Lue keskustelun säännöt.
Tein abortin
29.12.2013 |
...koska sikiöllä todettiin Downin syndrooma. En kadu tippaakaan. Tekisin saman uudestaan.
Kommentit (29)
[quote author="Vierailija" time="29.12.2013 klo 13:42"]
[quote author="Vierailija" time="29.12.2013 klo 13:14"]
minä olen tehnyt abortin nuorena ja mietin sitä välillä vieläkin ja itken. :( tunnen itseni murhaajaksi. en siis voi yhtään ymmärtää, miten ap voi olla noin "tyyni" asian suhteen...
[/quote]
Sinun sydämesi on pehminnyt ja sinulle on tullut oikea inhimillinen suhtautuminen elämään. Sinussa on edellytyksiä äidiksi, mutta aloittajan toivoisin myös käyvän saman läpi, että hän ymmärtäisi tekonsa ja katuisi ja tahtoisi muuttua.
Suuria syyllisiä on nämä "palkkamurhaajat", teurastajat. Nämä gynekologit, jotka tuomitsee säälimättä ihmisiä kuolemaan ja nämä lääkärit, jotka sen tekee.
Näitä voi verrata ihan suoraan hitlerin hirmutekoihin. Esim Israel on surmannut omia kansalaisiaan jo enemmän, mitä Hitler sodan aikana koskaan. Tää on suorastaan sadistista ja kuvottavinta, jota tiedän, kun pieni ihminen palastellaan äitinsä kohtuun.
Eihän tässä voi kun itkeä. Itkeä lasten puolesta ja itkeä näiden äitien puolesta.
Anteeksi nyt purkautumiseni. Ihminen voi kuitenkin muuttua ja voi saada anteeksi ja voi myös päästä syyllisyydestään.
J-P
[/quote]
Haista toki vittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.12.2013 klo 12:20"]
Kauhean kylmältä ap vaikuttaa.
Ihmettelen ihmisiä, jotka teettävät abortin ja sitten heti sen jälkeen sanovat että "ei tunnu missään". Miten voi olla näin...?
Faktahan on, että jos ap et olisi teettänyt aborttia, uusi ihminen, sinun lapsesi, olisi syntynyt maailmaan. Nyt teit teon, joka päätti tämän alkavan elämän. Sinä joka teon teetätit, olit tämän lapsen oma äiti. Vaikka lapsella oli downin syndrooma, hän oli silti sinun oma lapsesi.
Ymmärrän kyllä, että päädyit aborttiin, olen itsekin sellaisessa elämäntilanteessa, että en jaksaisi enää lapsia, vaikka raskaaksi tulisin (siis tervettäkään lasta). Mutta en ymmärrä sitä, että abortti ei kirjoituksesi mukaan oikeastaan siis tunnu miltään, sanoit "ettei ole mitään mistä toipua"? Tätä en voi ymmärtää, tällaista kylmyyttä. Oletko oikeasti noin tunnekylmä ja kova ihminen, vai kovetatko itsesi etkä halua ajatella asiaa, koska et ole tarpeeksi vahva ollaksesi heikko?
Jos itse joskus joutuisin tekemään abortin, se olisi itselleni varmasti todella hirveä paikka, enkä usko että koskaan toipuisin siitä täysin.
[/quote]
Abortti on Suomessa laillinen, joten tein abortin. Minulla oli siihen oikeus. Teetin laillisen abortin täysin laillisesti, laillisin perustein. Miksi en siis saisi kokea ja tuntea juuri niin kuin tunnen? En tunne asiasta syyllisyyttä, miksi pitäisi? Miksi minulla olisi velvollisuus tuntea syyllisyyttä? Tunnen ainoastaan helpotusta.
- ap
Abortti on laillinen Suomessa, koska päättäjien sydän on tämän kansan kaltainen. Kova tunteeton ja raaka. Kansasta ne päättäjät nousee. Suomen kansa on jumalatonta uskonnollisuuden hengen alla olevaa kansaa, joka valitsee demokraattisesti johtajansa. Kansalla on siis kansan näköiset johtajat. Demokratia ei ole Jumalasta. Siksi meillä menee näin huonosti, kun olemme hylänneet Jumalan. Siksi tapahtuu tälläistä mielipuolista julmuutta.
(Jer. 17:9) Petollinen on sydän ylitse kaiken ja pahanilkinen; kuka taitaa sen tuntea?
J-P
Se oli sun valinta. En halua tuomita, mutta toisaalta uskon, että jos olisit viettänyt aikaa downien tai muiden kehitysvammaisten kanssa olisit päätynyt toisenlaiseen ratkaisuun. Itse olin aikaisemminsitä mieltä, että abortoisin mahdollisen vamman ilmaantuessa, mutta työskenneltyäni jonkin aikaa keva-puolella tajusin ajatukseni muuttuneen täysin. Kehitysvammainen lapsi on toki haaste, mutta myös mahdollisuus täysin uudenlaiseen tapaan kokea maailma ja elämä.
[quote author="Vierailija" time="29.12.2013 klo 15:48"]
Se oli sun valinta. En halua tuomita, mutta toisaalta uskon, että jos olisit viettänyt aikaa downien tai muiden kehitysvammaisten kanssa olisit päätynyt toisenlaiseen ratkaisuun. Itse olin aikaisemminsitä mieltä, että abortoisin mahdollisen vamman ilmaantuessa, mutta työskenneltyäni jonkin aikaa keva-puolella tajusin ajatukseni muuttuneen täysin. Kehitysvammainen lapsi on toki haaste, mutta myös mahdollisuus täysin uudenlaiseen tapaan kokea maailma ja elämä.
[/quote] Aika moni tilanteessasi ollut on täysin toista mieltä kanssasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.12.2013 klo 15:48"]
Se oli sun valinta. En halua tuomita, mutta toisaalta uskon, että jos olisit viettänyt aikaa downien tai muiden kehitysvammaisten kanssa olisit päätynyt toisenlaiseen ratkaisuun. Itse olin aikaisemminsitä mieltä, että abortoisin mahdollisen vamman ilmaantuessa, mutta työskenneltyäni jonkin aikaa keva-puolella tajusin ajatukseni muuttuneen täysin. Kehitysvammainen lapsi on toki haaste, mutta myös mahdollisuus täysin uudenlaiseen tapaan kokea maailma ja elämä.
[/quote]
Itse olen valitettavasti törmännyt useisiin todella haastaviin kehitysvammaisiin, myös väkivaltaisiin. Kehitysvammainen mies raiskasi hyvän ystäväni. Kaverini oli 14, tuo mies oli siis ihan aikuinen.
- ap
[quote author="Vierailija" time="29.12.2013 klo 15:24"]
[quote author="Vierailija" time="29.12.2013 klo 12:20"]
Kauhean kylmältä ap vaikuttaa.
Ihmettelen ihmisiä, jotka teettävät abortin ja sitten heti sen jälkeen sanovat että "ei tunnu missään". Miten voi olla näin...?
Faktahan on, että jos ap et olisi teettänyt aborttia, uusi ihminen, sinun lapsesi, olisi syntynyt maailmaan. Nyt teit teon, joka päätti tämän alkavan elämän. Sinä joka teon teetätit, olit tämän lapsen oma äiti. Vaikka lapsella oli downin syndrooma, hän oli silti sinun oma lapsesi.
Ymmärrän kyllä, että päädyit aborttiin, olen itsekin sellaisessa elämäntilanteessa, että en jaksaisi enää lapsia, vaikka raskaaksi tulisin (siis tervettäkään lasta). Mutta en ymmärrä sitä, että abortti ei kirjoituksesi mukaan oikeastaan siis tunnu miltään, sanoit "ettei ole mitään mistä toipua"? Tätä en voi ymmärtää, tällaista kylmyyttä. Oletko oikeasti noin tunnekylmä ja kova ihminen, vai kovetatko itsesi etkä halua ajatella asiaa, koska et ole tarpeeksi vahva ollaksesi heikko?
Jos itse joskus joutuisin tekemään abortin, se olisi itselleni varmasti todella hirveä paikka, enkä usko että koskaan toipuisin siitä täysin.
[/quote]
Abortti on Suomessa laillinen, joten tein abortin. Minulla oli siihen oikeus. Teetin laillisen abortin täysin laillisesti, laillisin perustein. Miksi en siis saisi kokea ja tuntea juuri niin kuin tunnen? En tunne asiasta syyllisyyttä, miksi pitäisi? Miksi minulla olisi velvollisuus tuntea syyllisyyttä? Tunnen ainoastaan helpotusta.
- ap
[/quote]
laillinen hyvien syiden nojalla. Huvikseen ei voi tehdä aborttia tai voi, mutta sitä ei voi laittaa syyksi papereihin :) suomessa on oikeus aborttiin muttei minkä tahansa syyn nojalla, vaikkei tämä käytännössä pädekkään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.12.2013 klo 16:08"]
[quote author="Vierailija" time="29.12.2013 klo 15:24"]
[quote author="Vierailija" time="29.12.2013 klo 12:20"]
Kauhean kylmältä ap vaikuttaa.
Ihmettelen ihmisiä, jotka teettävät abortin ja sitten heti sen jälkeen sanovat että "ei tunnu missään". Miten voi olla näin...?
Faktahan on, että jos ap et olisi teettänyt aborttia, uusi ihminen, sinun lapsesi, olisi syntynyt maailmaan. Nyt teit teon, joka päätti tämän alkavan elämän. Sinä joka teon teetätit, olit tämän lapsen oma äiti. Vaikka lapsella oli downin syndrooma, hän oli silti sinun oma lapsesi.
Ymmärrän kyllä, että päädyit aborttiin, olen itsekin sellaisessa elämäntilanteessa, että en jaksaisi enää lapsia, vaikka raskaaksi tulisin (siis tervettäkään lasta). Mutta en ymmärrä sitä, että abortti ei kirjoituksesi mukaan oikeastaan siis tunnu miltään, sanoit "ettei ole mitään mistä toipua"? Tätä en voi ymmärtää, tällaista kylmyyttä. Oletko oikeasti noin tunnekylmä ja kova ihminen, vai kovetatko itsesi etkä halua ajatella asiaa, koska et ole tarpeeksi vahva ollaksesi heikko?
Jos itse joskus joutuisin tekemään abortin, se olisi itselleni varmasti todella hirveä paikka, enkä usko että koskaan toipuisin siitä täysin.
[/quote]
Abortti on Suomessa laillinen, joten tein abortin. Minulla oli siihen oikeus. Teetin laillisen abortin täysin laillisesti, laillisin perustein. Miksi en siis saisi kokea ja tuntea juuri niin kuin tunnen? En tunne asiasta syyllisyyttä, miksi pitäisi? Miksi minulla olisi velvollisuus tuntea syyllisyyttä? Tunnen ainoastaan helpotusta.
- ap
[/quote]
laillinen hyvien syiden nojalla. Huvikseen ei voi tehdä aborttia tai voi, mutta sitä ei voi laittaa syyksi papereihin :) suomessa on oikeus aborttiin muttei minkä tahansa syyn nojalla, vaikkei tämä käytännössä pädekkään
[/quote]
Mitäs tuo kommentti liittyi mihinkään? Taidat olla jälkeenjäänyt.
Mitä ihmettä suurin osa höpöttää. Itse olen abortoinut terveen lapsen, vaikka minulla olisi ollut kaikki edellytykset alkaa äidiksi. Ehkäisy petti enkä halunnut lasta. En tunne mitään tunnontuskia, elämäni paras ratkaisu.