Lue keskustelun säännöt.
Anoppi ei vietä aikaa lastenlastensa kanssa.
26.12.2013 |
Olemme tulleet anoppilaan, jotta hän ja lapsenlapsensa saisivat viettää aikaa yhdessä jouluna. Tapaamme välimatkan takia vain kahdesti vuodessa. Mutta ei, anopilla ei ole juurikaan aikaa ja halua olla lastenlastensa kanssa. Anopin miesystävä (olleet yhdessä 10 v.) vie ison osan ajasta. Miesystävän lapset eivät vietä isänsä kanssa joulua, ehkä anoppia säälittää tämä asia. Miesystävä on leski.
Minua harmittaa lasten puolesta :( Äsken pyysimme olemaan lasten kanssa puoli tuntia, mutta kun tulimme takaisin lapset leikkivät kahdestaan ja anoppi istui miesystävän kanssa halakaulaa sohvalla.
Lapsia tapaa n. 15 pv / v ja lopun aikaa on miesystävänsä kanssa. Eli aikaa heillä on olla yhdessä. TÄnään tuo puolituntinen oli ainoa aika, jonka anoppi vietti lasten kanssa.
Ottaa lievästi sanottuna päähän!
Kommentit (26)
Miksi tuo ottaa päähän? Eihän anoppisi tee mitään väärin. Hän on omat lapsensa jo hoitanut ja saa itse päättää, miten paljon viettää aikaa kenenkin kanssa ja miten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi pitäisi väkisin viettää sitä aikaa?
Siksi ottaa päähän, että hän on nimen omaan toivonut meidän tulevan ja halunnut viettää aikaa heidän kanssaan.
ap
Älä välitä koko asiasta. Kaikki isovanhemmat eivät vain halua viettää lapsenlapsiensa kanssa aikaa. Omat appivanhempani tapaavat lastani kerran vuodessa syntymäpäivillä noin pari tuntia. Omat vanhempani muutaman kerran vuodessa pari tuntia. Kun eivät halua sen enempää, niin minkäs sille mahtaa.
Onhan se kieltämättä kurjaa, kun sinä siivoat, laitat ruokaa, tiskaat, pyykkäät jne. eikä anoppi tajua, että hänen tulisi olla lastenlasten kanssa. Oletko siinä pöydänkattamisen ja jälkiruokien vääntämisen ohessa muistanut sanoa anopille, että olisi lasten kanssa vai luuleeko anoppi, että hänen kodissaan hän joutuu itse tekemään ruuat ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.12.2013 klo 20:34"]
Siksi ottaa päähän, että hän on nimen omaan toivonut meidän tulevan ja halunnut viettää aikaa heidän kanssaan.
[/quote]
Anoppi piti siis todistettavasti lapsille seuraa puolen tunnin ajan. Mitä anoppi teki lopun aikaa?
Anna olla, ei kannata mennä kyläilemään. Tulee vain paha mieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä sama, anoppia ei kiinnosta. Ja suksikaa kuuseen täältä te jotka vastaatte näissä ketjussa aina näitä "miksi pitäisi" ja "mikä velvollisuus anopilla muka on". Ei ole mitään velvollisuutta mutta kyllä normaalisti omien lastenlasten seura kelpaa. Voimia ap!
Meillä oman äitini kanssa sama. Kinuaa meitä jatkuvasti kylään, haluaa nähdä lapsenlapsia, raivostuu jos appivanhempani näkevät lapsenlapsia minuutinkaan enemmän kuin hän. Silti, kun menemme kylään, ei hän vietä heidän kanssaa lainkaan aikaa. Höpöttää minulle, hösyää keittiössä (ei anna auttaa, kun kerran ollaan vieraina ja vaikka sanon, ettei tarvitse laittaa yhtään mitään), kutsuu muita sukulaisia samaan aikaan ja höpöttelee heille (hekin kuulemma haluavat niin nähdä hänen lapsen lapsiaan), mutta ei vahingossakaan istu siihen lattialle oikeasti olemaan niiden lasten kanssa. En tajua, miksi haluaa heitä kylään, kun ei kuitenkaan ole läsnä heidän kanssaan... Ymmärrän ap:tä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.12.2013 klo 20:48"]
Meillä oman äitini kanssa sama. Kinuaa meitä jatkuvasti kylään, haluaa nähdä lapsenlapsia, raivostuu jos appivanhempani näkevät lapsenlapsia minuutinkaan enemmän kuin hän. Silti, kun menemme kylään, ei hän vietä heidän kanssaa lainkaan aikaa. Höpöttää minulle, hösyää keittiössä (ei anna auttaa, kun kerran ollaan vieraina ja vaikka sanon, ettei tarvitse laittaa yhtään mitään), kutsuu muita sukulaisia samaan aikaan ja höpöttelee heille (hekin kuulemma haluavat niin nähdä hänen lapsen lapsiaan), mutta ei vahingossakaan istu siihen lattialle oikeasti olemaan niiden lasten kanssa. En tajua, miksi haluaa heitä kylään, kun ei kuitenkaan ole läsnä heidän kanssaan... Ymmärrän ap:tä.
[/quote]
Miksi minun, ikää yli 50v, täytyy istua lattialle lastenlasten kanssa? Käykö mielessä, että leikattu lonkka ei erityisemmin nauti tuollaisesta
veikkaan, että kyse on enemmän näkemys- ja kokemuserosta: anoppi kokee olevansa lastenlasten kanssa kun nämä ovat kylässä, vaikka ei nyt leikkiin 100% heittäydykään, hänelle riittää, että lapset ovat siinä arjessa läsnä. Ap taas kokee, ettei anoppi ole lasten kanssa ellei anoppi sitten leiki lasten mukana sitä lasten leikkiä.
Ehkä anopille riittää, että näkee ja kuulee lapsia, näkee näiden leikkivän jne. - vanhempien ihmisten kanssa on usein näin, kyse sukupolvien välisistä eroista.
Yksi mikä särähti korvaan: miksi ihmeessä lähditte pois? Miksi on olennaista, että anoppi ottaa vastuun lapsista ja hoitaa, jotta on näkemyksesi mukaan lasten kanssa? Miksi ette voi olla kaikki siinä läsnä? Tarkoitus ei kai kuitenkaan hoidattaa niitä lapsia anopilla?
Opi hyväksymään muiden tapa toimia, se oma näkemyksesi ei ole ainoa oikea - koskee myös numeroa 10.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ne osaa. Siis 70-vuotiaat eivät tiedä mitä lastenlasten kanssa voisi tehdä. Mummot touhuaa keittiössä ja puhuu sukulaisista ym. Välillä lyön kirjan kouraan ja käsken lukemaan.
joas se mummu haluaa vain katsoa lasten touhua?
mutta tiedän ap:tunteen, mulla om äiti hoitaa muita sisaruksieni lapsia muttei mun, arvatkaa miltä se tuntuu? nähdään kyllä sitten aina niin että itse olen mukana, olisi vaan joskus hienoa saada apua sieltäkin päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.12.2013 klo 21:03"]
[quote author="Vierailija" time="26.12.2013 klo 20:48"]
Meillä oman äitini kanssa sama. Kinuaa meitä jatkuvasti kylään, haluaa nähdä lapsenlapsia, raivostuu jos appivanhempani näkevät lapsenlapsia minuutinkaan enemmän kuin hän. Silti, kun menemme kylään, ei hän vietä heidän kanssaa lainkaan aikaa. Höpöttää minulle, hösyää keittiössä (ei anna auttaa, kun kerran ollaan vieraina ja vaikka sanon, ettei tarvitse laittaa yhtään mitään), kutsuu muita sukulaisia samaan aikaan ja höpöttelee heille (hekin kuulemma haluavat niin nähdä hänen lapsen lapsiaan), mutta ei vahingossakaan istu siihen lattialle oikeasti olemaan niiden lasten kanssa. En tajua, miksi haluaa heitä kylään, kun ei kuitenkaan ole läsnä heidän kanssaan... Ymmärrän ap:tä.
[/quote]
Miksi minun, ikää yli 50v, täytyy istua lattialle lastenlasten kanssa? Käykö mielessä, että leikattu lonkka ei erityisemmin nauti tuollaisesta
[/quote]
No, omalla äidillä ei ole leikattua lonkkaa tms. nivelvaivoja. Ihan viriili työssäkäyvä ihminen on, joka käy jumpassa ja uimassa ja konttailee pölypallojen perässä lattialistojen päältä. Meillä tuo mummi siis kykenisi istumaan lattialla, mutta pointti ei ollut siinä (jos et huomannut), vaan siinä että ei vietä aikaansa lasten kanssa edes sohvalla / keinutuolissa tai sängyssä maaten: ei kysele heiltä mitään, ei lue, laula, leiki, juttele, ei yksinkertaisesti huomioi mitenkään. Silti haluaa heitä kylään...
t. 10
[quote author="Vierailija" time="26.12.2013 klo 21:11"]
[quote author="Vierailija" time="26.12.2013 klo 21:03"]
[quote author="Vierailija" time="26.12.2013 klo 20:48"]
Meillä oman äitini kanssa sama. Kinuaa meitä jatkuvasti kylään, haluaa nähdä lapsenlapsia, raivostuu jos appivanhempani näkevät lapsenlapsia minuutinkaan enemmän kuin hän. Silti, kun menemme kylään, ei hän vietä heidän kanssaa lainkaan aikaa. Höpöttää minulle, hösyää keittiössä (ei anna auttaa, kun kerran ollaan vieraina ja vaikka sanon, ettei tarvitse laittaa yhtään mitään), kutsuu muita sukulaisia samaan aikaan ja höpöttelee heille (hekin kuulemma haluavat niin nähdä hänen lapsen lapsiaan), mutta ei vahingossakaan istu siihen lattialle oikeasti olemaan niiden lasten kanssa. En tajua, miksi haluaa heitä kylään, kun ei kuitenkaan ole läsnä heidän kanssaan... Ymmärrän ap:tä.
[/quote]
Miksi minun, ikää yli 50v, täytyy istua lattialle lastenlasten kanssa? Käykö mielessä, että leikattu lonkka ei erityisemmin nauti tuollaisesta
[/quote]
No, omalla äidillä ei ole leikattua lonkkaa tms. nivelvaivoja. Ihan viriili työssäkäyvä ihminen on, joka käy jumpassa ja uimassa ja konttailee pölypallojen perässä lattialistojen päältä. Meillä tuo mummi siis kykenisi istumaan lattialla, mutta pointti ei ollut siinä (jos et huomannut), vaan siinä että ei vietä aikaansa lasten kanssa edes sohvalla / keinutuolissa tai sängyssä maaten: ei kysele heiltä mitään, ei lue, laula, leiki, juttele, ei yksinkertaisesti huomioi mitenkään. Silti haluaa heitä kylään...
t. 10
[/quote]
otapa nyt huomioon, ettei tuollainen kuulu vanhempien ihmisten kulttuuriin - siihen aikaan ei ollut tapana heittäytyä lasten kanssa leikkiin 100% vaan lapset leikkivät siinä mukana keskenään kun aikuiset touhusivat keskenään. Äitisi ei osaa muuta tapaa, se ei tee hänestä huonoa isovanhempaa. Hyväksy äitisi tapa olla isovanhempi, vaikkei se ehkään ole juuri sellaista, mitä itse haluaisit. Vanhemmat ihmiset eivät välttämättä osaa leikkiä/laulaa lasten kanssa, se on heille vierasta.
Hyviä pointteja täällä. JOku kysyi, että miksi lähdimme pois puoleksi tunniksi. No siksi, että ihan mukava käydä miehen kanssa joskus kahdestaankin lenkillä :)
ap
Tässä voi tosiaan olla kyse minun tarpeestani määrittää, miten lastenlasten kanssa ollaan... Pitääpä yrittää ottaa rennommin.
ap
Ei meillä äiti leiki lastenlasten kanssa. Siellä siivotaan, tiskataan, laitetaan ruokaa ja leivotaan. Ei mummolassa edes ole leluja! Lasten kanssa oleminen kun on jotain muuta kuin leikkiä, se leikki on lasten oma juttu ilman aikuisia.
Niin ymmärrän sinua! Tosin muutaman kerran kun vuodessa vaan nähdään ja sekin aika menee siinä että tuleeko koiralta paska vai ei kesken iltasadun luvun! Ei paljon kiinnosta olla tekemisissä enkä kyllä jättäisi lapsiani hänen vastuulleen koska ovat lähes ventovieraita!! Nyt oleen tullut siihen tulokseen että nähdään kun nähdään ja thats it!! Eihän heille minkäänlaista mummo lapsi suhdetta kehity enkä koe että lapseni sitä tarvisevatkaan, kun tuntuu olevan hänelle niin väkinäistä! Ja kun ei meidän ajatusmaailmat ei kohtaa ei yhtään lasten kasvatuksen suhteen tai minkään muunkaan helpotus vain kun tavataan harvakseltaan!! Harmittaa tietty miten takia kun kummiskin hänelle pettymys että mumolle niin vaikeaa viettää aikaa meiän lasten kanssa, onneksi hänkin kumminkin oppinut hyväksymään tilanteen!!
En odota, että mummo leikkisi, mutta viettäisi aikaa. Kävisi vaikka ulkona kävelyllä tai leipoisi tms. En itsekään leiki lasten kanssa.
ap