Kaikkea sitä... Saunalahti kyykytti vanhusta

Mitään ei voi tehdä oikein. Jos et kysy lapsilta, niin lehdissä valitetaan miten mummoa kusetettiin ja, jos kysyt niin valitetaan sitten miten syrjitään. 

Olen samaa mieltä kuin numero 2. Ehkäpä alkuperäinen voisi kertoa, miten puhelimessa voi 100 %:n varmuudella päätellä, kuinka paljon vanhus tietää tietokoneista.

Olen samaa mieltä kuin numero 2. Ehkäpä alkuperäinen voisi kertoa, miten puhelimessa voi 100 %:n varmuudella päätellä, kuinka paljon vanhus tietää tietokoneista.

Luontoni kuohahti, kun luin jutun aamulla Hesarista. Aloin miettiä, miten minun käy muutaman vuoden kuluttua, kun ei ole lapsia eikä ukkokultaakaan antamassa lupaa ostaa vaikka virustorjuntaa. Lähin sukulaiseni on kahdeksaakymmentä käyvä enoni. Vai onko minun varmuuden vuoksi hankittava hohooja tai vastaava? Siis siinäkin tapauksessa, että vinttikonttorissani kaikki raksuttaa vielä niin kuin pitääkin.

5: Jokohan minulla alkaa kuitenkin konttorissa olla häikkää, kun tulee noita kirjoitusvirheitä. Holhoojaa siis tarkoitin, en hohoojaa!

Minun luontoni kuohahti myös kun luin tuon jutun, mutta siksi, että kerrankin joku puhelinmyyntiä harjoittava firma on ottanut eettisen tavan toimia ja heti se lytätään. Kaikki vanhusten omaiset hyvin tietävät, miten rasittavaa se on, kun puhelimitse vanhuksille myydään aivan kaikkea ihan surutta mitenkään kyseenalaistamatta että tarvitseeko vanhus tätä tai voiko hän itse arvioida tarvitsevansa tuotetta. Puhelinmyynti on usein hyvin henkilökohtaiseksi vietyä tai tunteisiin vetoavaa ja vanhusten varsinkin on vaikea sanoa ei. Ja vaikka puhelinmyyjä yrittäisiin puhelimessa arvioida että onko tällä vastaanottajalla dementia, niin se on monesti tosi vaikeaa jopa kasvotustenkin, niin kuinka sitten puhelimessa. On ajateltava laajempaa kokonaisuutta, eikä sitä että minäminäminäminä olen ihan järjissäni! Mistäs se puhelinmyjä sen tietää, dementikko on usein erittäin taitava huijaamaan. Minusta tämä on tosi hyvä linja, että etenkin tällaisissa elektroniikkaostoksissa käydään keskustelu myös vanhuksen omaisen kanssa. Yksi varmistus täsä tapauksessa tosin olisi ehkä riittänyt.

Toimittaja ei ole nyt ottanut asioista selvää. Jutun rouvan kokema kohtelu ei ole mitenkään poikkeuksellista. Operaattoreilta kiellettiin lailla kokonaan puhelinmyynti toisen operaattorin matkapuhelinliittymäasiakkaille kahdeksi vuodeksi vedoten siihen, että vanhuksia huijataan näissä asioissa. Välitön seuraus asiasta oli, että varsinkin operaattoreiden puhelinmyyntiä hoitavat alihankintafirmat alkoivat tarjota mobiililaajakaistaliittymiä hiukan yli-innokkaasti. Muuten edessä olisi nimittäin ollut lomautuksia, irtisanomisia ja jopa konkursseja. Ilmeisesti Saunalahti on nyt alkanut harjoittaa jonkinlaista itsesäätelyä, jotteivät poliitikot katsoisi asialliseksi kieltää kaikkea puhelinmyyntiä "vanhusten", eli yli 70-vuotiaiden, edun nimessä. Tuonkin ilmeisesti sisäisen säännön toteuttamisessa toki voi tulla ylilyöntejä, aivan samalla tavalla kuin tulee silloin, kun myyntiä ei mitenkään säädellä. Pääasiallisesti kyllä myyjän tehtävä on myydä, joten yleensä kokemukseni mukaan säännöistä mielummin joustetaan.

Mutta nämä säännökset koskevat  vain puhelinmyyntiä. Operaattoreiden liikkeissä ja jälleenmyyjillä saa toki vanhempi täysivaltainen kansalainenkin edelleen vaihdettua parempaan sopimukseen toiselle operaattorille, ja/tai ostettua sen virusturvan. 

[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 15:15"]

Luontoni kuohahti, kun luin jutun aamulla Hesarista. Aloin miettiä, miten minun käy muutaman vuoden kuluttua, kun ei ole lapsia eikä ukkokultaakaan antamassa lupaa ostaa vaikka virustorjuntaa. Lähin sukulaiseni on kahdeksaakymmentä käyvä enoni. Vai onko minun varmuuden vuoksi hankittava hohooja tai vastaava? Siis siinäkin tapauksessa, että vinttikonttorissani kaikki raksuttaa vielä niin kuin pitääkin.

[/quote]

Menet ihan sinne kauppaan sitten asioimaan in person.

Ei 71-vuotias ole vanhus.

Koomiseksi tämän tekee se, että ensin myyjä pitää myyntipuheen ja asiakkaan innostumaan tuotteesta. Sitten ilmoittaa, ettei iän vuoksi voikaan myydä tälle. Kannattaisiko konseptia muuttaa niin, että puhelun aluksi kysytään ikää, jolloin selviäisi kannattaako koko myyntipuhetta aloittaa. Säästyisi molempien aikaa.

Mulle kävi vähän samoin: kaupattiin vakuutusta ja selostettiin siitä ummet ja lammet. Kiinnostuin ja halusin sen. Sitten selvisi, että sairauteni vuoksi minulle ei voikaan myydä sitä. Tämäkin olisi kannattanut aloittaa kyselemällä nämä rajoitukset.

[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 15:54"]

Ei 71-vuotias ole vanhus.

[/quote]

Tämä. Normaalikuntoinen 71-vuotias ei ole vanhus, minusta ikärajan voisi tässä tapauksessa nostaa esim. 80 vuoteen.

[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 15:56"]

Koomiseksi tämän tekee se, että ensin myyjä pitää myyntipuheen ja asiakkaan innostumaan tuotteesta. Sitten ilmoittaa, ettei iän vuoksi voikaan myydä tälle. Kannattaisiko konseptia muuttaa niin, että puhelun aluksi kysytään ikää, jolloin selviäisi kannattaako koko myyntipuhetta aloittaa. Säästyisi molempien aikaa.

Mulle kävi vähän samoin: kaupattiin vakuutusta ja selostettiin siitä ummet ja lammet. Kiinnostuin ja halusin sen. Sitten selvisi, että sairauteni vuoksi minulle ei voikaan myydä sitä. Tämäkin olisi kannattanut aloittaa kyselemällä nämä rajoitukset.

[/quote]

Häh, kyllähän tässä oltiin valmiita myymään, kunhan ensin varmistettiin että kyseinen henkilö on järjissään.

On törkeää kohtelua, ihan kuin ei yhteiskunta jo muutenkin olisi tarpeeksi kielteinen ikääntymisen suhteen. Sama kun käskettäisiin naista pyytämään joltain miespuoliselta sukulaiseltaan kirjallinen lupa tai vahvistus.

Omakin mummuni oli ikääntyessään ja dementoituessaan helppo saalis puhelinmyyjille, mutta mieluummin niin kuin että kaikkia vanhempia ihmisiä kohdeltaisiin järjestelmällisesti kuin pikkulapsia. Yleensä ne mummin tekemät kaupat sai purettua ja peruttua jälkikäteen ongelmitta, kun soitti ja selitti tilanteen.

[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 15:23"]

Minun luontoni kuohahti myös kun luin tuon jutun, mutta siksi, että kerrankin joku puhelinmyyntiä harjoittava firma on ottanut eettisen tavan toimia ja heti se lytätään. Kaikki vanhusten omaiset hyvin tietävät, miten rasittavaa se on, kun puhelimitse vanhuksille myydään aivan kaikkea ihan surutta mitenkään kyseenalaistamatta että tarvitseeko vanhus tätä tai voiko hän itse arvioida tarvitsevansa tuotetta. Puhelinmyynti on usein hyvin henkilökohtaiseksi vietyä tai tunteisiin vetoavaa ja vanhusten varsinkin on vaikea sanoa ei. Ja vaikka puhelinmyyjä yrittäisiin puhelimessa arvioida että onko tällä vastaanottajalla dementia, niin se on monesti tosi vaikeaa jopa kasvotustenkin, niin kuinka sitten puhelimessa. On ajateltava laajempaa kokonaisuutta, eikä sitä että minäminäminäminä olen ihan järjissäni! Mistäs se puhelinmyjä sen tietää, dementikko on usein erittäin taitava huijaamaan. Minusta tämä on tosi hyvä linja, että etenkin tällaisissa elektroniikkaostoksissa käydään keskustelu myös vanhuksen omaisen kanssa. Yksi varmistus täsä tapauksessa tosin olisi ehkä riittänyt.

[/quote]

Omainen siinä ajattelee minäminäminä - miltä luulet itsestäsi tuntuvan, jos sinua aletaan automaattisesti kohtelemaan kuin vähäjärkistä 70v täytettyäsi? Harva sen ikäinen on dementoitunut, useimmat kyllä osaavat päättää omista asioistaan ongelmitta. Korkea ikä ei ole mikään sairaus.