Tänään tajusin, miten osteluun voisi jäädä riippuvaiseksi.
Tänään varmasti ensimmäistä kertaa elämässä tililläni oli sen verran rahaa, että pystyin ostamaan toisille joululahjat miettimättä tiukalla budjetilla ja itsellenikin jotain pientä kivaa. Ruokakaupastakin sain mitä halusin. Yllätyin, että se tuntui hyvälle. Ennen en ole kokenut tällaista tunnetta. Ennen tuntui hyvälle, kun selvisi ostamatta mitään vaikka viikon ja vältteli kauppoja.
Tilillä oli siis pieni palkka, joululahjarahat vanhemmilta (antavat kaiken rahana meidän perheelle tänä vuonna) ja veronpalautukset.
Entä jos saisin aina kuukausittain näin paljon? Jäisinkö riippuvaiseksi tähän tunteeseen? Voisin jäädäkin. Ehkä on parempikin elää pienillä tuloilla.
Kommentit (5)
Sanon siksi, kun tajusin että miten siinä unohtaa kaikki huolet ja se antaa yhdenlaista terapiaa ja kun saa haalia tavaraa niin sillä tavallaan "parantaa itseään" vaikka se hyvä olo pitää saada aikaan muuten.. Järkeilin, että jos minulla olisi rahaa niin juoksisin joka päivä ostelemassa jotain pientä saadakseni itselleni hyvän olon ja sitten kuitenkin tuntuisi tyhjälle. Kun ei ole ylimääräistä rahaa, niin ei ole myöskään mitään pakoreittejä.
Luulen, että tunne siitä, että voi ostaa "ihan mitä vain" on aika yleinen silloin, kun yleensä on rahapula ja sitten yhtäkkiä tilille tupsahtaa enemmän rahaa. Rahatilanteen tasoittuessa se tuntemus kuitenkin menee luultavasti ohi, onneksi :).
[quote author="Vierailija" time="11.12.2013 klo 22:31"]
Sanon siksi, kun tajusin että miten siinä unohtaa kaikki huolet ja se antaa yhdenlaista terapiaa ja kun saa haalia tavaraa niin sillä tavallaan "parantaa itseään" vaikka se hyvä olo pitää saada aikaan muuten.. Järkeilin, että jos minulla olisi rahaa niin juoksisin joka päivä ostelemassa jotain pientä saadakseni itselleni hyvän olon ja sitten kuitenkin tuntuisi tyhjälle. Kun ei ole ylimääräistä rahaa, niin ei ole myöskään mitään pakoreittejä.
[/quote]
Hmm. No sä kuitenkin tiedostat mahdollisuudet ylen palttiseen osteluun ja täten osaat miettiä omaa käytöstäs. En usko, että susta tulis sillon mikään himoshoppaaja.
Eihän niitä tilillä olevia rahoja oo mikään pakko tuhlata. On hyvä olla aina vähän rahaa pahan päivän varalle.
Jo sitä rahaa on tasaisesti, ei tule tuollaista tarvetta tyydyttää huolettomuuden tunnetta ja haalia tavaraa... Tavaran ostelu on tällöin tavallista arkea, ei mitään erityistä luksusta eikä sitä tule haalittua yhtään sen enempää vain koska on rahaa. Tosin toki sitä varmasti herkemmin on katsomatta hintaa ja ostaa laatua hinnasta piittaamatta, mutta väitän kuitenkin ettei raha sitä saa aikaan, että ostaminen lisääntyy. Se on ihan luonteesta kiinni ja jos siitä tulee jopa ihan ongelma - ei se ole rahan vika vaan sen ihmisen.
Se, että on varaa ostaa mitä haluaa eikä tarvi venyttää penniä kuun lopussa on edellytys jäädä riippuvaiseksi osteluun? Mielenkiintonen väite.
Ehkä sä sanot näin itelles vaan sen takia, ettei sua harmittas sun ns. rahattomuus?