Kuinka paljon koulutus oikeasti vaikuttaa parinvalintaan?

Vaikuttaahan se, a) kouluttamattomat miehet tuntevat alemmuutta korkeakoulutettua naista kohtaan, ja näyttävät sen joko positiivisesti tai negatiivisesti b) olen seurustellut akateemisena sekä koulutettujen että kouluttamattomien kanssa, ja kyllä vaan minulla on todennäköisemmin enemmän yhteistä akateemisen kanssa.

[quote author="Vierailija" time="23.12.2013 klo 13:29"]

[quote author="Vierailija" time="23.12.2013 klo 13:23"]37 40:lle. En minä ole eronnut kertaakaan. Mistä noin päättelet? Pointtini oli, että koulutus vaikuttaa parinvalinnassa. Tiedän, että tohtorin kanssa voi synkata, ei peruskoulun käyneen.

Oletko bigamisti?

molemmat aviomieheni

Hää lienee simmottine Musta Leski: Nai ukot kualiaaks. ;)

[quote author="Vierailija" time="23.12.2013 klo 15:21"]Tämä on aina vähän hölmö kysyä, mutta minkä ikäisiä olette? Nuorempana olin itsekun aika mustavalkoinen ja ajattelin epäolennaisilla asioilla olevan merkitystä. Nyt viisikymppisenä olen realisti, tiedän ihan aidoilla asioilla olevan enemmän merkitystä kuin miehen uralla tai koulutuksella. Vaikkapa toisen läsnäolokyvyllä, empaattisuudella, rehellisyydellä, terveillä elämäntavoilla jne.

[/quote]olen 40-vuotias ja läsnäolemisen yms empatian lisäksi arvostan sitä, että voidaan lastenhoidon ja arjen lisäksi PUHUA. Jos ei älyllisellä tasolla kohtaa toista, niin kyllä

se vaan alkaa jotenkin mättää.

Nuorempana minulla nimenomaan oli peruskoulun käyneitä poikaystäviä ilman koulutusta, mutta eiväthän he tai vanhempansa minua lopulta hyväksyneet: koulutus lisää tyhmyyttä, mitä sitä tyhjää jauhamaan asioista jne. Miksi väkisin olla suhteessa, joka ei ole tyydyttävä? Ei kenelläkään ole velvollisuutta olla suhteessa vain siksi, että näyttää olevansa "jalo" ja naivansa "alempaa", jos asian näin haluaa ilmaista.

Minä arvostan miehessä koulutusta, mutta sehän voi tarkoittaa myös köyhää akateemisuutta pätkätöineen, ei se minua pelota. Mieheni itse asiassa on vailla töitä nyt. Ei se hänen arvoaan vie, vaan hänellä on aikaa hoitaa lapsia ja minä olen töissä.

[quote author="Vierailija" time="23.12.2013 klo 00:41"]

Olen tullut omalla kohdallani siihen tulokseen, että vaikuttaa paljonkin. Olen alle kohta kolmekymppinen yliopisto-opiskelija. Nuorempana, ennen opintoja olin sitä mieltä, että asialla ei ole niin suurta väliä ja persoona ratkaisee, mutta nykyään ajattelen toisin, ikävä kyllä.

Yliopisto-opintojen (ja varmaan iänkin) myötä olen kehittynyt ihmisenä sellaiseen suuntaan, että en vaan voisi kuvitella vakavaa suhdetta peruskoulupohjaisen tai ammattikoulun käyneen miehen kanssa. Poikkeuksiakin varmaan on, mutta kohdalleni ei ole sattunut yhtään. Ja tapaamani alemman koulutustason miehet ovat olleet varsin mukavia ja luotettavia tapauksia, mutta sen vaan huomaa, että maailmat eivät kohtaa loppuun asti. Tietynlainen keskusteluyhteys puuttuu.

Mitä mieltä? Omia kokemuksia? Kiinnostaa.

[/quote]

Minä päädyin yhteen miehen kanssa, jolla on ammatillinen koulutus. Ajatukset, maailmankuva, kiinnostukset jne. kohtaavat. Mies on älykäs ja kiinnostunut kulttuurista, mm. tekee musiikkia ja kirjoittaa ja lukee paljon vaikeampia kirjoja kuin minä ja käsittää myös lukemansa :) Tällä tarkoitan sanoa, että ei koulutus välttämättä kerro ihmisestä kaikkea, on älykkäitä ihmisiä jotka haluavat tehdä älyllisesti helppoa duunia, jotta energiaa riittää omiin kiinnostuksekohteisiin.

Mutta harvinaista se tietenkin ehkä on. Joka tapauksessa olen aina inhonnut yliopistokurssikavereideni kaltaisia: he julistivat, kuinka eivät ikinä voisi mennä kimppaan miehen kanssa jolla ei yliopistokoulutusta ole. Ja kyse ei ollut älystä tms., vaan ihan vaan koulutukseen liittyvästä statuksesta. Eivät nämä mimmitkään niitä penaalin terävimpiä kyniä olleetkaan...

[quote author="Vierailija" time="23.12.2013 klo 15:21"]

Nyt viisikymppisenä olen realisti, tiedän ihan aidoilla asioilla olevan enemmän merkitystä kuin miehen uralla tai koulutuksella. Vaikkapa toisen läsnäolokyvyllä, empaattisuudella, rehellisyydellä, terveillä elämäntavoilla jne.

[/quote]

Eikö sinulle tullut selväksi, että kyse ei ole koulutuksesta vaan piirteisä, joita koulutus ennustaa. Esimerkiksi korkea koulutus ennustaa noita terveitä elämäntapoja sekä sivistystä, älykkyytä, keskustelutaitoa jne.

Minulla nuorena miehen koulutuksella oli suuri merkitys. Otin miehen, jolla oli kanssa korkeakouluopinnot kesken. 

Nelikymppisenä erosin. Nyt minulla, akateemisella, on mies joka ei ole edes ylioppilas. Ja tämä mies on paljon älykkäämpi kuin ensimmäinen - siis äo:sta puhun, aivan toisella tasolla. Mutta en minä häntä älykkyyden vuoksi ottanut, vaan rakastamisen kyvyn takia. 

[quote author="Vierailija" time="23.12.2013 klo 19:59"]

Minulla nuorena miehen koulutuksella oli suuri merkitys. Otin miehen, jolla oli kanssa korkeakouluopinnot kesken. 

Nelikymppisenä erosin. Nyt minulla, akateemisella, on mies joka ei ole edes ylioppilas. Ja tämä mies on paljon älykkäämpi kuin ensimmäinen - siis äo:sta puhun, aivan toisella tasolla. Mutta en minä häntä älykkyyden vuoksi ottanut, vaan rakastamisen kyvyn takia. 

[/quote]

Onko vieläkin korkeakoulun opinnot  kesken? 

Ei siinä mitään , että sinulla on hasukaa, mutta kirjoituksesi 

perusteella et ole lunttaamatta päässyt mistään koulusta pois  :) 

[quote author="Vierailija" time="23.12.2013 klo 20:02"]

[quote author="Vierailija" time="23.12.2013 klo 19:59"]

Minulla nuorena miehen koulutuksella oli suuri merkitys. Otin miehen, jolla oli kanssa korkeakouluopinnot kesken. 

Nelikymppisenä erosin. Nyt minulla, akateemisella, on mies joka ei ole edes ylioppilas. Ja tämä mies on paljon älykkäämpi kuin ensimmäinen - siis äo:sta puhun, aivan toisella tasolla. Mutta en minä häntä älykkyyden vuoksi ottanut, vaan rakastamisen kyvyn takia. 

[/quote]

Onko vieläkin korkeakoulun opinnot  kesken? 

Ei siinä mitään , että sinulla on hasukaa, mutta kirjoituksesi 

perusteella et ole lunttaamatta päässyt mistään koulusta pois  :) 

[/quote]

SILLOIN  oli opinnot kesken... nyt sinua pelottaa, kun kerron tämän: Olen opettaja....

No opettajalta se on ymmärrettävää  :)  Joskus lasten ja nuorten ajatusmalli ajautuu omiin mielipidekirjoituksiin.  

Jos joku vielä sanoo tuon lika bärn...latteuden, kusen ketjun päälle.

Koulutuksella ei ole sinänsä merkitystä, mutta ei haittaakaan, jos mieheltä löytyy sitä. Enemmän elämänasenne, kyky rakastaa, avarakatseisuus, elämänhalu ja rehtiys ratkaisevat.

Jos joku vielä sanoo tuon lika bärn...latteuden, kusen ketjun päälle.

Koulutuksella ei ole sinänsä merkitystä, mutta ei haittaakaan, jos mieheltä löytyy sitä. Enemmän elämänasenne, kyky rakastaa, avarakatseisuus, elämänhalu ja rehtiys ratkaisevat.

Lika barn lekar bäst! (Gemensamma intresser osv.)

Olen huomannut sellaisen jännän ilmiön tuttavapiirissäni, että ne kaikkein älykkäimmät eivät ole suorittaneet ylioppilastodistusta korkeampaa tutkintoa. Eivät ole tarvinneet sitä enempää menestyäkseen elämässä, kun ovat päässeet lahjakkuutensa ansiosta suoraan niihin töihin, joihin toiset vasta maisterin papereilla. Eli sikäli mietin, voisiko korkeasti koulutettu olla liian tyhmä kelvatakseen ;)

Riippuu mitä hakee suhteelta. Jos puoliso on näyttely- ja seksilelu, niin eihän yhteenkuuluvuudella ole juuri väliä. Ystävät on sitten erikseen ja niiden kanssa istutaan iltaa. Puolison kanssa nähdään vain aamuisin ja sängyssä.

Täytyy muistaa myös että osa akateemisista on henkisesti duunareita. Ja osa duunareista henkisesti akateemisia.

Kyll ja ei. Vielä kun ikäännyt tuosta, niin huomaat, ettei se aina mene niin. Usein toki.

Kumppanin kanssa pitäisi pystyä puhumaan. Harva suhde kestää puhumattomuutta. Pari vuotta menee vielä sexin merkeissä mutta sen jälkeen pitäisi osata tehdä jotain muutakin.

Helposti aika ajaa ohitse.

Vaikuttaa paljon. Ei kuitenkaan niin, että etukäteen päättäisi vain tietyn ammatin ihmisten kelpaavan.

Kyllähän henkisesti ja älyllisesti pitää olla suunnilleen samalla tasolla. Koulutus voi olla yksi siihen vaikuttava tekijä.

Minulla ei ole kiinnostanut koskaan. Olen seurustellut niin korkeasti koulutettujen kuin kouluja käymättömien kanssa eikä sillä koulutustasolla ole mitään merkitystä ollut. Aviomieheni on ammattikoulun käynyt ja itse olen DI.