Lue keskustelun säännöt.
Kysely kaikille: mikä kristinuskossa epäilyttää?
15.12.2013 |
Mikä on sinun mielestäsi kristinuskossa kaikista epäilyttävintä/vaikeinta hyväksyä/epäuskottavinta?
Omasta mielestäni kristittyjen piirissä vallitseva käsitys siitä, että homous on syntiä, on kristinuskon vaikeimmin hyväksyttäviä piirteitä.
Lisäksi koko Raamattu on alkanut epäilyttää minua. En enää jaksa uskoa, että se olisi jumalallista alkuperää. Jo Lähi-idän polyteistisissa muinaisuskonnoissa oli Vanhan Testamentin kaltaisia kirjoituksia.
Olen itse ex-uskovainen.
Kommentit (50)
[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 16:28"]
Joskus kun yritän järjellä ajatella, tuntuu vaikealta ymmärtää esim Nooan arkkia,
[/quote]
Nooan arkki nyt on keksitty juttu, mutta vedenpaisumus on varmasti totta ja sattunut vanhoina(kin) aikoina. Sehän on selvästi maanjäristyksen tai tulivuorenpurkauksen jälkeinen tsunami.
Samoin nämä tuhkat ja tulikivet Sodomassa ja Gomorrassa ovat selvästi tulivuorenpurkauksen jälkeista tilaa. Suolapatsaaksi muuttuminen on pyroklastiseen tuhkapilveen tai tefraan joutumista. Joku on akoinaan todistanut tällaisen näyn, ja illat nuotiotulien ääressä ovat tuottaneet sitten kertomuksia, joihin on lisätty kerta kerralta vähän lisää yliluonnollista ja a vot! Uusi uskonto on syntynyt.
Ei sen monimutkaisempaa ja kummallisempaa, tai ihmeellistä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En vaan pysty uskomaan mihinkään uskontoihin, vaikka jollain tasolla uskonkin Jumalaan. En kerta kaikkiaan vaan pystyisi sanomaan, onko oikea uskonto sittne nyt krisinusko vai vaikka buddhalaisuus, hindulaisuus tai islam. Näkemykseni on, että kaikki uskonnot ovat ihmisten konstruktioita, joilla sinänsä on hyvä tavoite ja pohja, eli kurkottaa kohti jumaluutta, ymmärtää jumaluutta, mutta jotka eivät ole minkään jumaluuden säätämiä tai antamia.
Kaikkein vähiten pystyn uskomaan ajatukseen, että se mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen riippuisi siitä, että on valinnut oikean uskonnon tai uskomukset.
lapsena mua ahdisti ajatus helvetistä ja mietin että on tosi epäoikeudenmukaista jos buddhat, hindut, tai muut vääräuskoiset joutuu helvettiin.
Helvetillä pelottelu väärin. Sitä ei ole. Pelkäsin lapsena, kiitos pyhäkoulun!
Se ihmetyttää eniten, miksi Jumalaan pitää uskoa. Luulisi olevan Jumalalle samantekevää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se ihmetyttää eniten, miksi Jumalaan pitää uskoa. Luulisi olevan Jumalalle samantekevää.
Satuolennon totena pitäminen nyt vaan on tyhmää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jumala loi ihmisen, omaksi kuvakseen. Ihminen sitten lankesi syntiin, ja jostain syystä Jumala, tuo kaikkivaltias ja kaikenluoja ei joko ennalta sitä tiennyt, tai tiesi, muttei estänyt syntiinlankeemusta vaikka olisi kaikkivaltiaana voinut sen estääkin. Kuitenkin tuo synti on Jumalan mielestä niin suuri, että kaikki ihmiset tuon onnettoman syntisen naisparan jälkeen ovat Jumalan mielestä perisynnin saastuttamia ja siten Jumalalle kelpaamattomia.
Koska Jumala kuitenkin on rakastava ja armollinen, Hän toki haluaa pelastaa kaikki ihmiset. Siis pelastaa miltä? Aivan niin, siltä itse keksimältään ja itse luomaltaan rangaistukselta. Käytännössä Jumala on siis kuin savenvalaja, joka syyttää ruukkua siitä, että itse sen huolimattomuuksissaan vinoksi valoi.
Jumala siis kuitenkiin haluaa pelastaa kaikki itse luomaltaan rangaistukselta, mutta ei voi niin tehdä, koska sattui luomaan ihmisen syntiseksi. Ratkaisuksi ongelmaan hän siittää neitsyen, joka synnyttää pojan, ja Jumalan suuri suunnitelma on saada tappaa tämä poikansa, jotta tämä kuolee ihmiskunnan syntien sovituksena. Kertaakaan kaikenluoja ei vilkaisekaan peiliin ja mieti, voisiko ehkä itse pikkuisen laskea omaa vaatimustasoaan, semminkin kun alunperin ihan itse siinä luomishommassaan mokasi.
Nyt kun armollinen rakkauden Jumala sai oman lapsensa tapatettua ristillä, ei sekään vielä riitä jotta Hän voisi pelastaa ne syntisäkeiksi luomansa ihmiset. Hän edellyttää, että pelastuakseen ihmisen on uskottava paitsi Häneen itseensä, myöskin Hänen pikaansa ja ylipäätään koko tähän täysin järjettömään tarinaan. Sitten Jumala menee piiloon, ei puhu eikä pukahda, ei anna mitään todisteita olemassaolostaan ja jättää maan päälle vain läjän "profeettojaan" helvetillä kanssaihmisiään pelottelemaan.
Minä pikemminkin kysyisin, että miten ihmeessä kukaan voi uskoa tällaiseen typeryyteen? Oikeasti? Minusta tuossa ei ole mitään uskottavaa.
Jonkinlainen Jumala on olemassa, mutta se ei ole läheskään sellainen miksi ihmiset sen ovat muovanneet.
Joku voima maailmassa vaikuttaa, aivan pakosta on joku alkuunpaneva voima, joka luonut järjestyksen. Sattumaan uskominen olisi typeryydestä suurinta.
Jumala ei vain ehkä ole lähellekään sitä miksi ihmiset haluavat hänet luoda.
Se perusasia epäilyttää: Miksi joku kosminen, kaikkivoipa jumala joutuisi uhraamaan poikansa, että ihmiset voisivat saada syntinsä anteeksi? Miksi tämä jumala olisi keksinyt tällaisen synnin käsitteen ja sitten jäänyt siihen sidoksiin?
Sen tekee ymmärrettäväksi ainoastaan se, jos jumalalla on tosiaan ihan yhtä voimakkaana vastaparinaan saatana tai jos jumalia oikeasti onkin olemassa muitakin kuin tämä kristinuskon jumala. Siinä tapauksessa kristityt eivät palvo kaikkivaltiasta vaan sitä lempeimmäksi tiedettyä olentoa, joka toivottavasti pärjäilee niiden muiden kanssa eikä jää nokkimisjärjestyksessä alimmaksi. Vähän huonolta kyllä vaikuttaa, jos tämä jumala on jo joutunut tällaisiin kaupankäynteihin omasta pojastaan...