Olen kyllästynyt töissä naisten jatkuvaan ulkonäköni arvosteluun!!

Olen nuori mies ja töissä keski-ikäinen työkaverini on minulle samanlainen, kuin sinun haahka kiusaajasi.

Toi on ihan sairasta mitä koudut kokemaan. Tiedän tuskasi. Parempi on, kun et kuuntele heitä. Oma elämäsi. Toi on kiusaamista jolla yritetään psyykata sinua.

Näin sen ainaskin koen omalla kohdallani töissä.

No mitä jos sanot että haluaisin säilyttää keskustelumme ja suhteemme pelkästään ammattimaisena, ja siihen ei kuulu kuin työasiat?

Tai ehkä sit iskee pask a tuulettimeen..

Voisit asiallisesti mutta napakasti vastata esimerkiksi korkokenkä asiaan: koska pidän korkokengistä, siksi niitä toisinaan käytän.

Ja salilla käynneistä yms vapaa-aikaani liittyvistä asioista en kertoisi mitään niin ei tarvitse kuunnella arvostelua.

Jos ne utelee niin sano: Antakaa olla ja keskitytään vain työntekoon.

Jos kiusaaminen jatkuu sitten toisellalailla tai samoin, niin ilmoita työsuojelu-valtuutetulle.

Olisko vaan kateutta tai jotain sen kaltaista. Kun he ovat olleet lähettämässä lapsiaan kouluun niin hekin ehkä olisivat halunneet olla tekemässä jotain muuta itseään varten mutta juuri saman tyyppisen paineen alla mitä he yrittävät luoda sinulle (hyvä äiti on aina laittamassa lapset kouluun tms.) on estänyt heitä. Olet saanut elämän haltuusi etkä elä täysin vanhanaikaisten normien määräämää elämää ja miehesi osallistuu niin se ärsyttää heitä. Plus treenaat, varmaan pukeudut hyvin, korkkarit jalassa ja varmasti näytät hyvältä. Sekin varmaan ärsyttää heitä, kun joutuvat itse käyttämään leiveitä mummokenkiä känsäisien ja liikavarpaisten jalkojensa kanssa.

Nää on vaan veikkauksia. Oli miten oli tsemppiä, älä kuuntele niitä! 👍

Mäkin olen huomannut että vanhemmat naiset varsinkin ovat erittäin uteliaita ja jos erehdyt vastaamaan niin johan niitä "viisauksia" alkaakin tulla. Joskus ärsyttää, että pitikin taas mennä avaamaan jotain asiaa yksityiselämästä, olisi vain pitänyt olla hiljaa. Kyllä opin vielä vastaamaan ympäripyöreitä niin pääsee helpommalla.

Olen huomannut saman, että selvästi vanhemmat naiset arvostelevat nuorempiaan :D En voi ymmärtää, en minä vaan viitsisi vaikkapa ylipainoisena pilkata timmejä naisia. 

Naurattaa myös jos joku kuusikymppinen kommentoi kolmekymppiselle että "niin se ikä tekee kaikenlaista".

Mitä noiden kommentoijien päässä liikkuu? 

Joko niillä mammoilla on paha olla tai yrittävät korostaa asemaansa käyttäytymällä noin.

Ei tuo ole iästä kiinni. Kun olin pienten lasten äiti sekä nuoret että vanhat työkaverit juorusivat, että lapseni ovat heitteillä, kun vain jumppaan. Nyt olen yli viisikymppinen ja harrastan edelleen 5 kertaa viikossa liikuntaa ja tosiaan saatan olla aamuviideltä lenkillä. Olen siis hoikka ja hyväkuntoinen. Vartaloni aiheuttaa paheksuntaa niin hiukan vanhempien kuin nuorempien työkavereitten silmissä. Yksi sanoi kerran, että on todella naurettavaa, kun kuljen kaksikymppisen kropassa, vaikka naamasta näkyy ikä.

Ongelma on se, että joku äiti harrastaa liikuntaa. Vakiselitys liikkumattomuudelle ovat lapset.

No missä hitossa niitä korkkareita sitten käyttäisi, jos ei pankissa? Kun meidänkään suhteellisen konservatiivisessa toimistossa kukaan ei käytä korkkareita, kaikki käyttää jotain farkkuja ja terveyskenkiä. Voihan se tietysti olla, että jos kukaan muu ei käytä, se herättää jotakin ajatuksia, mutta siis mitä sitten? Jokainen pukeutuu kuin haluaa, kunhan on työpaikan etiketin mukainen, eikä korkkarit pankissa kuulosta mitenkään pahalta. Paitsi, jos olisit siivooja, mutta siitä ei taida olla kysymys. 

Äh, onpa typerää. Miten nuo keskustelut menee? Pystytkö vaan ohittamaan ne, vai alkaako ne oikeasti tentata sua ja vaatia vastauksia? Siis sä kerrot että olet käynyt salilla, ja työkaverit esittää tuomitsevia kommentteja, miten keskustelu jatkuu? Uskallatko vaan sanoa jotain neutraalia mutta vastaan, esim. että olet parempi äiti kun olet hyvässä kunnossa, jaksat paremmin töissä ja kotona. Vai vieläkö ne siihenkin alkaa väittää vastaan? 

Varmistan tällä nyt vain sen, että oletko vain vähän liian kiltti niin kuin minä olin ennen. Piti yrittää aina saavuttaa keskustelukumppanien hyväksyntä, ja jos joku sanoi jotakin vähänkään arvosteluksi tulkittavaa, se oli minusta ihan kamalaa. Opettelin sitten vuosien saatossa tietoisesti olemaan välittämättä vähemmän, ja tajusin, että ei ihmiset yleensä toteamuksiaan sen kummemmin mieti, sanovat vaan jotakin. Ei se keskustelu yleensä jää junnaamaan siihen. 

Siis onhan nuo sun kollegat oikeasti törkeitä, mutta ei kai sulla ole vaihtoehtoja kuin ignoorata kommentit ja osoittaa, ettei paljoa kiinnosta. Jos jatkavat sittenkin, olet kyllä kieltämättä liemessä, jos nuo vanhemmat naiset ovat työpaikan enemmistö. 

Vastaa takaisin. Teet asiat niin kuin sinusta hyvältä tuntuu. Et kaipaa heidän neuvojaan.

Noille pitää asettaa rajat, eli ota sellainen napakka asenne että asia ei heille kuulu. Sen voi tehdä ystävällisesti mutta torpaten heti keskustelunavaukset jos ne alkavat utelemaan noin.

Tulee vaikutelma, että haluat tällä aloituksella korostaa itseäsi ja kuulla kaikkien sanovan, että sinulle ollaan kateellisia.

Haluaako joku oikeasti olla kateuden kohde?

Mitä ihanaa siinä on? Lapsellinen ajatus että mulla on jotain jota sinulla ei.

Narsistinen ihminen haluaa että kaikki kadehtivat häntä. Henkisesti lapsen tasolle jääneen kehittymätön ihmisen typeriä haaveita.

Tämä ei tarkoita ap:ta. On ymmärrettävä että tässä maassa on paljon psyykkisesti pahoinvoivia ihmisiä. He purkavat omaa saastaista mieltään kovin mielellään muihin ihmisiin. Näiden ihmisten kommenttien arvo on täysi nolla. He typerällä arvostelullaan koittavat saada toiselle yhtä pahan olon mistä itse kärsivät.

Näille tyypeille on asetettava rajat. Käytä mielikuvitustasi miten sen teet.

Älä koskaan alistu muiden tallottavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Tulee vaikutelma, että haluat tällä aloituksella korostaa itseäsi ja kuulla kaikkien sanovan, että sinulle ollaan kateellisia.

Samaa ajattelin. Olen lukenut niin kauan tätä palstaa, että ap:n kirjoitus haisi selkeästi itsensä korostamiselle ja säälipisteiden keräämiselle.

Ap, kun kerran olet aikuinen, niin osaat varmasti myös toimia aikuismaisesti ja siihen ei kuulu tuollaisen itkuvirren kirjoittaminen. Yrität nyt vain pärjätä ihan omalla ammattitaidollasi ja aikuisuudellasi jättäen muut höpinät sikseen. Ei enää mitään itsesääliä, se on rumaa.

Plääh taas kerran. Yritä enemmän ja paremmalla jutulla ap, ei näitä sinun "tädit kiusaavat" juttujasi kukaan jaksa lukea uudestaan ja uudestaan.