Jouluriita miehen kanssa
Miten kannattaa ajoittaa? Hoidetaanko heti tänään loman alettua alta pois? Aattona valmisteluiden lomassa kun on kiire ja pinna kireällä muutenkin? Joulunpyhinä? Vai jättääkö välipäiviin?
Vinkkejä kaivataan. Mikä olisi parasta?
Kommentit (25)
Meillä aloitetaan lämmittelyllä jo eka adventtina ja aiheena "missä vietämme joulun" ...
kannattaa ihan vakavasti ottaen hoitaa kireily jo aatonaattona ja tietty tiskin alla, eli lapsilta piilossa. purkaa sen jännityksen siihen aattoon ja sitten ei tule vahingossakaan enää riitaa kun ilma on puhdistunut.
Odotatteko aikaa missä välissä voi riidellä. Itse taas oon niin spontaani että se tapahtuu just jos riidatuttaa. Verbaalisella tasolla tosin.
Itse suosin piilovittuilua ja pitkittynytta kireytta (esim. mykkakoulua) lomien ajan. Parhaat riidat ja aanenkorotukset ajoitan aatolle ja aaton aatolle.
Adventtina on liian myöhäistä aloittaa joulunviettopaikasta riitely. Tutkimusten mukaan joulu vietetään siinä paikassa, jonka aloittaja valitsee. Kannattaa olla siis hyvissä ajoin liikkeellä. Itse suosin juhannusta, kun mies on juuri lähdössä veneellä järvelle kuseksimaan. Mutta av-mamma toki tietää paremmin kuin tutkimukset, huoh.
Tuli paha mieli kun poikani käytti aatonaaton illan ahdistelemalla minua siitä ettei saanut lapsena syödä kuin eineksiä. Ja tottahan se olikin. Seuraavana päivänä paha olo jatkui mutta pystyin jotenkin jatkamaan "juhlintaa". Joulupäivänäkin fiilis oli maassa, ja arvuuttelin jo mielessäni josko kummatkaan lapseni eivät rakasta minua. jne. Tällä hetkellä tilanne on, että puhuin asiat selviksi poikien kanssa mutta mieheni ja minä nukumme eri huoneissa. Että näin meillä.
Perinteet ovat tärkeitä näissä asioissa. Milloin viime vuonna hoiditte asian? Tee samalla lailla.
Itse aloitin jo äsken murjottamisen ja odottelen, että mies huomaa niin voin huomauttaa siitä ettei kuusta ole vieläkään haettu vaikka kaikilla maapureilla jo on. Siitä se meillä lähtee ja aatotona on jo sitten mukavan sopuisaa ja aikaa puuhailla rauhassa. Mutta jokainen tekee toki tavallaan.
Suosittelen välipäiviä. Sitten on hyvä syy rynnätä alennusmyynteihin lohtushoppailemaan.
meillä vietetään joulua reissussa. Perinteeksi on muodostunut aloittaa kireily pakkaamisesta ja auton lastaamisesta. Lapset tappelevat istumapaikoista ja minä nalkutan miehelle. yleensä ruuhkajonoon saavuttaessa mieskin pystyy sitten ajamiselta keskittymään ärjymään minulle ja lapsille.
kyläpaikkaan saavuttaessa aloitetaan mykkäkoulu, mies vetäytyy mököttämään yksin ja minä leikin marttyyriä. jos tätä ei jakseta jatkaa jouluun saakka, saa aattoiltana aina uuden riidan viriteltyä vaikka lahjoista tai kinkun paistotavasta.
Miksei riideltäisi joulun aikaan joka päivä? Nyt siihen on aikaa, kun on LOMA! Minä ainakin aion. Olen jo pohtinyt alustavasti riidanaiheitakin.
Kuka on mukana?
Miten niin ajoittaa ????
Kaikki noi vaihtoehdot tulee käyttää maksimaalisesti. Sillä tavalla mies pysyy kurissa ja saat joulumieltä koko jouluksi.
Ei varmana yritä edes koskea ja saat rauhallisen henkisen joulun.
Miten te voitte vasta nyt suunnitella koko asiaa? Jouluriitahan on perinne, jota pohjustetaan ekasta adventista lähtien ja joka ehdottomasti kulminoituu noin varttia ennen joulupukin saapumista. Joissain perheissä riita kuulemma ajoitetaan joulupäivälliseen, mutta tässäkin on erikseen itä- ja länsisuomalaisia perinteitä.
Ei aattoa pidä pilata sillä, että ollaan hyvää pataa ja monin tavoin mukavia, kun voi vaikka haudalle kynttilöitä viedessään suutahtaa siitä, että mies on ostanut liian halvat/ kalliit kynttilät. Kirkossa voi jatkaa mykkäkoulua ja kotimatkalla huokailla, että "ei minulla mikään ole, joulunakaan". Siitä se riita lähtee kivasti kulkemaan.
Kyllä minä sitä perinteistä aattoiltaa suosittelen. Silloin on kulunut tarpeeksi aikaa ja vaivaa, että voi heittäytyä marttyyriksi ja huokailla ja niiskuttaa. Ei kun, eihän siitä riitaa saa, sehän pilaa vain hiljaa hivuttaen ja mädättäen kaikkien joulutunnelman, no, close enough.
Riita kannattaa ajoittaa aatonaattoiltaan, jolloin on hyvä kertoa, mikä kaikki on mieheltä tekemättä ja myöhässä ja hyvä on, joulu on sitten pilalla. Aina minä ja kukaan ei koskaan ja kiittämättömät paskat mies ja lapset.
Myös aattoaamu käy, kun kellekään ei maistu hartaudella haudutettu puuro ja joulurauhaan on vielä aikaa. Sama alku, kun minä aina ja kukaan ei koskaan. Ja missä se latvatähti on, enkö minä jo marraskuussa sanonut, että viime jouluna hajosi ja uusi tarvitaan. Mutta hankkiko mies, no ei, ja kyllä, JOULU ON PILALLA!
Että näin. Oppikaa mestarilta! Kysyttäessä voin neuvoa sukujoulussa riitelyä ja välipäivien kiukuttelua.
Olen nyt tylsä. :(
Ihanaa kun ei ole jouluriitoja, sain niistä jo lapsena tarpeeksi. Oksennus nousi kurkkuun, vaikka tiedän,että tämä on huumoria. Tuli niin hyvin mieleen lapsuuden joulusodat. Ne loppuivat yleensä joulurauhanjulistukseen.
Ikää mulla ei ole kuin 38v. Me ei saada riitaa aikaiseksi kun miehelläni on lehmän hermot. :)
Kun olin lapsi, niin meillä oli tapana että aattona alkaa kunnon riita. Sitä edeltävinä päivinä toki oli pieniä kinoja ja huutoja, mutta aattona koko homma repesi viimeistään puolilta päivin. Kyllä siinä oli lapsilla kiva joulu!
op