nyt muhunkin iski työpaikkaihastus, hurjaa

uusi tyyppi aloitti meillä töissä ja heti ensi hetkestä tultiin hyvin juttuun. olen aina tullut miesten (ja naisten tietenkin) kanssa hyvin toimeen töissä, aina on ollut selvää, ettei kyse ole muusta kuin ystävyydestä. nyt huomaan ensimmäistä kertaa, että muitakin tunteita on, molemmin puolin. varattuja olemme molemmat, enkä usko, että tilanne johtaamihinkään, ainakin pidän omat tuntemukseni kurissa. mies käy juttelemassa mulle usein yksin, työjuttuja ja muutakin. luulen, että jännitteen ovat huomanneet töissä muutkin, mutta miesvaltaisess työssä ei asiasta puhuta tietenkään. toivon, että molemmilla pysyy järki päässä ihastuksesta huolimatta ja tunteet muuttuu ystävyydeksi. kahdestaan en lähtisi tämän henkilön kanssa mihinkään, tosin muutaman kerran hän on järjestänyt meille yhteisiä projketeja, joissa olemme olleet kahdestaan, on korrekti tyyppi kuitenkin, joten en "pelkää" että ehdottaisi mitään. 

erikonen tilanne, että yli 40-vuotiaana tunteet iski takavasemmalta, olen aina pitänyt itseäni järki-ihmisenä, jolle työ ja tunteet ei kuulu yhteen.