Oppikaa jo, SEKTIO EI OLE SYNNYTYS

Kauheeta! Maailmassa on paljon ihmisiä, jotka ei ole syntyneet lainkaan. Sinäkin saatat olla sellainen. Mieti sitä.

Synnytys on kuin hengittäminen. Yhtä tavallista. Ei sen eri muodoista kannata kiistellä.

[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 00:28"][quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 23:19"]

Ei niin, sektio on keisarinLEIKKAUS.

[/quote]

Ei ole, sektio on keisarileikkaus, ilman n-kirjainta. Lapsen syntymä on äidin synnytys. Oli se sitten alatie synnytys, sektio pitkään kestäneen ponnistusvaiheen jälkeen, tai suunniteltu synnytys. 

[/quote]

Suunniteltu synnytys???

Onhan se synnytys. Siinä syntyy lapsi.

Vaikka itse en koekaan ns. "synnyttäneeni" lastani kun hänet otettiin leikkauksen avulla kohdusta, niin moni muu kokee sen synnytykseksi ja taitaa ihan oikeilla termeilläkin olla synnytys :)

Jos sektiolla revitty ja riuhdottu vauva (onko se edes vauva, vai käytämmekö sanaa rääpäle) ei ole oikeasti syntynyt, niin mitä ne kätilöt merkitsee kohtaan "syntymäaika"?

Vaikka näin:

-Skalpilla ja puukoilla, verisesti kaksin käsin ulos riuhdottu rääpäle, tupsahti maailmaa 19.12.-13 klo 01.01...   ai niin... poikarääpäle

Onx tää nyt hyvä? Pääasia, että teemme kaikki onnellisiksi.

Eikä niillä synnyttämättömillä lapsilla voi olla syntymäpäivää. Niillä on vaan leikkauspäivä.

Sektio on synnytys.

t.kätilö

Näin miehenä on pakko ihmetellä miksi joillekkin naisille on niin tärkeää 'kilpailla' siitä kuka on synnyttänyt kaikkein hankalimmin. Puudutukset eivät ole oikein, sektiot eivät ole oikein. Muksu on saatava mahdollisimman tuskallisesti ulos tai ei ole nainen eikä mikään. Vissiin voittaja olisi se, joka on onnistunut kuolemaan ns. natusynnytyksessä, jos vain pääsisi ylpeilemään sillä.

Tulee ihan mieleen miesporukoiden saunaillat, joissa joku aina, kun ei mitään muutakaan keksi, aloittaa vertailun siitä kenellä oli 'rankin inttiaika'. Tosin joskus tämä kääntyy myös muotoon 'kuka pystyi luistamaan hommista eniten intissä'.

Eikö tuo nyt ole ihan sama. Miksi väitellä moisesta. Minua ei ainakaan haittaa pätkääkään, mitä kukakin ajattelee. Elä ja anna toisten elää!

No kyllä se lapsi siinä sektiossakin yleensä syntyy maailmaan. Ellei sitten kuole (erityisesti hätäsektiohan tehdään monesti silloin kun hengenlähtö on lähellä). 

Luuletko että sen lapsen elämään vaikuttaa se millä tavalla hän on syntynyt, jollei hän ole vammautunut synnytyksen yhteydessä (jollaiseksi myös sektion tässä lasken)? 

Mä en ainakaan muista omasta syntymästäni mitään. Tarinat kertoo että alakautta olen tullut, mutta mitä jos ne huijaa? Enhän mä tietäisi, ja mulle on ihan sama. Ihan hyvin on mennyt elämä eikä syntymästä ole jäänyt traumoja. En usko että olisi jäänyt vaikka olisin SYNTYNYT sektiolla.

Naurettavia ovat nämä alatiesynnytysfanaatikot. Hirveä kipu ja paikat rikki kunnolla. Jotain kompensaatiota siihen tuskaan tarjoaa sektiosynnyttäjien morkkaaminen.

Sektiolla saatetaan pelastaa lapsen henki tai ehkäistä elinikäinen vammautuminen. Miltäs tuntuisi, jos oma lapsi synnytyksen jälkeen olisi vaikeavammainen? Jos ei siihen ymmärrys riitä, menkää tutustumiskäynnille johonkin kehitysvammaisten hoitopaikkaan.

Todella halveksin ap:n kaltaisia ihmisiä.

Hei, av on kahjojen mammojen paikka. Ei normaalissa elämässä tämän kaltaiset asiat jaksa kiinnostaa. Av:lla olevista naisista suurin osa on ihmisiä, jotka ovat jotenkin katkeria, huono itsetunto ja maailma on supistunut kauhean pieneksi.

[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 05:44"]

Näin miehenä on pakko ihmetellä miksi joillekkin naisille on niin tärkeää 'kilpailla' siitä kuka on synnyttänyt kaikkein hankalimmin. Puudutukset eivät ole oikein, sektiot eivät ole oikein. Muksu on saatava mahdollisimman tuskallisesti ulos tai ei ole nainen eikä mikään. Vissiin voittaja olisi se, joka on onnistunut kuolemaan ns. natusynnytyksessä, jos vain pääsisi ylpeilemään sillä.

Tulee ihan mieleen miesporukoiden saunaillat, joissa joku aina, kun ei mitään muutakaan keksi, aloittaa vertailun siitä kenellä oli 'rankin inttiaika'. Tosin joskus tämä kääntyy myös muotoon 'kuka pystyi luistamaan hommista eniten intissä'.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 05:44"]

Näin miehenä on pakko ihmetellä miksi joillekkin naisille on niin tärkeää 'kilpailla' siitä kuka on synnyttänyt kaikkein hankalimmin. Puudutukset eivät ole oikein, sektiot eivät ole oikein. Muksu on saatava mahdollisimman tuskallisesti ulos tai ei ole nainen eikä mikään. Vissiin voittaja olisi se, joka on onnistunut kuolemaan ns. natusynnytyksessä, jos vain pääsisi ylpeilemään sillä.

Tulee ihan mieleen miesporukoiden saunaillat, joissa joku aina, kun ei mitään muutakaan keksi, aloittaa vertailun siitä kenellä oli 'rankin inttiaika'. Tosin joskus tämä kääntyy myös muotoon 'kuka pystyi luistamaan hommista eniten intissä'.

[/quote]

Olet varmaan törmännyt siihenkin kuinka naiset väittävät, että lapsia ei syntyisi maailmaan ollenkaan, jos miehet olisivat siitä vastuussa. Tai vähintään siitä tehtäisiin jollain ihmein keinoilla täysin kivuton ja helppo, mutta naisten annetaan vaan kärsiä ja pelätä kaiken päättyvän itsensä ja lapsen kuolemaan. 

Ai niin, todellinen sankarisynnytys on tietysti se, jossa äiti uhraa henkensä lapsen hyväksi ja kuolee, mutta lapsi - näissä tarinoissa mieluiten poikalapsi - jää eloon. 

[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 06:50"]

No kyllä se lapsi siinä sektiossakin yleensä syntyy maailmaan. Ellei sitten kuole (erityisesti hätäsektiohan tehdään monesti silloin kun hengenlähtö on lähellä). 

Luuletko että sen lapsen elämään vaikuttaa se millä tavalla hän on syntynyt, jollei hän ole vammautunut synnytyksen yhteydessä (jollaiseksi myös sektion tässä lasken)? 

Mä en ainakaan muista omasta syntymästäni mitään. Tarinat kertoo että alakautta olen tullut, mutta mitä jos ne huijaa? Enhän mä tietäisi, ja mulle on ihan sama. Ihan hyvin on mennyt elämä eikä syntymästä ole jäänyt traumoja. En usko että olisi jäänyt vaikka olisin SYNTYNYT sektiolla.

[/quote]

Kohtuun kuolleet lapset synnytetään eli kyllä nekin syntyvät. Tosin jos kuollut lapsi joudutaan leikkaamaan, silloin ei kai puhuta synnytyksesstä, mikä on tietysti loogisesti väärin, jos kerran synnytys johtaa lapsen maailmaantuloon. 

[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 07:46"]

Olet varmaan törmännyt siihenkin kuinka naiset väittävät, että lapsia ei syntyisi maailmaan ollenkaan, jos miehet olisivat siitä vastuussa. Tai vähintään siitä tehtäisiin jollain ihmein keinoilla täysin kivuton ja helppo, mutta naisten annetaan vaan kärsiä ja pelätä kaiken päättyvän itsensä ja lapsen kuolemaan. 

Ai niin, todellinen sankarisynnytys on tietysti se, jossa äiti uhraa henkensä lapsen hyväksi ja kuolee, mutta lapsi - näissä tarinoissa mieluiten poikalapsi - jää eloon. 

[/quote]

Unohtamatta sitä, että kukaan ei milloinkaan voi kokea pahempaa kipua kuin synnytys!
 Sellaista ei vain ole.

Tämä vielä todetaan vähän alentuvasti "voi kuule, jos olisit synnyttänyt, niin tietäisit mitä TODELLINEN kipu on..."

Törmään tuohon itse usein, kun joitain vuosia sitten erään sairauteni yhtenä oireena oli kohdun tulehtuminen ja monta kuukautta kestäneet supistukset ja kouristukset. Olin jatkuvassa kuumeessa, pyörryin joitain kertoja kivusta yms. Kohtu jouduttiin loppujen lopuksi poistamaan, koska oireilua ei saatu taltutettua.

Mutta en voi tietää mitään mistään, koska siellä kohdussa ei ollut lasta enkä muhun oikeasti edes sattunut.

Synnytystavat ovat alatiesynnytys ja keisarileikkaus. Joskus pihti- ja imukuppisynnytys luetaan omiksi synnytystavoikseen.

Juu onhan se synnytys. Mutta eri juttu kuka sen suorittaa, ei ainakaan äiti.

Alatiessä vaikka kätilö avustaakin, on äiti kyllä se synnyttäjä yleensä. Mutta sektiossa äiti ei tee kyllä yhtään mitään asian eteen.

[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 08:49"]

Juu onhan se synnytys. Mutta eri juttu kuka sen suorittaa, ei ainakaan äiti.

Alatiessä vaikka kätilö avustaakin, on äiti kyllä se synnyttäjä yleensä. Mutta sektiossa äiti ei tee kyllä yhtään mitään asian eteen.

[/quote]

Mutta silti se on synnytys. Suurin osa varmasti uskoo mieluummin naistentautien ja synnytysopin erikoislääkäreitä kuin randomia av-mammaa.

Aina löytyy näitä, jotka piilovihjailevat hyvän äitiyden kriteerinä sitä, että olet synnyttänyt lapsesi alateitse. Ei ole muuten mitään merkitystä sillä onko lapsi syntynyt maailmaan sektiolla vai alateitse, vanhemmuus alkaa varsinaisesti vasta siitä hetkestä ja se kestää koko eliniän. Eikä synnytystavalla ole siihen mitään tekemistä.

Kaikki jotka syntyvät, synnytetään. Loogista. Synnyttää ei tarkoita, että sen eteen täytyisi nähdä vaivaa.