaa. Ei tarjoa kylään mennessä vieraille mitään, ei kutsu vieraita. Koittaa ruuatkin hankkia itse luonnosta, vaatteet kirpparilta tai alesta. Päivittelee muiden ostoksia ja hankintoja.

MUTTA hän ei kyllä varastaisi ikinä minulta. Se on varma.

[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 11:06"]

> Seksi on hyvää kyllä, ja ihan hyvin tullaan muuten toimeen.

Vähän typerältä tuntuu nyt itsenikin mielestä tuo kirjoittamani lause. Tarkoitan siis, että kyllä meidän yhteiselämässämme on hyviäkin puolia. Esim. seksi on hyvää, on ihana istua illalla miehen kainalossa, välillämme on paljon vetovoimaa. On mukavakin viettää hänen kanssaan aikaa. Mutta silti en sulata tätä epärehellisyyttä ja omaan napaan tuijottamista ja ainaista oman edun ensimmäiseksi asettamista ja rahan varastamista. Ne tavallaan poistavat suhteen kaikki hyvät puolet. Ja mietin, että esittääkö se mies sitten myös noita muita juttuja? Onko sen tunteet minua kohtaan aitoja ylipäänsä, vai käyttääkö vain hyväkseen?

Ja, kuten aiemmin sanoin, olen asiasta myös miehelle suoraan sanonut tänä aamuna. Uskallan kyllä puhua hänelle suoraan. Kuitenkin on hyvä kuunnella myös muiden naisten mietteitä asiasta. Kiitokset kaikista kommenteistanne!

Joissakin asioissa tykkään tietenkin hänestä valtavasti, en kai muuten olisi yhteen hänen kanssaan muuttamassa.

Ap

[/quote]

LOL! Näin se juuri menee. Haukutaan ja arvostellaan miestä. Kun on "huojennuttu", palataan takaisin samaan surkeaan suhteeseen jatkamaan yhteistä kurimusta. Olet läheisriippuvainen.

Meilläkin saatetaan ottaa toisenkin kodissa pöydältä/laatikoista löytyviä kolikoita, jos johonkin akuutisti tarvitsee, eikä omia ole. Vaikka parkkirahaa tai kahviin työmatkalla tms. Mutta siitä ilman muuta ilmoitetaan, vaikkei varsinaisesti lupia tarvitse kysellä tai maksaa takaisinkaan.

Mulla on ollut miesystävä, joka ihan oikeasti varasti minulta rahaa. Tyhjensin nimittäin erään ylimääräisen pankkitilini ja ladoin käteiset kaappiin, josta itsekin otin ruoka- ja shoppailurahaa jne. Ihmettelin vähän, kun miesystävä yhdessä vaiheessa rupesi hirveän höveliksi rahankäytön suhteen. Osteli kukkia, kalliita viinejä, luomulihaa ja vei poikaansa ravintolaan syömään yms. Vähän myöhemmin rupesin miettimään, että kylläpä tuo käteispino kaapissa hupenee kovaa tahtia. Ensin arvelin, että miehen poika olisi saattanut varastaa muutaman viiskymppisen, mutta sitten rupesi raksuttamaan yks plus yks. Kysyin mieheltä ihan suoraan, että tiedätkö tästä mitään, olen ihan varma että multa on kadonnut 300-500 euroa kaapista. Mies kielsi, suorastaan loukkaantuen ja väitti vaan, etten itse ole laskenut omaa käyttöä niin tarkasti. Noh, vein rahat takaisin pankkiin ja kas kummaa, kun loppui seinään se miehen rahantuhlauskin. Ja äijästä tuli hyvin pian entinen. Tämäkin ihan nelikymppinen mies.

Jos sinä yhtäkkiä menetät kaikki rahasi ja sairastut, mitä silloin tapahtuisi? Meneeko mies ostamaan sinulle lääkkeitä, tekisikö sinulle ruoka, saisitko mitään myötätuntoa?

Onko tuo mies etnistä vähemmistöä? Silloin se on geeneissä oleva ehdoton refleksi johon ei voi vaikuttaa.

Halvalla sinä mielestäni onnistut miestä pitämään. Pari euroa silloin tällöin kikkelistä. En pitäisi pahana..

48, mullakin tuli mieleen juuri tässä vähän aikaa sitten, kun isovanhemmat antoivat rahaa lapsilleni, ja laitoin ne säilytykseen keittiön kaappiin kunnes saisin ne vietyä pankkiin, että mitä jos miesystävä löytäisi ne, veisikö...

Tosiaan, voi olla pihi, mutta se on mielestäni tosi vastenmielistä, että menot, joita elämässä nyt aina on, menisivät aina sen toisen maksettavaksi. Usein pihit henkilöt yrittää jotain kautta saada jonkun toisen maksamaan haluamansa asian. Ehkä epäsuoraan, mutta kuitenkin. Tässä  miehessä tosin saattaa yhdistyä piheys ja epärehellisyys.

Mietin, että säästääkö mies rahaa omille lapsilleen minulta pummaamalla, ja käytännössä minun lapseni rahat tässä vaan häviävät...Niinhän se nimittäin on, että se, mikä minulta on pois, on pois myös lapsiltani. Aina valittelee elareiden ym. maksamisesta, ja kuinka ei ole rahaa.... Nyt viimeksi eilen kuulutti suureen ääneen, miten ei enää hetkeen aikaan sitten laita mihinkään rahaa (myöhemmin illalla olikin sitten varmaan iloinen, kun löysi sen kaksieuroisen...). Ja mun maksuihin osallistuminen (sähkö ym.) jää sitten aina maksamatta!

Ap

[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 09:53"]

Tuli ihan sellanen hyväksikäytetty fiilis, että mies, jolla huonommat tulot, ajattelee löytäneensä "kultakaivoksen" (siis sinänsä huvittavaa, mulla on ihan keskinkertaiset tulot, n. 3300€ kuussa, mutta miehen silmissä tuloni ovat selvästi isot...), jolta voi nyhtää rahaa sopivan tilaisuuden tullen. ÄLLÖTTÄVÄÄ!

Muutenkin on pettänyt mua kesällä kerran..vaikka olikin pienen tauon aikana, niin silti...Ei anna kovin luotettavaa kuvaa miehestä nämä hänen touhunsa.

Ap

[/quote]

Ei tauon aikan voi pettää! Jos ei olla yhdessä, mutta myöhemmin palataan yhteen, niin pitää hyväksyä, ettei "omistanut" toista siinä välillä.

Tai riippuu tietysti siitä, mitä olette sopineet.

Yksi varmin rakkauden tappaja on rahaongelmat. Toinen on itaruus. Ap ja miehellä onkin jo pitkä historia tätä rahaongelmaa tai  sitä, että ap antaa ja mies ottaa.  Itaruus on niin ruma ominaisuus ihmisessä. Usein käy vielä niin, että kun toinen havahtuu siihen, ettei toinen osapuoli ikinä anna mitään, kumpikin alkaa laskelmoimaan rahojaan, eli se tavallaan "tarttuu".

Ymmärrän hyvin, miksi mikään muu ominaisuus siinä miehessä ei tunnu enää miltään. Luihin ja ytimiin menevä saituuruus tappaa kaiken alleen.

Onneksi meillä on yhteiset rahat. Aika erikoinen juttu jos omassa kodissaan joutuu varkaan asemaan...

En usko, että reagoisit pelkkään yhteen kolikkoon. Eli jotain muitakin varoitusmerkkejäkin on varmaan ollut. Ja kaikkihan ajattelee jälkikäteen, että  ei huomannut tai välittänyt varoitusmerkeistä. En nyt sano, että suhde on tuhoon tuomittu, vaan että katso tilannetta ja usko omia tuntemuksiasi.