Joulukortti. jota et haluaisi.
Kaikkien aikojen inhokki joulukortti on hauska kuva lapsista.
Toimii varmasti isovanhemmille mutta ystäville ja kavereille ei.
Tai ainakaan itseäni ei kiinosta nähdä miltäs teidän pikkupiltit näyttää tonttupuvussa. Tai rantalomalla viimeisellä etelän matkalla.
Yksi tuttava joka asuu kauempana, eikä siis nähdä usein vaikka yhteyttä pidetäänkin salasi raskautensa ja joulukortista sitten selvisi että on syntynyt uusi mukula siihenkin talouteen.
Kommentit (52)
uskonnolliset kortit raamatun lauseilla
Ihan vapaasti saat heittää sen kortin roskiin samantien.
Tavalliselle kopiopaparille itse printatut kuvat lapsista etelässä joulun toivotuksin. Mitä jouluista niissä on?
Inhokki-joulukortteja on kaikki sellaiset hassut ja hauskat lapsenmieliset, missä on jotain pupuja tai kissoja, koiria, pehmonalleja tonttulakit päässä, sellaisia ylisöpöjä ja lapsellisia. Sopii toki lapsille.
Mutta totta joo, noi lapsi-valokuvakortit on kans tyhmiä. Ehkä isovanhemmille ja kummeille, mutta uskoisin että hekin ottaisivat mieluummin lapsista tavallisia kuvia, joita voi laittaa vaikka albumiin. Nuo joulukorttikuvat menee kuitenkin roskikseen.
Lähetin lapsikortit kaikille. Ainoa asia, mikä siinä harmittaisi on se, että vastaanottaja ajattelisi lähettämästäni kortista sen olevan hirveä. Ei lasteni takia, vaan siksi, että halusin ilahduttaa juuri tätä henkilöä kortillani. Ja harmi tosiaan, jos kortti ei ilahduttanutkaan niin, kuin olisin toivonut. Toivottavasti tuttavani arvostavat kuitenkin lähettämiäni kortteja samoin, kuin ystävyyttämme!
Kaikki tavalliset joulukortit kelpaa mulle, samoin valokuvat yms.
Miten ihmeessä joku saa ongelman tuommoisista joulukorteistakin? Luuleeko joku oikeasti, että joku ilkeyttään tuommoisia lähettelee?
Mä tykkään ihan kaikista joulutervehdyksistä mitä saan! Ainoa kortti mitä en haluaisi enkä kyllä usko että saisinkaan, olis ex-kusipää-työnantajaltani.
Taitaa olla taas yksi väsähtänyt provo tämä aloitus.
Lapsi korteissa on enemmän arvoa ja tunnetta antajalla kuin saajalla.
Tosiaan lähisukulaisille toimiva ratkaisu, mutta jos olen vaikkapa toisen vanhemman paras opiskeluajan ystävä enkä oikeastaan edes tunne toista vanhempaa saati perhettä, mitä teen heidän lastensa ja kultaisennoutajan kuvalla?
pitkään lapsettomuudesta kärsivänä ja sen takia syksyllä jätettynä (ex:llä jo uusi ja raskaana) lapsikortit tuntuvat aika ahdistavilta.
Ihan sama. Ellei kortti ole erityisen oivaltava ja kaunis, roskiin se menee kuitenkin. Lapsikortit menevät aina roskiin.
Lapsikortit on minusta ihan parhaita, on kiva nähdä sellaistenkin kavereiden lapsia joita tapaa harvoin livenä! Laitan muutes ne kaikki joulualbumiin, johon laitan myös muita erityisen kivoja joulukortteja ja muita juttuja.
Mulle on ihan sama jos lapsikuva-joulukorttini roskiin. En kyllä lähetä niitä kuvia ihmisille joista en pidä, mutta kunnioitan jokaisen omaa tyyliä. Yksi ystäväni matkustelee jatkuvasti, joten hän ei kerää yleensäkään materiaa ympärilleen.
Itse olen sentimentaalinen ja tykkään katsella joulukortteja vielä vuosienkin päästä, varsinkin lasten kuvia ja askarreltuja.
Mä en tykkää "tiimarikorteista", varsinkin kun näkee, että kauhee pakkopulla se on lähettäjälle ollut, osoitteet on printattu tarroille ja lätkitty korttiin. Hyvä jos on sentään nimensä jaksanut raapustaa tervehdyksen alle. Näitä tulee, valitettavasti..
Ihan parasta, että ylipäätään saa kortin! Jouluna niitä sentään tulee vielä jokunen, mutta esim. pääsiäisenä ei oikein yhtäkään. Ja se on sääli. Omatekoiset kortit on sitä parhainta A-luokkaa. Lähettäjä on okeasti nähnyt vaivaa minun vuokseni..:) Liian monet jättää nykyään tälläiset perinteet väliin, ja laittaa sen sijaan tekstarin tai toivottelee kaikille yhteisesti facebookissa.
Olen onnellinen ihan kaikista korteista, varsinkin itse tehdyistä ja valokuvallisista!
Minä ilahdun kaikista korteista, vaikken itse yhtään lähetäkään. Mutta jos saisin valita, niin ottaisin joulutoivotukset mieluiten sähköpostilla tai tekstarilla. Harmittaa kaikki se rahamäärä ja luonnonvarat, jotka menevät tähän jokavuotiseen joulukorttihössötykseen...
Ai että tässä taas huomaa itsekkään "minun täydelliset ja ihanat lapset" AV-mamman puolustamassa... Ihan oikeasti, ne lapsikortit on itsekkäitä.
Hiukan ehkä kannattais harkita tilannetajua kun niitä lähettelee vaikkapa just niille lapsettomille entisille opiskelukavereille.
Mulle saa lähettää ihan minkälaisen kortin vaan! Kertoohan se kortti jotain lähettäjästäkin. Tykkään tosi paljon valokuvista, etenkin lasten kuvista, koska monet korttitutu on semmosia joita nähdään harvakseltaan ja lapset muuttuvat paljon vuodessakin. Mutta myös kortit joissa ei ole etelänkuvia tai tonttulakkeja ovat tervetulleita. Kiva että ihmiset ylipäänsä lähettävät kortteja!
Inhoan myös valokuvakortteja koska tulee syyllinen olo kun ne viskaa roskiin.
Miksi sulle yleensä kukaan laittaa joulukorttia? Sekopäätä sakkia.