Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mies syö meidät vararikkoon, mitä teen?!
12.12.2013 |
Tein tänään uunissa kalkkunanpaistin (yli 1 kg) ja 400 g ranskalaisia.
Mies söi yksin 700 g kalkkunaa ja kaikki nuo ranskalaiset. Ja sitten marisee, kun sille ei enää mitkään housut mahdu jalkaan eikä paidat mene kauluksesta kiinni.
Olin ajatellut, että syömme tuosta kalkkunasta ainakin kaksi kertaa, kumpikin. Ja vielä jäisi lihaa leivän päälle joku siivu. Nyt siitä jäi jäljelle oikeastaan vain mun annos huomiselle mitä jaksan syödä ja varmaan mies vetää sitten loput.
Eikö 400 g ranskalaispussin pitäisi olla neljän ihmisen annos?!
Mä en jaksa vääntää ruokaa niin paljon, kuin mies söisi. Jos on hyvää ruokaa, se vaan syöjasyöjasyöjasyö - ja sitten valittaa, kun vatsaan sattuu. Kun suunnittelen, että nyt näen vaivaa ja teen tän ruoan, niin syömme siitä 2 päivää ja loput pakkaseen - niin ei auta, mies tuhoaa kaiken heti. Mun annoksenikin näemmä.
Oikeasi. 1 kg kalkkunaa, siitä pitäisi voida tarjota lisukkeineen 5 hengen ateria, jos ei kuuden. Meille se riittää vaan miehelle. Ja ei ole edes iso mies, pituutta varmaan joku 172 cm. No, niin, leveyttä sitten tietty löytyy.
Mitä ihmettä teen?!
Kommentit (114)
[quote author="Vierailija" time="12.12.2013 klo 13:44"]
Peruna (= juures) keitetään öljyssä ja paistetaan uunissa, syödää suolan kera => epäterveellistä
Uunijuurekset marinoidaan öljyllä ja suolalla, paistetaan uunissa => teveellistä
[/quote]Mites hölmö sinä oikein olet? Luuletko, että perunassa ja vaikkapa lantussa on samat ravintoarvot? Tai että ranskanperunatehtaiden rasva on pelkkkää puhdasta öljyä eikä se mitenkään vahingoitu siinä valmistusprosessissa? Oikeastiko kuvittelet että ranskikset ja uunijuurekset on ravintoarvoiltaan yhtä terveellisiä??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.12.2013 klo 06:39"]
Pirkka ranskalaiset maksaa 0,65e pussi. Ootte aika köyhiä jos ei ole varaa paistaa kiloa päivässä.
[/quote]
Miehelle ei kelpaa Pirkka-ranskikset. Hädin tuskin edes Lidlin. Vain Mummon kelpaa. Ja en jaksa kuunnella sitä valitusta (ja halua heittää roskiin niitä ranskiksia, joita en ite jaksanut syödä), jos ostan muita.
Ja kyllä, minä meillä pääasiassa kokkaan ja siivoan. Ja näistä asioista riidellään lähes koko ajan.
[quote author="Vierailija" time="12.12.2013 klo 06:04"]
Älä tee ranskalaisia, vaan uunikasviksia. Pistä vaikka se mies pilkkomaan porkkanaa, bataattia, paprikaa, mitä vaan. Vähän oliiviöljyä, suolaa ja pippuria päälle. Leikkaa kalkkunasta valmiit palat (noin 150 g) ja sano että sen täytyy riittää yhdelle aterialle. Kasviksia saa syödä niin paljon kuin haluaa.
Jospa se alkais tajuaan normaaliannoksen koon.
[/quote]
Ensinnäkin, mä en saisi miestä ikinä pilkkomaan kasviksia. Toiseksi, se ei syö uunijuureksia. Been there, done that. Mutta kiitos ajatuksesta.
"Niille jonka mielesta aikuisen pitaisi osata olla ottamatta paistia minulla on kysymys: Enta jos poydalla olisi vati karkkia, kuinka monen mamman kasi pysyisi esiliinan taskussa?"
Syötäväksihän se paisti kai oli tarkoitettu, mutta määrästä oli kysymys. Tuskin moni av-mammoistakaan lähes vadillista karkkia vetäisi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloituksessa olleet määrät ei kyllä tosiaankaan ole mitään hirmuisia, ei n. 1kg paistista jää paiston jälkeen läheskään kiloa syötävää ja siitähän jäikin vielä. Olisi meilläkin tuollainen paisti mennyt helposti jo aikanaan kahdestaan, nykyisin kun on 3 lasta niin pitää olla 2kg paisti jos haluaa että siitä jää edes seuraavan päivän kevyt lounas.
Meillä tosin nuo ransikset riittäisivät tällekin porukalle, mutta meillä syödäänkin lisukkeina pääosin kasviksia. Määränä tuo 400g pussi ei kyllä ole kovin iso.
Sen sijaan jos vetää 3 litraa jätskiä kerrallaan, niin en ihmettele, jos ylipainoa on.
En lukenut kaikkia, joten voi olla että tämä on jo tullut, mutta silti: laita jo etukäteen syrjään se määrä, minkä haluat jättää ateriasta seuraavalle päivälle. Kai miehesi nyt sentään ymmärtää, jos sanot, että tässä on huominenkin ruoka, ei sitä tarvitse mihinkään pakastimeen piilottaa. Itse olen joskus joutunut noin toimimaan esim. jauhelihapihvien kanssa, jos meinaa perheellä mennä ihan mättämiseksi.
Se vaara vaan pääaterioiden kovin radikaalissa rajoittamisessa on, että miehesi vetää sitten sen neljännenkin litran jätskiä ja muuta epäterveellistä höttöä nälkäänsä.
Peruna (= juures) keitetään öljyssä ja paistetaan uunissa, syödää suolan kera => epäterveellistä
Uunijuurekset marinoidaan öljyllä ja suolalla, paistetaan uunissa => teveellistä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.12.2013 klo 10:06"]
Syötä sille niitä ranskiksia niin ei mee talous kuralle. Muutenkin outo jako 1 kg lihaa ja 0,4 kg perunaa. Pitäis olla toiste päin.
[/quote]
Meinaatko, että AP:n olisi pitänyt ensin paloitella se kalkkunapaisti ja paistaa se osissa, jotta olisi voinut tarjota sopivassa suhteessa lihaa ja perunaa? Kai nyt paisti aina paistetaan kokonaisena, mutta siitä syödään kerralla vain osa.
Tuntuupa vain liittyvän ihan kaikkeen! Uskomatonta miten naiset kyykistyvät ovimatoksi ällöttävien ukkojensa kanssa! Pistäkää ne karjut kuriin ja keittiöön.
[quote author="Vierailija" time="12.12.2013 klo 09:42"]
Miten tää nyt liittyy mihinkään?
[quote author="Vierailija" time="12.12.2013 klo 01:45"]
Pelkääk naiset niin kauheasti, että tollo ukko jättää? Mä valitsin aikanaan miehen myös hänen älykkyytensä perusteella. Heti alussa, kun mies kutsui mut kotiinsa ja kysyi, mitä haluaisin syödä, keksin nopeasti fiksun lajin: köyhät ritarit. Sitä ei kukaan tollo osaa laittaa, vaikka se on niin simppeli. - Kun menin kylään, mies oli tehnyt aivan valtavan ihania köyhiä ritareita ja tosiaan, itse. - Mies on myös kranttu ja minä olen huono ellen peräti tosi taitamaton kokkaaja. - Kun sitten kerran innostuin laittamaan ruokaa, mies nauroi sille, tosin ihan hyvällä. - Sen jälkeen mies on tehnyt tämän perheen _kaikki_ ateriat. Meillä vain mies käy ruokaostoksilla.
[/quote]
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sanoitko AP että miehesi ei syö kasviksia tai juureksiakaan? wtf oikeesti, ymmärräthän että tilanne on oikesti aika heikko, miehesi syö vain roskaa ja sitäkään ei pysty hillitsemään... kauankohan se meinaa vielä elää jos ei yhtään kasviksia voi syödä ja kovia rasvoja mättää tohon tahtiin... onnea teille.
jos kyseessä on ihan vakava suhde niin teidän pitäisi pystyä puhumaan asiasta?
[quote author="Vierailija" time="12.12.2013 klo 13:22"]
[quote author="Vierailija" time="12.12.2013 klo 06:04"]
Älä tee ranskalaisia, vaan uunikasviksia. Pistä vaikka se mies pilkkomaan porkkanaa, bataattia, paprikaa, mitä vaan. Vähän oliiviöljyä, suolaa ja pippuria päälle. Leikkaa kalkkunasta valmiit palat (noin 150 g) ja sano että sen täytyy riittää yhdelle aterialle. Kasviksia saa syödä niin paljon kuin haluaa.
Jospa se alkais tajuaan normaaliannoksen koon.
[/quote]
Ensinnäkin, mä en saisi miestä ikinä pilkkomaan kasviksia. Toiseksi, se ei syö uunijuureksia. Been there, done that. Mutta kiitos ajatuksesta.
[/quote]
Voi kyllä se syö, jos on tarpeeksi nälkä! Been there, done that.
Eli nyt se kaulin kouraan, jos ei miehellä ole itsellään selkärankaa edes pitää huolta omista syömisistään.
Ja älä tee niin hyvää ruokaa, se on vain ravintoa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuohon malliin jos jatkaa syömistä, niin hyvin pian ei tarvi enään kantaa ruokaa nokan alle. Saa kantaa kukkia haudalle.
Tätä ennen tietty joudut olemaan jonku aikaa monisairaan miehesi omaishoitajana.
Missään tapauksessa ei ole sinun vikasi, kyllä miehen täytyy itsekkin tietää. Tottapuhuen, veikkaisin, että tällainen ylensyönti ei ole niinkään se ongelma, vaan seuraus jostain muusta. Vaikea mennä sanomaan kun ei yhtään tiedä tapausta, mutta miehesi ehkä tarvisi yrittää saada "otetta" myös muilla elämänalueilla. Käykää pitkillä kävelyillä. Jutelkaa mikä on elämässä oikeasti tärkeää teille. Hajottaako töissä. Mikään ruuan piilottelu ei kyllä johda mihinkään, kyllä se kohtuullistaminen täytyy löytyä miehesi oman pään sisältä. Valitettavasti se mahollisesti joudut olemaan sinä, joka miestäsi sysää oikeaan suuntaan, joten tsemppiä siihen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.12.2013 klo 01:45"]
Pelkääk naiset niin kauheasti, että tollo ukko jättää? Mä valitsin aikanaan miehen myös hänen älykkyytensä perusteella. Heti alussa, kun mies kutsui mut kotiinsa ja kysyi, mitä haluaisin syödä, keksin nopeasti fiksun lajin: köyhät ritarit. Sitä ei kukaan tollo osaa laittaa, vaikka se on niin simppeli. - Kun menin kylään, mies oli tehnyt aivan valtavan ihania köyhiä ritareita ja tosiaan, itse. - Mies on myös kranttu ja minä olen huono ellen peräti tosi taitamaton kokkaaja. - Kun sitten kerran innostuin laittamaan ruokaa, mies nauroi sille, tosin ihan hyvällä. - Sen jälkeen mies on tehnyt tämän perheen _kaikki_ ateriat. Meillä vain mies käy ruokaostoksilla.
[/quote]
Että mitä? Mihin liittyy kenenkin miehen tollous ja se, pelätäänkö me naiset jättämistä? Tajuatko tehneesi itse ukollesi saman kuin mistä meitä muita kritisoit, onko miehesi niin tollo että pelkää sun jättävän jos ei kokkaisi?
Keitä aina ennen ruokailua 2 litraa kaurapuuroa, käsket miehesi syödä puuron ennen kuin hän saa syödä muuta ruokaa. Tuskin jaksaa enää ahmia kaikkea tarjolla olevaa ruokaa.
"Ja kyllä, minä meillä pääasiassa kokkaan ja siivoan. Ja näistä asioista riidellään lähes koko ajan."
Mikä h*lvetti pakottaa olemaan ko. miehen kanssa? Suomi on vapaa maa.
Jos on pakko narista koska mies on sitä ja tätä, niin tarjoaako hän myös jotain niin h*lvetin hyvää että kannattaa jatkaa? Tee vaikka joku +/- himmeli ja katso onko yhteiselossa mieltä.
Kukaan nainen ei ole minun palvelijana, enkä sellaista edes haluaisi, joten en halua lukea mitään yleistyspaskaa tyyliin "miehet ei tee kotitöitä etc.". M40
[quote author="Vierailija" time="12.12.2013 klo 05:33"]
Älä vain erehdy hommaamaan lapsia noin itsekkään miehen kanssa.
[/quote]
Mies söisi varmaan nälissään ne lapsetkin jonain päivänä! :O
Alue: Aihe vapaa
Mulla oli miespuolinen kaveri, jolla oli ongelmallinen suhde ruokaan. Sillä oli pikkupoikana perheessa ns piilovittumainen äitipuoli, joka piti poikia nälässä. Sillain muina naisina typ: kyllähän tuolla nyt pärjää tai ei tässä nyt aleta koko laumalle lisää keittämään nyms. Ikinä ei ollut ruokaa tarpeeksi.
Kaverille jäi semmoinen vamma,että sen on mahdotonta syödä rauhallisesti ja jättää jotain kattilaan/tarjolle/jäljelle. Se tajus sen itsekin, mutta ei pystyny siltikään.
Tehtiin joskus sille testi, että laitettiin ruoka valmiiksi lautasille annoksina eikä syöty keittiössä. Kaveri lapioi ruuan naamansa, keksii tikusta asiaa että voi nousta pöydästä jan livahtaa keittiöön syömään kaiken, mitä sinne oli jätetty näkösälle. Aina. Sääliksi kävi, mutta ei mahtanut mitään.
Mikähän ongelma sillä sun miehellläs vois olla, jos se ei pysty rajoittamaan annoksiaan normaalin kokoisiksi, vaan aina syö liikaa ja liian isoja annoksia?