Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko kukaan selvinnyt masennuksesta? Miten?

Vierailija
02.08.2008 |

Olen pohjamudassa, vaikea masennus todettu. Pääseekö tästä ylös ja miten?



:((

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
02.08.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

että suostuu kyseenalaistamaan ja repimään alas kaikki vanhat käsityksensä elämästä ja siihen suhtautumisesta, tuhoamaan ja rakentamaan uudestaan kaikki ongelmanratkaisutavat, ylipäätään uudistamaan ihan kaikki tavat olla ja käsitellä elämää.



Vaikean masennuksen, syömishäiriön ja itsetuhoisuuden kokeneena voin sanoa, että ainoa tapa ihan oikeasti päästä lopullisesti koko masennuksesta eroon on ymmärtää se, että se oma, jostain opittu tapa katsoa ja kokea maailmaa ja omaa itseä on vääristynyt, eikä masennus ikinä lopullisesti poistu, ellei sitä vääristymää saa korjattua.



Siinä on hirveän suuri työ, ja se työ täytyy itse tehdä, sitä eivät tee pillerit tai terapeutti (vaikka molemmista on yleensä paljon hyötyä matkalla), mutta se todellakin on sen arvoista!

Vierailija
2/9 |
02.08.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

lääkkeellinen, sosiaalinen, henkinen, ihan kaikki

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
02.08.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

..unohtui sanoa, että masennuksesta pääseminen oli minulle hyvinpitkä prosessi ja jatkuu edelleen. Minulla paranemista on edistänyt lääkitys, terapeutti, ystävät ja etenkin hyvä parisuhde -joka kylläkin on välillä ollut koetuksella masennukseni´vuoksi. Mutta kyllä tästä toipuu, ja tunnen olevani entistä vahvempi ihminen! :)

Vierailija
4/9 |
02.08.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

todella samanlaiselta tapaukselta kuin minä!



En pysty nyt kirjoittamaan (lapset vaatii välipalaa : ) ) mutta palailen kirjoittamaan enemmän, jos tahdot.



T: 2

Vierailija
5/9 |
02.08.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja samanlaisia ongelmia itselläkin ollut ja on jonkin verran edelleen... Vaikea masennus ja syömishäiriö, jotka tuntuivat "ruokkivan" toisiaan... Mulla kyllä masentumisen takana vaikeita traumoja, joiden käsittely vei ja vie vieläkin aikaa.



Vaatii todellakin kovaa työtä selvitä masennuksesta. Välillä tekee niin kipeää kyseenalaistaa lähes koko "entisen" elämänsä toimintatavat... ;(



Kiinnostaisi tietää, mikä syömishäiriö kakkosella oli...?

Vierailija
6/9 |
02.08.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

..ja olen alkanut elää kuin sitä ei olisikaan. Ei se helppoa ole, mutta siinä vaiheessa kun oma perhe kärsii minun takiani, mielummin itken yöllä itsekseni ja hoidan päivällä asiat kunnolla. Kuuden vuoden jälkeen voin sanoa, että minun kohdallani puhuminen ei ole auttanut itse masennukseen, vaikka helpottaakin oloa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
02.08.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kohtalainen masennukseni johtui työuupumuksesta. Taustalla myös vaikea fyysinen sairaus, mikä saattoi edesauttaa väsähtämistäni. Nyt tuntuu hyvältä enkä enää syö lääkkeitä. Olen tehnyt myös jonkinlaisia muutoksia (työ)elämässäni. Toivottavasti olen kokemuksesta jotain oppinut.

Vierailija
8/9 |
02.08.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

...terveyskeskuksesta laittavat kyllä lähetteen terapiaan ja saat mahdollisesti lääkityksen. kyllä siitä toipuu, hyvä, että masennus on nyt tunnistettu. siitä voipi sitten ponnistaa ylöspäin. mutta varmaankin apuja mielen selvittelyyn tarvitset, sitä varten ovat ammattilaiset. ystävät eivät kuitenkaan osaa kysyä juuri niitä oikeita kysymyksiä, jotka saavat paranemisesi alkamaan. tsemppiä! :) ja itselläni myös masennustaustaa, hoidettu lääkkein ja keskusteluterapialla. kyllä aurinko paistaa risukasaankin!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
02.08.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Masennusjaksosta on mahdollista päästä yli käyttämällä kaikkia tarjolla olevia keinoja. Olen kokeillut leegiota. Lievemmissä tapauksissa on auttanut jooga, meditaatio, liikunnan lisääminen, valohoito ja tarkempi ruokavalio (paljon rasvaista kalaa, niukasti sokeria ja alkoholia). Syvemmällä käydessä on auttaneet lääkkeet ja erilaiset terapiat. Olen myös käyttänyt paljon aikaa itseni henkiseen kehittämiseen ikään kuin ennaltaehkäisymielessä ja uskon, että panostus on kannattanut. Tärkeää on ollut myös elämän tarkoituksen löytäminen - sekä syvässä henkisessä mielessä että ihan käytännön tasolla. Käytännössä saan merkitystä elämääni erilaisista projekteista, joissa olen hyödyksi ympäristölleni, joko sukulaisille ja läheisille tai aivan vieraille ihmisille (vapaaehtoistyö).



Silti ajattelen, että masennukseni on elinikäinen. Masennukseni tausta on luultavasti narsistisen kehityksen häiriössä, joka on tapahtunut ollessani aivan pieni (tarpeisiini ei vastattu riittävästi koska äitini joutui huolehtimaan lypsykarjasta ja jättämään minut alle kouluikäisten sisarusteni valvontaan jo aivan pienestä). En usko, että aivoissani silloin tapahtuneita väärinkytkentöjä ja kytkemättä jäämisiä on mahdollista enää täysin paikata. Siksi minun on huolehdittava itsestäni tavallista paremmin.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kaksi kolme