Lue keskustelun säännöt.
Älä ikinä marssi koulun pihalle huutamaan kiusaajalle!
16.12.2013 |
Ensin tutkitaan ja sitten vasta hutkitaan. Yleensä tilanne on paljon monimutkaisempi kuin sitä ensi näkemällä luulisi.
Lapseni kaveri on vuosia järjestelmällisesti rääkännyt tytärtäni, joka on sitten haukkunut, huutanut ja valehdellut. Soppa on sakea, mutta eihän sitä voi hoitaa niin, että joku mamselli marssii koulun pihalle huutamaan lapselle.
Joku järki ja raja sentään. Asian hoitaa nyt ammattilaiset. Toivon, että äiti saa lähestymiskiellon.
Kommentit (30)
[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 20:51"]
[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 20:40"]
[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 20:33"]
Tyttöjen riidat ovat yleensä paljon monimutkaisempia kuin nyrkillä naamaan. Yleensä niistä on vaikea tietää kuka aloitti ja kuka on eniten syyllinen. Niihin liittyy kiusaamista, juoruilua, haukkumista ja kostamista. Vaikea tietää kuka kiusasi ketä enemmän. Yleensä on useampi kuin yksi kiusaaja...
[/quote]
11, meillä on kolme poikaa ja aloittaja voi olla yhtälailla sanallinen sankari. Olettaako joku yhä nykypäivänä että kiusaava poika on vaan tyyppi joka ilman syytä heittää hiekkalaatikolla soraa toisia päin? Ehkä olis pitäny vähän tarkemmin opetella kuka kiusaa ja miten?
[/quote]
Niin ei aina. Kuitenkin on niitä häiriintyneitä kiusaajan alkuja jotka aivan il,an syytä tekevät jotakin odottamatonta.
[/quote]
21, minä en niputtanut vastaustani yteen ainoaan tyyliin, sen teki tyyppi jolle vastasin. Pojat ei toimi kaikki fyysisesti ja vastasin vaan että omat pojat on ainakin pistetty jo tuosta piikittelystä jäähylle eikä syy ole sen jolla pinna palaa. Tuo on toki väärin koska tilanne pitää selvittää mutta ällöttää tuo poikien niputtaminen yhdellä tavalla toimintaan. Sitä se minun vastaus koski! Väkivalta ei ole sallittua mutta yhtäpaljon pojat puhuu pahaa kuin tytötkin. Ja useammin varmaan pojille ei opeteta taktiikoita jatkaa tilannetta ja jää tuo fyysinen hyökkäys puolustukseksi?
Omia poikia olen nurkattanut jo hyvin pienistä saakka ja nimenomaan siitä että sanovat jotain ja saavat toisen siitä kimpaantumaan. Eikä se pahis ole suinkaan se joka mottaa, tälle pitää saada tekniikoita miten toimia tilanteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 20:54"]
Miten muka huutaminen on hyvä tapa ratkaista asioita. Eihän kukaan järkevä aikuinen voi huutaa lapselle, opelle tai rehtorille. Lapsille opetan yötä päivää, että älä huuda vaan neuvottele ja puhu.
Toistuva huutaminen kaverille on kiusaamista. Miten huutavan äidin lapset voisivatkaan oppia asiallista neuvottelua tai järkevää keskustelemista?
Pidän huutavia äitejä vähän vajakkeina. Jokaisessa perheessä välillä menee huutamiseksi, mutta sen pitäisi olla aina ihan viimeinen keino. Rehtorille huutaminen kertoo jo siitä, että aikuinen ei ole kasvanut ihan aikuiseksi.
[/quote]
Noin sitä vaan niputetaan itseään alemmas ihmisiä joilla voi olla elämässään ties mitä vastoinkäymisiä ja voimatkin muutenkin vähissä. Varmaan nautit tuon kirjoittamisesta?
On minuakin kiusattu pienenä, olen kiusannut ja tehnyt aikuisena työtä kiusaamista vastaan: työpaikallanikin on yksi kiusaaja saanut kenkää. Mitenkäs sinä? Mitä sinä voit sanoa? Muuta kuin pädet sillä että olet muita asiallisempi?
Se siitä ymmärtämisestä.
Kyllä joskus tulee sinullakin piste etet jaksaisi enempää. Ei aikuisuuteen kuulu se ettei koskaan huuda mitään, tuo se vasta voikin kertoa ihmisen ongelmista..
Mutta jos sinun lasta kiusattaisiin paljon ja pitkää niin joskus siitä vaan voimat loppuu -tai et ole ihminen.
Omaa lasta joskus kiusataan koulussa ja pahaa tekee vaan ajatellakaan alkaako joku kuristamaan. Mutta ilmeisesti pitää olla vaan viilipytty joka ei saa "huutaa" kun lapsen kaulassa on kuristusjäljet yhä koulun jälkeen?
Hyvillä neuvottelutaidoilla, hyvin prerusteluilla argumenteilla ja vakuuttavalla esiintymisellä on taipumus vakuuttaa rehtorit siitä, että äiti ei ole yhtä kakara kuin jälkikasvunsa. Jalan polkeminen ja kimittäminen antaa vaikutelman, että onpa toope perhe äitiä myöten.
Toi on mielenkiintoinen juttu! Koulun henkilökunta ei aina onnistu tossa hommassa. Riippuu paljon rehtorista, opettajista ja vanhemmista. Tiedän vanhempia jotka väittävät että kun heidän lapsia on koulussa kiusattu niin ne ovat käynneet suoraan kiusaajien kimppuun ja tehnyt fyyssisesti jotakin heille. Sillä tavalla ovat kuulemma saaneet sen loppumaan. Tiedä sitten mitä tekivät? Seurasin omin silmin yhtä poikaa jota kiusattiin yhdeksännelle luokalle asti. Poliisitkaan ei saanut mitään rotia koko hommaan. On se kovin suuri sääli kun koko peruskouluaika oli yhtä kärsimystä.
[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 23:58"]
Toi on mielenkiintoinen juttu! Koulun henkilökunta ei aina onnistu tossa hommassa. Riippuu paljon rehtorista, opettajista ja vanhemmista. Tiedän vanhempia jotka väittävät että kun heidän lapsia on koulussa kiusattu niin ne ovat käynneet suoraan kiusaajien kimppuun ja tehnyt fyyssisesti jotakin heille. Sillä tavalla ovat kuulemma saaneet sen loppumaan. Tiedä sitten mitä tekivät? Seurasin omin silmin yhtä poikaa jota kiusattiin yhdeksännelle luokalle asti. Poliisitkaan ei saanut mitään rotia koko hommaan. On se kovin suuri sääli kun koko peruskouluaika oli yhtä kärsimystä.
[/quote]
Pakko on myöntää, että ei kiusaajiin auta kuin heidän oman lääkkeensä maistaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 21:14"]
[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 20:54"]
Miten muka huutaminen on hyvä tapa ratkaista asioita. Eihän kukaan järkevä aikuinen voi huutaa lapselle, opelle tai rehtorille. Lapsille opetan yötä päivää, että älä huuda vaan neuvottele ja puhu.
Toistuva huutaminen kaverille on kiusaamista. Miten huutavan äidin lapset voisivatkaan oppia asiallista neuvottelua tai järkevää keskustelemista?
Pidän huutavia äitejä vähän vajakkeina. Jokaisessa perheessä välillä menee huutamiseksi, mutta sen pitäisi olla aina ihan viimeinen keino. Rehtorille huutaminen kertoo jo siitä, että aikuinen ei ole kasvanut ihan aikuiseksi.
[/quote]
Noin sitä vaan niputetaan itseään alemmas ihmisiä joilla voi olla elämässään ties mitä vastoinkäymisiä ja voimatkin muutenkin vähissä. Varmaan nautit tuon kirjoittamisesta?
On minuakin kiusattu pienenä, olen kiusannut ja tehnyt aikuisena työtä kiusaamista vastaan: työpaikallanikin on yksi kiusaaja saanut kenkää. Mitenkäs sinä? Mitä sinä voit sanoa? Muuta kuin pädet sillä että olet muita asiallisempi?
Se siitä ymmärtämisestä.
Kyllä joskus tulee sinullakin piste etet jaksaisi enempää. Ei aikuisuuteen kuulu se ettei koskaan huuda mitään, tuo se vasta voikin kertoa ihmisen ongelmista..
Mutta jos sinun lasta kiusattaisiin paljon ja pitkää niin joskus siitä vaan voimat loppuu -tai et ole ihminen.
Omaa lasta joskus kiusataan koulussa ja pahaa tekee vaan ajatellakaan alkaako joku kuristamaan. Mutta ilmeisesti pitää olla vaan viilipytty joka ei saa "huutaa" kun lapsen kaulassa on kuristusjäljet yhä koulun jälkeen?
[/quote]
Tottakai pitää tehdä kaikkensa että saa sen loppumaan. Konstilla millä hyvänsä vaikka käy sitten lyömässä vanhemmat turpaan.
Inhoan kiusaamista, olen ollut koulukiusattu ja silti poikani on kiusannut koulussa. Kun opettaja on ollut yhteydessä kotiin, olemme aktiivisesti hoitaneet asiaa. (ja asioilla on tosiaan useampi puoli vaikken lastani mitenkään puolustella haluakaan) Sattuipa niin, että tuli naapuri huutamaan, kuinka minun ja naapurin poika on _pitkän aikaa_ tönineet ja aukoneet päätään heidän lapselleen. Todella hienoa, että tuli asiasta sanomaan ja naapurin läksytys oli ihan oikein pojalleni, mutta kyllä mä pikkasen ihmettelen ja sanoinkin hälle, että jos tätä on oikeasti jatkunut kauan niin olisi saanut jo aiemmin tulla sanomaan. Me vanhemmat emme pysty puuttumaan asioihin, joista emme tiedä! Turha siis odottaa ja menettää hermojaan, vaan kannattaa olla vanhempiin yhteydessä piakkoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinpä niin. Missäänhän ei voisi näin käydä...
[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 20:54"]
Miten muka huutaminen on hyvä tapa ratkaista asioita. Eihän kukaan järkevä aikuinen voi huutaa lapselle, opelle tai rehtorille. Lapsille opetan yötä päivää, että älä huuda vaan neuvottele ja puhu.
Toistuva huutaminen kaverille on kiusaamista. Miten huutavan äidin lapset voisivatkaan oppia asiallista neuvottelua tai järkevää keskustelemista?
Pidän huutavia äitejä vähän vajakkeina. Jokaisessa perheessä välillä menee huutamiseksi, mutta sen pitäisi olla aina ihan viimeinen keino. Rehtorille huutaminen kertoo jo siitä, että aikuinen ei ole kasvanut ihan aikuiseksi.
[/quote]
Ahaa :) Jos on vuosia yrittänyt rauhallisesti asian hoitaa ja mitään ei tapahdu, sitten kun kerran raivostuu kun kukaan ei tee asioille mitään, on lapsellinen eikä ole kasvanut aikuiseksi? :)
Okei, ennemmin sanoisin ettei ne koulun työntekijät ole aikuisia kun eivät vuosienkaan kuluessa kykene mitään ratkaisemaan.