Lue keskustelun säännöt.
Mitä teen, mies salailee ja valehtelee
14.12.2013 |
Elikkäs asiaan. Olemme avoliitossa elävä pari, ja miesosapuoli tekee viikonloppuisin iltatöitä eri paikoissa joissa törmää kaikenlaisiin naisiin. Mies ei ole vielä pettänyt mutta salailee asioita. Vuosi sitten jäi kiinni ehdottelevien ja flirttailevien viestien lähettämisestä uudelle tuttavalleen, mistä tietenkin sain tietää koska ei tuo osaa salata asioitaan kovin hyvin. Miehen puolustus: "Tutustuin vaan huumorin avulla". Mielestäni "sulla on aika ihana povi, sopisit hyvin mun muusaks, voisin katella sua päiväkausia" ei oikein oo "tutustumishuumoria". No, keväällä sitten jäi kiinni entisen tyttöystävänsä salaa tapaamisesta (hänellä on kylläkin poikaystävä). Ystäväni näki heidät keikalla yhdessä. Kysyttäessä kielsi että tapasivat tarkoituksella, olivat kuulemma vaan törmänneet. No, seuraavana päivänä pyyhälsin omia menojani kaupungilla syrjäkortteleissa, kun ohitin baarin jonka ikkunaa jäin ihastelemaan koska siellä oli jotenkin tyylikäs sisustus tai jotain sinnepäin. Siellähän se mies oli eksänsä kanssa ja hiveli tämän kättä omallaan, että näyttipä viattomalta. Menin kotiin, odotin ja sitten raivosin miehelle tämän saapuessa. Itkuriita kesti pari päivää, mies nöyrtyi (kaikesta huolimatta rakastaa minua kovin paljon) ja katkaisi välit.
Mitäs sitten tämä nykyisyys: joka päivä mies lisää facebookiin naisia joita on tavannut viikonlopputöissään, ja jotka ns. "fanittaa". Pahalta tuntuu, muttei ole ollut vielä uhkaa. Tähän asti. Mies on viime viikkoina manipuloinut minut jäämään kotiin "olet varmasti väsynyt, menet kuitenkin töihin huomenna, ei kannata tulla mukaan" ja sitten seuraavana päivänä saakin facebookista katsella että taas on kaulailukuvia "ystävänaisen" kanssa, vaikka tämän ei pitänyt miehen mukaan ollenkaan tulla paikalle. Aina kun mies tietää että ko. nainen on tulossa, minua manipuloidaan. Eikä tämä ole vainoharhaa eikä sattumaa kun jo monena viikonloppuna on tapahtunut niin, että minut on suostuteltu jäämään kotiin. Vakoilen naista facebookissa, emme ole kavereita mutta päivitykset ovat julkisia: "olipa niin helvetin ihana ilta, olin taas (miehen nimi) ja kolme muuta kanssa siellä ja siellä ihhhihhhihi". Kerran tästä naisesta sodittiin ja mies poisti facebookista ja oletettavasti katkaisi yhteydet. Tänään sitten kun mies on töissään, ja oletti että nukun (onhan kello jo puoli kaksi yöllä), lisäsi ko. naisen taas facebookiin, luullen etten näe sivupalkkiin tulevaa ilmoitusta "mies on nyt henkilön piipittävähuora kaveri".
Sieltä se taas tuli. Mies sanoo että rakastaa minua ja haluaa yhteisen tulevaisuuden kanssani ja että minun pitäisi luottaa häneen, että he ovat vain ystäviä. Mutta mitenkä voisin luottaa? Vaikka varsinaista pettämistä ei liene tapahtunut, minusta valehtelu, salaillu ja manipulointi on sellaisia asioita joista tulee niin paha olo että tekee mieli oksentaa.
Anteeksi pitkä kertomus, olen vähän nyssykkä kun en enää vain jaksaisi riehua.
Kommentit (20)
On se nyt kumma jos ei aikuinen kyllästynyt mies saa seikkailla yhtään! olet varmasti ruppainen katkera akka joka ei enää vaan jaksa kiinnostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen samaa mieltä, noin selvässä tapauksessa en jatkaisi enää ollenkaan. Kerää itsekunnioituksesi vielä kun sitä on jäljellä ja ilmoita miehelle, että hän voi siirtyä noihin "fanittajiin" täysipäiväisesti. Löydät varmasti sitoutumiskykyisen miehen, joka arvostaa sinua oikeasti, ja itsetuntosi kohoaa roimasti, lupaan. Miehesi vaikuttaa isolta lapselta, joka palaa tuhmilta reissuiltaan aina äidin helmoihin. Eikä aikaakaan kun tämä vieraiden naisten kaulailu ja hively muuttuu joksikin muuksi jos ei ole jo muuttunut. Irrottautuminen on vaikeaa, mutta olet sen ansainnut. Tsemppiä! T. Lähes saman kokenut
Ai ei ole vielä pettänyt? Mistä voit olla varma? Minusta tuo kuulostaa selvältä tapaukselta enkä katselisi menoa. Ero ja uusi parempi mies tilalle.
Ota ero. Olin samassa tilanteessa, mutta minä ajattelin ottaa toisenlaisen lähestymistavan. Olin ihana ja kiltti ymmärtäväinen nainen ja oikein kannustin ystävyyteen... Nimittäin ystävyydeksi minä sitä ihan tosissaan luulin. Mikä idiootti olinkaan. Sitten eräänä aamuna heräsin ennen miestäni ja menin tietokoneelle. Jostain ihmeen syystä facebook kirjasi minut mieheni profiiliin (siis laitoin OMAN käyttäjätunnuksen ja OMAN salasanani jolloin kirjauduin mieheni profiiliin?!!) Siellä sitten katsoin että "Jaa Sonja on pistänyt viestiä" (nainen oli meidän molempien tuttu ja fb-kaveri..) Avasin viestin. Siellähän olikin sitten käyty selkäni takana useamman kuukauden jo ties minkälaista peliä. Keskusteltiin "niistä ihanista suudelmista silloin baarista lähdön jälkeen" ja "kun tavataan niin tahtoisitko seksiä"... Sai mies potkun persuuksille ja minä varmuuden että miehet ei osaa olla naisten kanssa pelkkiä ystäviä. Ehkä jonain päivänä uskon vielä että pelkkä ystävyys on mahdollista mutta...
Kuulostaa sille että olet mustasukkainen, mutta ei se mitään koska terveellä tavalla mustasukkainen saa ollakin!
Itse olin kerran suhteessa jossa minua suhteen alkutaipaleella petettiin. Annoin anteeksi mutta jäljelle jäi niin vainoharhainen mustasukkaisuus että vaikka silloinen avopuoliso olisi ollutkin rehellinen niin sillä ei oikeastaan enään ollut väliä kun pelkäsin ja oletin koko aika pahinta kuitenkin. Ja avopuoliso jäikin tasaisin väliajoin valheista kiinni (kuviossa pyöri niin eksää, kuin työkavereita ja milloin mitäkin) niin ajoimme molemmat suhteen alas.
Nykyisessä suhteessa mulla ei oo tarvinnu olla mustasukkainen ollenkaan ja kaikki on mennyt hyvin. Mies petti minua kerran alkuaikana, mutta kertoi tästä heti seuraavana päivänä itse ja oli monta viikkoa kovin pahoillaan, poisti pyytämättäkin tämän toisen osapuolen yhteystiedot puhelimesta ja facebookista. Kun pyysin sievästi että voisiko toisen osapuolen ystävätkin poistaa ettei ne näkisi meidän yhteisiä juttuja sieltä niin tämäkin hoitui kivuttomasti. Pari vuotta meni että asia unohdettiin, mutta luottamus ei mennyt kertaakaan, mies oli rehellinen ja kunnioitti mua.
Toisin sanoen, avopuolisosi kuulostaa eksältäni enkä koskaan pystyisi olemaan tuollaisessa suhteessa tai tulisin hulluksi. "Vahinkoja" ja virhelyöntejä voi sattua keneltä vaan, mutta tuollaisen "kiusaamisen" ei pitäisi olla arkipäivää. Pyydä miestä valitsemaan että joko sinä tai ne tusinasussut, että sinun mielenterveytesi ei jaksa nykyistä tilanetta ja miehellähän on pakko tulla vastaan tai muuten suhde on tuhoon tuomittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä anna miehen enää vedättää sinua. Et voi tietää mitä kaikkea muutakin selkäsi takana oikeasti tapahtuu. Suudelmia? Sänkyhommia? Jos ei vielä, niin varmasti jossain vaiheessa niin tulee käymään. Mies ei arvosta sinua. Eikä rakasta oikeasti, rakkaudentunnustuksia on helppo läntistä lämpimikseen (Hän on rakastamisen sijaan toki "tottunut" ja kiintynyt sinuun ja seuraasi, koska ei saa aikaiseksi jättää sinua) Löydät vielä niin paljon paremman, lähde suhteesta, jos yhtään kunnioitat itseäsi. Tiedät sen itsekin parhaaksi vaihtoehdoksi. Tuollainen pinttynyt Auervaara ei pääse tavoistaan vaikka pitäisitte minkälaiset suhteen kehityskeskustelut.
Minulla on itselläni hieman samanlaisia kokemuksia eksästä muutaman vuoden takaa. Olin kiltti ja huonolla itsetunnolla varustettu, joten katselin menoa ihan liian pitkään. Sain lopulta aikaiseksi lähteä enkä ole katunut vaikka silloin hirveissä sydänsuruissa olinkin.
Kommentoija numero 3, en taatusti olen ruppainen akka, vaan itsestään huoltapitävä 25v tavallisen sievä nainen:D Mietin vaan että mies on aikalailla kotona kasvanut eikä käynyt paljon bileissä/menoissa tai viettänyt villejä teinivuosia edes sittenkään kun täytti 18 että jos ne iskeekin nyt päälle? On inhottavaa näin älypuhelinaikaan kun puhelin kilisee viestejä whatsappiin ja facebookiin ja ihan tekstareita, kun ei voi tietää mitä ne on :( vaikka olisivat harmittomia niin tulee paha mieli. Vaikka oltais sohvalla kaikukkain ja katsottaisiin yhdessä jotain elokuvaa, niin niihin on pakko vastata heti. Vaikka pitäis olla ns omaa aikaa puhelimet kiinni. Tämä on ihan suoraan sanottuna naurettavaa että musta on tullut tällainen. Nyt jos parin vuoden takainen minä kävelis vastaan niin en tunnistais itseäni, ennen en alistunut kenekään tahdon alla, mutta nyt...
Kiitos kaikille tsemppaavista kommenteista! Nyt vaan odotellaan aamua että saa rauhassa puhua miehen kanssa asiat halki
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et voi luottaa, koska miehen käytös ei herätä ollenkaan luottamusta. Kyseessä on siis pesunkestävä pettäjä, joka asettaa omat halunsa sinun edelle. Mieti kaksi kertaa annatko enää mahdollisuutta, vaikka miehesi olisikin jatkossa rehellinen.
Flirtti on flirttiä. Jos on vaihdettu yhteistietoja (flirttimielessä), niin se on jo askel pettämisen suuntaan.
Juttelisin sen miehen kanssa yhteiset parisuhteen säännöt. Ei se sillä selity, ettei teininä juossut tyttöjen perässä. En mäkään ja ihan kelpo vaimo tuli. :D
Olen ravintolapäällikkö, mieheni on muusikko.. Flirtti ja ehdotukset kuuluu työelämään ja ne pitää osata jättää sinne kunnioittavassa ja rakastavassa parisuhteessa. Sosiaalisessa mediassa on syytä opetella ryhmien käyttö. Kyllähän ne asiakkaat haluavat ystäväksi ja suostun, mutta sitä varten mulla on on FB oma profiili ja mitä nyt twitterissä, instassa nyt sitten vähän suhataankin. whatsuppissa vain läheiset ja rakkaimmat (lasten kanssa säästetään siis kuluissa). :)
20 v yhdessä, eikä isoja kriisejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi kiinnostava tietää, miten mies suhtautuu taas siihen, jos ap lähtee vaikkka viettämään tyttöjen iltaa ja kertoo, että hengailin sellaisen tosi kivan Jukan kanssa.
Yleensä noilla, joilla on itsellään jotain salattavaa, ovat kovia kontrollifriikkejä ja mustasukkaisia.
No hei, eikös mies ystäväsi ole muusikko? Tai heidän kanssaan työskentelevä. Suurin osa heistä on tuollaisia. Välillä pettävät, välillä eivät, Välillä valehtelevat. Nyt jo näkyy elämäsi kulku; sä vahdit, ahdistut, hermostut, odotat, yrität luottaa, annat anteeksi. ja toinen porskuttelee tyytyväisenä menemään. Ja todennäköisesti sillon tällöin tarttuu tilaisuuksiin ja nauttii elämästään. Mä olen niin nähnyt tuon. Jos haaveilet uskollisesta miehestä ja rauhallisesta perhe-elämästä, ei se ehkä tuossa tule onnistumaan.Ja tottakai hän puhuu, mikäs sen mukavampaa kuin tulla maailmalta siistiin, kotiin syömään ja kellahtaa tutun naisen viereen. Ajattele nyt; sun ainutlaatuiset elämän päiväse menevät toisten naisten vahtaamiseen ja johokin facekavereiden kyyläämiseen ja miehellä menee elämä oman elämänsä elämiseen miten hän haluaa. Kannattaako sun omistautua hänen elämänsä vahtaamiseen vai ehkä elämään, jossa voit olla rauhassa ja luottaa ja toinenkin antaa sulle jotakin? Muutakin kuin puhetta? Esim. kunnioitusta sun tunteillesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muusikkohan tuo, niinkuin joku jo arvasikin. Ei ole lapsia mutta ollaan asunnossa kiinni vielä yli vuosi. Vietän tyttöjen kanssa iltaa hyvin harvoin, sillä parhaat ystäväni ovat miehiä monen vuoden takaa. Mies tuntee nämä kaikki (kävimme yhdessä yläastetta), ja antaa minun vapaasti mennä "poikien" iltaan. Ystäväni eivät ajattele minua naisena vaan hyvänä jätkänä. Yksi heistä on paras ystäväni, ainoa joka jutteli minulle kun minua kiusattiin yläasteen alussa koska olin ruma ankanpoikanen. Soittelemme silloin tällöin. Mies on tästä ystävästä hirvittävän mustasukkainen jos näen häntä kahden kesken, jos taas paikalla on muitakin ystäviäni, ei haittaa. Olemme olleet kihloissa (mies kosi mennessään inttiin) mutta purin kihlauksen ja erosimme hetkeksi sillä kuulin että puolet joukkueesta oli kihlannut naisiaan samoihin aikoihin "että pysyvät naiset ruodussa kotona." Olimme n. 2 kk erossa kunnes palasimme yhteen. Sinä aikana kävin yksillä treffeillä jotka yksi harvoista naisystävistäni järjesti, ai että se mies oli ihana, mutta kadotin häneen yhteyden sillä hän muutti ulkomaille:( Loppujen lopuksi päädyimme takaisin yksiin ja muutimme toiseen kaupunkiin, viitisen vuotta ollaan asuttu yhdessä siis.
Ainiin, mies on tänäänkin keikalla. Facebookista lueskelin että se tietty huomiohuora on myöskin paikalla. Eilen oli mieheni kaverin kertoman mukaan pyydellyt kyytiä ja makuupaikkaa (ko. kaveri on siis yhteisiä tuttuja eikä pidä tuosta horatsusta yhtään) tai edes seuraa kotimatkalle. Ja "Kun olen niin pieni ja suloinen tyttönen niin kukahan mua suojelee kun en tunne täältä ketään". Jumalauta että vituttaa tuommoinen!! Haluaisin erota mutta jokin minua pidättelee..
Hävettää olla näin kyvytön tekemään ratkaisuja>:(
ap
Kuinka kauan ootte asuneet yhdessä ja alkoiko tää vasta yhteenmuuton jälkeen?
Ei mies kuulosta ollenkaan sitoutuneelta, eikä kunnioita sinua. Anna toisen mennä menojaan ja toteuttaa itseään ihan sinkkuna. Säästät itsesi monelta pahalta mieleltä. Jos jäät kynnysmatoksi niin mitä se viestii miehelle? -> noin voi käyttäytyä ja riittää että on välillä vähän pahoillaan ja "rakastaa". Kuitenkin seuraavassa hetkessä sama meno jatkuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi ap. Turhaan sä noita naisia vihaat. Niitä riittää, aina. Ja se viha on sussa ja pilaa sun elämän, ei niiden naisten. Yksi syy miksi voi olal vaikeaa erota, on se jos miehesi on kovin narsistinen. Sellainen ihminen osaa antaa sitä hyvääkin tavalla joka koukuttaa. Sillä samalla hän tienaa leipäänsä, koska ilman tietynlaista narisismia ja sen tuomaa karismaa mikään bändi ja muusikko ei pärjää. Ja sen kääntöpuoli on sitten se ettei käy luottaminen, eikä ole tiedossa mitään tasa-arvoista ja rakentavaa. jos olette vielä kovin nuoria, niin taitaa olla houkutukset liian kova. Jos mies olisi sellainen 50v saattais jotain toivoa ollakin, mikäli ei ole keikkaillut maksaansa pilalle. Puhun kokemuksesta, pilaat elämässi vahtaamalla miestäsi. ja se kertonee itsetunto/läheisriippuvuus tms ongelmista. keskitä huomiosi siihen mikä sinussa tekee eroamisen vaikeaksi. Niin pääset oikeasti eteenpäin. Sen sijaat jos mustasukkaisena yrität hallita sitä keikkamaailmaa, koko elämäsi menee pilalle. Tosi vaikea juttu. Itsekin olen heikkona renttumaisiin muusikoihin, mutta se kaikki paska minkä saa kaupanpäällisiksi, sitä en jaksa.
Tällä hetkellä elämäsi koostuu huolehtimisesta, pahasta mielestä, inhottavista tunteista. Eikö se kerro jotain? Älä tuhlaa elämää tuollaiseen ihmiseen. Kuulostaa siltä ettei mies ole valmis sitoutumaan. Ei se ole okei tapailla entisiä missään käden silittelyn merkeissä.
Seurustelin ennen miehen kanssa, joka olikin loppujen lopuksi todella hanakas tekemään tuttavuutta uusien naisten kanssa. Enkä tarkoita mitään normaalia tutustumista, vaan nimenomaan yksin ollessaan liikenteessä yritti iskeä minkä kerkesi. Sama jatkui Facebookissa; flirttaili ja ehdotteli, yhdelle naiselle väitti juuri eronneensa minusta ja tarvitsi naisellisia neuvoja. Tilanne selvisi minulle niin, että kyseinen nainen ei uskonut miestä, otti minuun yhteyttä ja kopioi käymänsä keskustelun mieheni kanssa. Sainhan sitten vähän myöhemmin kuulla serkultani, että oltiinko me jo erottu monta viikkoa sitten kun oli nähnyt miehen lääppimässä ja suutelemassa toista baarissa.
Vaikka kuinka mies osoitti minulle rakkauttaan, pyyteli anteeksi. Lupasi muuttua. Sanoin EI! En lähde mukaan samaan rumbaan. En jaksa miettiä, mitä mies ehkä tekee, parantaako tapansa yhtäkkiä. Joten erosin ja muutin pois yhteisestä asunnosta.
Tällä hetkellä seurustelen miehen kanssa, jonka suhteen ei tarvitse edes epäillä, voinko luottaa. Joten annan saman ohjeen sinullekin: älä jää tuollaiseen suhteeseen, missä tulet loukatuksi. Mies voi vaikuttaa niin ihanalta ja katuvalta, mutta harvoin ihminen muuttaa käytöstään sormia napsauttamalla. Ehkä hetken voi pysyä ruodussa, mutta ajan kuluessa lipsuu takaisin. Ansaitset parempaa ja sen tulet löytämään!
Ap, jos teillä ei ole lapsia tai muita sidoksia miehen kanssa, niin miksi jäisit? Haluatko todella elää tuollaisessa suhteessa? Miehellä on selvästi eri käsitys siitä mikä on sopivaa ja mikä ei. Mun mielestä miehen tapa toimia on törkeä. Pakene kauas tuollaisdsta ihmisestä kun vielä voit. Se on mun mielipide.
Kuulostaapa kamalalta ja surulliselta. Miksi ihmeessä jatkat suhdetta tuollaisen miehen kanssa? Ansaitset varmasti parempaa.
Nyt nainen jotain itsekunnioitusta! Sinuna odottaisin kammolla sitä päivää kun tulet tuollaiselle nuljulle vahingossa raskaaksi. Lähde kävelemään!
Oma mieheni tekee samaa. Sanoo, ettei ole ollut baarissa ja sitten kuulen totuuden muualta. En ymmärrä, sillä baareissa käyminen on minulle ihan ok. Voiko kyseessä olla se, että haluaa seikkailla salaa ja siitä valehtemisestaan jotain tyydytystä? Valheet ovat saaneet minut jo menettämään luottamuksen mieheeni.
Minä en kyllä pystyisi tuollaisessa suhteessa olemaan. Tuntuisi että on ihan kynnysmatto jolla ei ole mitään itsekunnioitusta, jos aina vaan jatkaa moisen kroonisen elostelijan kanssa.