Rakastuin renttuun ja aion jättää mieheni.
Tilanne siis tämä. Olen ollut nykyisen mieheni kanssa naimisissa jo kuusi vuotta. Kaiken pitäisi olla hyvin, mies on DI ja tienaa hyvin. On oma, velaton omakotitalo ja kaksi ihanaa lasta.
Olen kuitenkin tavannut pari kuukautta sitten miehen, joka on nykyisen täydellinen vastakohta. Tekee pätkähommia, ottaa välillä viinaksia eikä ole kovinkaan varakas. Hän on kuitenkin mies isolla M:llä, toista kuin nykyinen hiirulainen.
En voi tunteilleni mitään, siispä otan eron nykyisestä miehestäni, pakkaan tavarani ja muutan lasteni kanssa tämän " renttumiehen" luo.
Kommentit (19)
kyseinen renttu on mun aviomieheni, että viimein pääsen siitä eroon!!!! ja oikeestaan voit lähettää sen rikkaan hiirulaisen paluupostissa tänne meille varsinkin jos on lapsia rakastava ja kotonaviihtyvää tyyppiä... tästä rentusta ei ollut loppujenlopuksi kuin vaivaa, elättää se pitää ja pillua antaa, ja joo miehekäs on, mutta sekin alkaa pidemmän päälle vaan vituttaa --> mä käsitän miehekkyyden nykyisin vähän toisin.
hauska nainen.. no, siperia opettaa.
Sulla on siihen oikeus, sä olet nainen isolla ännällä.
Minäkin olen renttuun rakastunut, mutta onneksi olen yh ja ei tartte tehdä noin repäiseviä ratkaisuja. Saan rauhassa rakastaa. Sekä asua omassa kodissani.
Onnea teille! Rentut on ihania! Oma tosin ei niin supermiehekäs, myös feminiininen puoli hänessä.
Aarteistani en luovu koskaan :)
ap
Arki tulee vastaan sen rentunkin kanssa, se äijämäisyys alkaa jossain vaiheessa ottaa aivoon ainakin yhtä paljon kuin nykyisen nynnymäisyys.
" Been there, done it"
ilmeisesti tämä uusin on enempi sitten sinun omaa tasoasi. Joten anna entisen mennä, ei se sua kauaa sure. Et ole suremisen arvoinen.
Mulle EI IKINÄ kelpasi joku luuseri, ne jutut on yleensä lyhyitä ja tuskaa täynnä. Renttu se on ja sellanen mies joka ei kykene elättään perhettään ei ole mikään mies!
Mutta kyllä miehellä pitää olla rahaa.
Eli pystyn kyllä halutessani elättämään myös uuden mieheni. Tosin en usko siihen olevan tarvetta, kun on pärjännyt omillaan tähänkin asti.
ap
viikonlopuksi ja naikaa sen renttus kanssa koko viikonloppu aamusta iltaan, niin se menee ohi. Kiimaa se vaan on. Ei kukaan oikeesti rakasta renttuja se on vaan seksuaalista viehätystä joka menee ohi.
Kukaan mies ei tulisi tätä minun perhettäni heilauttamaan niin, että jättäisin tämän ydinperheen. Lapsillani on upea isä ja heidän takiaan olen hylännyt ajatukset vaihtamisesta " elämäni mieheen" . Ja mitä kauemmin olen asiaa jälkikäteen miettinyt, sitä varmempi olen, että päätökseni oli oikea. Vaikka toinen mies oli kuinka ihana ja upea niin hänessäkin oli niitä ärsyttäviä puolia, jotka jossain vaiheessa olisivat saaneet minut kuitenkin kaipaamaan entistä puolisoani.
Naikaa, himoa se on. Ei rakkautta.
Ja tuo eräs nai mut puhki tossa jokunen tunti sitten ja kaipaan lisää. Myös hänen läheisyyttään. Ei pelkkää seksiä. :D
mutta kannattaa kertoo miehellesi, hän ei ansaitse tulla petetyksi. Anna hänen valita haluaako hän enää tollasta jokapojanpanopuuta.
ikkunanpesijän matkaan aiot lähteä?
Kylmä totuus että olet todella sinisilmänen ja vielä petyt päätöstäs,mutta kokeile - sä sitä elämääs elät!