Lue keskustelun säännöt.
En pääse ystävän häihin, hän kilahti
17.12.2013 |
Onko ystäväni jotenkin epätasapainoinen ihminen?
Hän ilmoitti jo puolitoista vuotta sitten, että ensi heinäkuussa on hänen häänsä. Että kaikki varmasti tietää. Häiden ohjelma, puvut, kaikki on ruodittu jo moneen kertaan läpi.
No, nyt sitten saimme tietää, että miehen siskolla on samana päivänä häät. Jouduin sanomaan ystävälle, että emme pääse hänen hääjuhlaansa.
Onneksi ystävän vihkiminen on jo klo 13 ja miehen siskon vihkiminen klo 15. Ja kirkkojen välillä matkaa vain noin 35 km. Eli ehdimme kuitenkin ystävän vihkiäisiin. Häävastaanotolle emme ehdi, koska he haluavat mennä kirkosta juhlapaikalle (ja välissä kuvaajalle) hevosella ja siihen tuhrautuu tolkuttomasti aikaa.
Ystävä sai ihan kamalan raivarin. Juuri SIKSI hän on ilmoittanut hääpäivänsä hyvissä ajoin etukäteen, että kaikki varaavat sen varmasti HÄNEN juhliaan varten. Hän ei voi ymmärtää, miten menemme ennemmin sellaisiin juhliin, joihin meidät on kutsuttu vasta nyt. Hän oli ensin ja sillä hyvä.
Yritin selittää, että miehen siskon häät ehkä kuitenkin menevät tärkeysjärjestyksessä edelle... ja pääsemmehän kuitenkin vihkiäisiin, se on kaiketi koko päivän päätapahtuma.
Kuulemma ei tarvi sitten tulla kirkkoonkaan, jos emme tule juhliin.
Miten ratkaista tämä tilanne?
Kommentit (67)
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 19:48"]
Miestä ei koskaan laiteta ystävien edelle, saatika sitten miehen siskoa!!
[/quote]
Mun mies menee aina kaikkien muiden edelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 19:53"]
Entäs kun se miehen sisko on minulle erittäin läheinen ihminen. Ja voisi sanoa, että läheisempi ystävä kuin tämä toinen ystävä.
[/quote]
Sitten valinnan pitäisi olla helppo. Ystäväsi ymmärtää sen ja rauhoittuu aikanaan, jos on vähänkin täyspäinen. Ja jos ei, niin kiukutelkoon sitten lopun ikäänsä. Elämä on valintoja, kumarra yhdelle niin pyllistät toiselle.
Häät ovat vasta kesällä, mitä ihmettä niistä jo joulukuussa rähistään? Ja ei se sota yhtä miestä kaipaa, joten jäät suosiolla pois tämän "ystävän" häistä, tuskin ystäväsi sinua edes kaipaa koko päivänä. Sinuna menisin siis vain ja ainoastaan miehen siskon häihin, en hyppäisi paikasta toiseen ja pilaisi sillä koko päivää.
No ni. Nyt pitää oikeasti AP:n miettiä, kumpi on hänelle läheisempi, vanha ystävä vai miehen sisko. Tästä ketjusta olen saanut jo sen kuvan, että ystävästä on tullut vähän etäisempi, kun taas miehen siskosta on tullut läheinen ystävä. Menisin miehen siskon häihin tässä tapauksessa.
Itselläni ei ole yhtään niin läheistä ystävää, ettei miehen sisarukset menisi edelle. Mutta toisaalta jos keneltä tahansa ystävältä tulisi hääkutsu samalle päivälle kuin vaikkapa serkkuni häät, pitäisikin alkaa jo miettiä. Omat serkkuni ovat siis minulle paljon etäisempiä kuin mieheni sisarukset. Siitähän tässä ensimmäkseen on on kyse, että kenen kanssa olet tekemisissä eniten ja kenen kanssa tunnet olevasi läheinen.
Ja muistutuksena vielä: vihkitilaisuus kirkossa on julkinen tilaisuus, sinne saa kuka tahansa tulla. Jos AP:lla on mahdollisuus osallistua ystävän vihkitilaisuuteen, niin totta kai sinne kannattaa mennä. Vaikka sitten takapenkkiin jos AP:n ystävä edelleen pitää vihaa... Ja hyvä idea tuo jonkun esittämä, että juhliin voisi mennä sitten illalla kun "virallinen" osuus on ohi.
Lapsellinen kaveri. Ymmärrän, että häät on tärkeä tapahtuma, mutta en tajua sitä kauheaa vouhotusta niiden ympärillä. Jos olisin ystäväsi, ymmärtäisin hyvin, että kälyn häät menevät edelle, vaikka olsiinkin vähän harmissani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki, joilla on ollut omat häät, tajuavat, että kyseinen päivä hulahtaa ohi kauhealla vauhdilla, eikä siinä ehdi edes kaikkien vieraiden kanssa viettämään laatuaikaa. Joillain on outo ajatus, että häät on maailman tärkein päivä, ja se on loputtoman pitkä ja muistorikas kaikille vieraillekkin ja että kaikkien on oltava näkemässä ne! Tuo morsian ei vielä tajua, että sinun läsnäolosi ei montaakaan hetkeä siellä häissä häntä ilahduttaisi erityisesti, kun on sitä kaikkea muuta huttua ja vieraita.
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 19:48"]
Miestä ei koskaan laiteta ystävien edelle, saatika sitten miehen siskoa!!
[/quote]
Just just. Minulle mies on paras ystäväni, joten hän on aina se ykkönen. Jos olisin ap:n kanssa samassa tilanteessa, tekisin todennäköisesti samoin kuin ap. Osallistuisin vihkiäisiin (joka kaiketi on häiden tärkein ja kaunein osuus) ja sitten siirtyisin miehen siskon häihin. Ei pitäisi ystävällä olla valittamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en epäröisi hetkeäkään, vaan menisin ystävän häihin ennen kuin jonkun miehen sukulaisen juhliin. Mun ystävät on MUN ihmisiä, miehen sukulaiset on miehen sukulaisia. Eri asia sitten jos katsoisin, että tämä miehen sukulainen on mulle läheisempi ja tärkeämpi ihminen (jolloin en sitä toista ylipäätään kutsuisi ystäväksi, vaan kaveriksi tai tuttavaksi). Ja jos tilanne olisi mun siskon häät vs miehen ystävän häät, niin totta kai olettaisin hänen menevän omiin "bileisiinsä" ja itse menisin omiin sukukekkereihini.
[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 09:33"]
Itse en epäröisi hetkeäkään, vaan menisin ystävän häihin ennen kuin jonkun miehen sukulaisen juhliin. Mun ystävät on MUN ihmisiä, miehen sukulaiset on miehen sukulaisia. Eri asia sitten jos katsoisin, että tämä miehen sukulainen on mulle läheisempi ja tärkeämpi ihminen (jolloin en sitä toista ylipäätään kutsuisi ystäväksi, vaan kaveriksi tai tuttavaksi). Ja jos tilanne olisi mun siskon häät vs miehen ystävän häät, niin totta kai olettaisin hänen menevän omiin "bileisiinsä" ja itse menisin omiin sukukekkereihini.
[/quote]
"Jonkun miehen sukulaisen" juhlat voivatkin olla toisarvoisia. Käly on hänen perhettä. Minulle puolison perhe on myös minun perhe ja melkein yhtä läheinen kuin oma perhe. Tuoreessakin liitossa kannattaa muistaa pitää perhe lähimpänä, koska heidän perhe tulee miehen kautta omaksi. Perhesuhteet kantaa loppuelämän, ystäviä tulee ja menee.
Jos ystäväsi kehtaa suhtautua tuolla tavalla yritykseesi olla molemmissa läsnä, eiköhän parhaat muistot ja suhteet jää, kun varaat päivän vain perheesi häille. Viiden tai kymmenen vuoden päästä tuskin muistat sitä ystävää, hän ei valinnut sinua kaasoiksi eikä puheista päätellen osaa nähdä sinun tarpeitasi. Jos jotain muuta haluat tehdä, mene ystäväsi vihkimiseen ja vietä loppuilta nauttien perheesi häistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa itsekäs ystävä, jos ei ymmärrä, että kyseessä on käytännön järjestely eikä suuri tunnedraama. Kyllä meillä ainakin lähisukulaisen häät menevät ystävien häiden edelle, ja tässä tapauksessahan sinä kuitenkin menet itse vihkimistä todistamaan, niin ei pitäisi olla mikään ongelma.
Miehen mummon isot 80 v-juhlat (iiisot sukujuhlat, läheinen suku) ja kaverin häät samana päivänä. Ilmoitimme heti, että menemme häihin ja niin tehtiin. Kukaan ei loukkaantunu. Eikä ole jälkeenpäin harmittanu. Jossain lapsenlapset ja puolisot kuvissa ei olla tuolta juhlapäivältä, mutta ei siitäkään ole mitään sanomista tullut. Ei oo ollu tapana meillä miettiä, että kuka loukkaantuu ja ajattelee mistäkin mitä itse haluamme tehdä. Meidän elämä, sen hyväksyköön sekä suku ja ystävät sekä kaverit. Ja sen hyväksymme myös muille, kaikki saavat olla oman elämänsä tähtiä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen mummon isot 80 v-juhlat (iiisot sukujuhlat, läheinen suku) ja kaverin häät samana päivänä. Ilmoitimme heti, että menemme häihin ja niin tehtiin. Kukaan ei loukkaantunu. Eikä ole jälkeenpäin harmittanu. Jossain lapsenlapset ja puolisot kuvissa ei olla tuolta juhlapäivältä, mutta ei siitäkään ole mitään sanomista tullut. Ei oo ollu tapana meillä miettiä, että kuka loukkaantuu ja ajattelee mistäkin mitä itse haluamme tehdä. Meidän elämä, sen hyväksyköön sekä suku ja ystävät sekä kaverit. Ja sen hyväksymme myös muille, kaikki saavat olla oman elämänsä tähtiä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsestäänselvä vastaus: sinä menet kaverisi häihin ja miehesi menee siskonsa häihin.
Hän on stressaavassa tilanteessa eikä ehkä ajattele nyt järkevästi. Kuitenkin ajatus on hänellä ollut hyvä: kaikki ovt ajoissa saaneet hääkutsun. Mutta jos et ole kaaso menee sukulainen edelle minustakin. Paitsi jos tuntuisi luontevalta että mies lähtee siskonsa häihin ja sinä jäät ystävän häihin.
Oletko misään vaiheessa luvannut mennä häihin? Jos olet vastannut myöntävästi, niin sitten sinun olisi kyllä mentävä sinne häihin.
Toisaalta olen kyllä sitä mieltä, että normaali ihminen ymmärtää, että sukulaiset menevät ensin.
Mies menis siskonsa häihin ja sä ystäväsi häihin :)
Mullakin tuli kyllä mieleen, että menisin ystäväni häihin ja mies siskonsa. Tulisi hiukan paha mieli missata miehen siskon häät, mutta vielä pahempi, jos missaisin ystäväni häät.
Mitä SINÄ teet miehen siskon häissä, jos ystäväsi mene häihin?
Minusta olet nolo ystävä, jos et tätä tajua
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 23:01"]
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 22:59"]
Serkut, jotka ovat olleet elämässäni mukana syntymästäni tai heidän syntymästään saakka, ovat kyllä merkittävämpiä ihmisiä elämässäni kuin jotkut ystävät. Olen ollut heidän kaikkien ristiäisissä (jotka syntyneet mun jälkeen), rippijuhlissa, lakkiaisissa, syntymäpäivillä, häissä, kellä nyt mitäkin juhlaa on ollut.
Veri on vettä sakeampaa.
[/quote]
Yhdessä olemme jakaneet ilon toistemme iloisista perhetapahtumista. Yhdessä jakaneet surun isovanhempiemme kuolemasta. Yhdessä leikkineet kesäisin samoilla tanhuilla. Mikä voisi yhdistää enää enempää?
[/quote]
Onko niin vaikea uskoa, että joillain sukulaiset ovat ihan oikeasti hyvin etäisiä? Miksi ihmeessä minun, jonka serkut ovat jopa parikymmentä vuotta vanhempia ja joka on tavannut sukulaisiaan vain ja ainoastaan yksissä hautajaisissa ja kolmissa häissä alle kouluikäisenä lapsena.
Noiden jälkeen olen viettänyt rippi- ja ylioppilasjuhlat, joihin sukulaisetkin olivat tervetulleita, mutta kukaan ei päässyt tulemaan. Syy oli mielestäni täysin ymmärrettävä: pienten lasten kanssa on varsin rasittavaa matkustaa puolen tuhannen kilometrin päästä.
Haluan nyt korostaa, että mulla ei ole paljon mitään muistikuvia serkuistani. Joudun pinnistelemään, jotta edes muistan heidän nimensä. Miksi siis ihmeessä minun pitäisi olla jotenkin velvollinen pitämään serkkujani tärkeämpinä kuin ystäviäni?