Lue keskustelun säännöt.
Tavarataivas-dokkari Areenalla 14 päivää!
Kommentit (19)
Veikö hän mummonsa jääkaapin tyttöystävälleen, kun mummo muutti palvelutaloon? Ensin näytettiin dokkarintekijää ja veljeään vetistelemässä mummon asunnossa, ja seuraavaksi näytettiin valkoista jääkaappia.
Dokumentissa oli aika paljon hermostunutta tai nolostunutta hihittelyä. Tyttiksen kanssa hihiteltiin, samoin äidin ja serkkupojan.
Se pieni serkkupoika oli kyllä mainio. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin pettynyt. Luulin, että dokussa olisi ollut jotakin sisältöäkin, mutta mielestäni ei ollut. Kaikkihan tietää, että elämässä on oltava muuta kuin tavaroita. Odotin, että tyypillä olis ollut sanottavaa, mutta ei sitten ollutkaan.
Ihan ok ohjelma. Itse olen eräällä tavalla askeetti, mutta tehnyt vähän saman huomion kuin tuo poika dokumentissa. Jonkin verran sitä kamaa pitää olla joka tapauksessa. Että selviää normaaleista arjen tilanteista ja sitten myös sen takia, ettei ihminen joutuisi kyyhöttämään paljaalla lattialla kääriytyneenä vanhaan takkiin. Kaiken poisvienti laittoin tyypin vain keskittymään olemiseen - mitään ei oikein voinut tehdä, saada aikaan, minnekään ei voinut lähteä (ilman vaatteita) jne. Eli aika invalidisoiva tila itse asiassa, kun tarkemmin miettii. Ohjelmasta oli oikeastaan leikattu paljon pois. Mitä mies söi, miten laittoi ruokaa, miten jaksoi käydä töissä. Kaikki mahdolliset sosiaaliset lieveilmiöt (esim. töissä pahanhajuisena, tai likaisissa vaatteissa, yhteydenpidot) eläminen yleensäkin, oli leikattu filmistä pois. Mikä sai tietysti ajattelemaan, että joskohan hän tosiasiassa koko ajan noudatti "ohjesääntöjään". Kokeilu ei tuntunut yllättäen edes järin vaikuttavan hänen psyykkeeseensä millään tavoin.
Jotain lihaa luiden päälle dokkarissa toi sivujuoni isoäidistä ja siitä uudesta tyttöystävästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2, suomalainen mies hylkää kaiken omaisuutensa varastoon ja ottaa vain yhden esineen kerrallaan käyttöön (koskee myös vaatteita). Siinä käsitellään kuluttamista, nykyelämää ilman kaikkia vempeleitä ym. Hieman hipstermäinen ote joskus, mutta puhutteleva dokkari minustakin.
Joo, suosittelen minäkin!
Kopsattu leffan nettisivulta:
Tavarataivas kertoo 26-vuotiaan Petrin omalaatuisesta ihmiskokeesta. Alussa on mies, joka kokee tavarantäyteisen elämänsä ontoksi. HIljalleen kehittyneen ahdistuksen raunioille syntyy rohkea seuraavaan neljään sääntöön nojaava projekti: 1) yhden vuoden ihmiskoe 2) kaikki tavarat varastoon 3) enintään yksi tavara päivässä takaisin 4) älä osta mitään tavaraa.
Vuosi alkaa tyhjän asunnon lattialla pitkässä talvitakissa (1. esine) värjötellen. Katsoja pääsee seuraamaan sekä naurua että itkua sisältävää vauhdikasta seikkailua, joka koskettelee ajankohtaisia teemoja yksilön näkökulmasta ja nostaa pinnalle peruskysymyksen siitä, mitä todella tarvitsemme elämässä. Ajatuksia herättävä elokuva sisältää aimo annoksen romantiikkaa ja koettelemuksista kumpuavaa huumoria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle kans jäi dokkarista sellainen olo, että ei oikein tiedä miten suhtautua siihen. Toisaalta jopa surullinen, ja ajatuksia siitä, että onni on tärkeintä, ihmiset vaan täyttää elämäänsä erilaisilla tavoilla, tavaroilla..... Tai vaikkapa dokkarin tekemisellä ;)
en tykännyt. Idea hyvä, mutta lopussa näkyi lista tavaroista mitä otti ja otti vaan reilu 300 tavaraa, loput jäivät varastoon.
En pidä tipatonta, koska minusta on tyhmää jos saan kutsun illallisille enkä voi ottaa viiniä, koska olen tipattomalla.
Tyttöystävällä meni jääkaappi rikki, kundi töissä, mutta ei voi ostaa uutta ja sitten ostikin.
JÄäkaappeja saa kun laittaa ilmoituksen otetaan vastaan tai esim. vaihdetaan palstalle voi itse ilmoittaa on jääkaappia vailla
Mitä lopulta teki ylimääräisille ?
Inhoan muutenkin kiroilua, sitä kuului aivan tarpeeksi ohjelmassa.
Liikaa mainostettu juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katson tässä ko. dokkaria, olen menossa 26. minuutin kohdalla. Täytyy sanoa, että tähän mennessä dokkari on ollut harvinaisen tylsä ja pitkäveteinen, päähenkilölläkään ei ole oikein yhtään mitään sanottavaa, ei pohdi eikä analysoi eikä juuri kerro ajatuksistaan. Lisäksi tuosta uupuu tietty spontaanius ja about joka sana vaikuttaa käsikirjoitetulta.
Jos koko loppuohjelma on tällaista samanlaista, niin eipä kovin kaksinainen ole ja siinä tapauksessa tästä tulee yksi huonoimmista katsomistani dokkareista.
[quote author="Vierailija" time="24.12.2013 klo 02:10"]
Katson tässä ko. dokkaria, olen menossa 26. minuutin kohdalla. Täytyy sanoa, että tähän mennessä dokkari on ollut harvinaisen tylsä ja pitkäveteinen, päähenkilölläkään ei ole oikein yhtään mitään sanottavaa, ei pohdi eikä analysoi eikä juuri kerro ajatuksistaan. Lisäksi tuosta uupuu tietty spontaanius ja about joka sana vaikuttaa käsikirjoitetulta.
Jos koko loppuohjelma on tällaista samanlaista, niin eipä kovin kaksinainen ole ja siinä tapauksessa tästä tulee yksi huonoimmista katsomistani dokkareista.
[/quote]
No niin, koko dokkari katsottu. Ihan yhtä huono se oli alusta loppuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se oli meil koulus esittelee kys leffaa ja lopuks kysäs onko kellää kysyttävää/sanottavaa, ni enkö mää heittäny cet "kuinka paskane mies pitää olla, et yhet bokserit pesemällä saa koko taloyhtiön putket tukkoo?"
Hienointa dokumentissa oli seurata nuorta rakastumista. Harvoin sitä pääsee seuraamaan muuta kuin omassa elämässään :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiva kun olin jostain uutisesta laittanut ylös et dokkari on areenalla 23.1. katsottavissa. Ja nyt ei ole, vaan herjaa et ei voi katsoa. Ja luin sit jostain uutisesta että OLI KATSOTTAVISSA 21.1. asti. Että kiitti vaan veetusti sille toimittajalle, joka johonkin juttuunsa kirjoitti tämän asian päin tavarantuhlausta.
Vanha ketju, mut tuli katsottua areenasta tämä dokkari. Jäi kaivelemaan että kalliiksi tullut vuokrata varastotila ja lainalootat tuota kokeilua varten. Eikä edes selvinnyt minne roudasi loput romppeet joita ei ollut vuoteen kaivannut.
Paras anti oli mummon viisaat sanat. Ja ihmetytti mistä nuori mies saanu päähänsä että pitää olla materiaa jotta on onnellinen tai että saa niiden avulla tyttöystävän.
Olisi paljon mielenkiintoisempaa nähdä samainen kokeilu naisen tekemänä.
Ihan hullun hommaa - varsinkin se alku, kun jätkä juoksee talvella alasti yöllä sinne varastoon hakemaan vaatteita. Tavaroista kieltäytyminen olikin alkuun ilmeisesti vaan sinnittelyä. Pitkiä pimeitä päiviä ankeassa kämpässä. Ehkäpä se mummo ja rakkausstoori lopussa sitten yritti osoittaa sitä, että luopumalla kaikesta "maallisesta", elämäsi täyttää todelliset arvot kuten rakkaus ja välittäminen lähimmäisistä. Oikeassa elämässä ihminen päätyy aineettomassa yksinäisyydessään ennemmin köyden jatkoksi jos jatkaisi samaa angstista menoa.
Tuli hämärästi mieleen joku toinenkin vastaava dokkari, jossa perhe rupesi elämään mahdollisimman vähällä rahalla. Iskä teki jotain käsittämätöntä mössöä, jolla sitten lasten olisi pitänyt pestä hampaitaan... Huomionhakuista ja älytöntä.
Näin pienen pätkän telkkarista ja olin luullut että on hyvä. Vaikutti hitaalta, tylsältä hipsterielokuvalta, jossa himmaillaan ja hirveä scheissemusakki jammailee taustalla. Hyi helkutti.
Vierailija kirjoitti:
Näin pienen pätkän telkkarista ja olin luullut että on hyvä. Vaikutti hitaalta, tylsältä hipsterielokuvalta, jossa himmaillaan ja hirveä scheissemusakki jammailee taustalla. Hyi helkutti.
Luin tämän Repomiehen äänellä.
Dokumentti oli aiheena mielenkiintoinen, mutta toteutus jäi puolitiehen. Parisuhteen kehittyminen oli varmaan dokumentaristille kiintoisampaa kuin vähällä tavaralla pärjääminen. Katsojalle tylsää ja tarpeetonta.
[quote author="Vierailija" time="24.12.2013 klo 02:10"]
Katson tässä ko. dokkaria, olen menossa 26. minuutin kohdalla. Täytyy sanoa, että tähän mennessä dokkari on ollut harvinaisen tylsä ja pitkäveteinen, päähenkilölläkään ei ole oikein yhtään mitään sanottavaa, ei pohdi eikä analysoi eikä juuri kerro ajatuksistaan. Lisäksi tuosta uupuu tietty spontaanius ja about joka sana vaikuttaa käsikirjoitetulta.
Jos koko loppuohjelma on tällaista samanlaista, niin eipä kovin kaksinainen ole ja siinä tapauksessa tästä tulee yksi huonoimmista katsomistani dokkareista.
[/quote]
Idea oli hyvä, mutta toteutus epäonnistunut. Samaa mieltä, että tekijällä ei tuntunut olevan kummoisempia ajatuksia kerrottavanaan. Yhteenvetoa olisin kaivannut loppuun: mitä hän esimerkiksi teki varastoon jättämillään tavaroilla? Ja vaikuttiko kokeilu hänen omaan kulutuskäyttäytymiseensä?
Olisi ollut kiinnostavaa nähdä vaikka hänen ystäviään keskustelemassa aiheesta yhdessä.
Kamalan paljon haaskattiin aikaa parisuhteen kehkeytymisen kuvaamiseen, hohhoijaa. Onhan sitä nuorta lempeä hauska katsoa, mutta se ei ollut tämän dokkarin aiheena. Tästä kerskakulutus-aiheesta olisi saanut enemmänkin irti.
Kovasti myös hehkutettiin etukäteen Timo Lassyn musiikkia, mutta tunnareita lukuunottamatta sitä oli mielestäni niukasti dokkarissa.
Paljon melua tyhjästä eli dokkari ei todellakaan ollut kaiken sen huomion arvoinen, mitä se on saanut. Hyvin markkinoitu. Yhteen sanaan tiivistettynä: pettymys.