Isovanhemmilta toivotaan kalleimmat lahjat!!!
Meillä ollaan tilanteessa, jota en toivoisi kenellekään. Mieheni vanhin lapsi ensimmäisestä avioliitosta on naimisissa maailman piheimmän miehen kanssa. Heidän kolmelle lapsellekaan eivät itse voi ostaa lahjoja, kun pitää säästää. Kuitenkin parin yhteenlasketut nettotulot ovat noin 6000/kk. Varaa siis olisi.
Kuitenkin jo vuosikausia on tilanne ollut se, että pojat ovat toivoneet aina mieheltäni, joka on erittäin pienituloinen, kalleimmat Legot. Kumpikin toivoo aina tuollaisia 80-90 euroa maksavia pakkauksia ja tytölle pitää tietenkin ostaa sitten samaa hintaluokaa olevia leluja. Nyt miehelläni alkoi keittää yli ja hän miettii, miten ilmoittaisi tyttärelleen, että saavat vastaisuudessa ostaa itse ne kalleimmat lelut.
Jotta juttu olisi täydellinen, on vielä mainittava, että tämän vävyn vanhemmat ovat erittäin varakkaita, tileillä rahaa muutama sata tonnia ja ruoat ostetaan aina niin, että saavat halvennuksessa olevia poistotuotteita. Eivätkä tietenkään raaski ostaa lapsenlapsilleen hyviä ja laadukkaita leluja. Lahjat he ostavat kirppikseltä.
Mies sanoi minulle, että nyt loppui hänen vedättämisensä. Ne lapset saavat olla vaikka ilman joulu- ja synttärilahjoja, mutta hän vie vain suklaata. Mitä mieltä olette tilanteesta, minä olen pysynyt sivussa koko jutusta ja varmaan viisastakin niin. On vain tuntunut katsoa sivusta, kuinka miestäni on käytetty hyväksi.
Kommentit (49)
AP tässä, vastaan sinulle 31. En ajattele, että ne lahjarahat olisivat pois minun sukuni lahjoista, koska en lähetä yhdellekään sukulaiselleni edes joulukorttia. Mutta tuo asenne, että kaikkein pienituloisimman pitäisi ostaa ne toivelistan kalleimmat lahjat ei ole oikein. Ja tuntuu todella pahalta katsella, kun mies laskee voiko tankata auton, niin että pystyy ajamaan 100 km työmatkat päivittäin. Tai mihin ruokaan rahat riittävät. Minä maksan toki ruoasta puolet ja enemmänkin, samoin sähkö- ja vesilaskut sekä asuntolainan lyhennyksen. Eipä siitä mitään ylimääräistä jää.
Jos minulla olisi omia lapsenlapsia, sanoisin suoraan että minulta on turha odottaa suklaalevyä kummoisempaa lahjaa. Miksi se on joidenkin mielestä itsestäänselvyys, että vaikka olisi pienituloinen pitäisi silti ostaa ne toivelistan kalleimmat lahjat. Jos vanhemmilla ja vävyn vanhemmilla on rahaa, on heidän tehtävänsä ostaa ne kalliit lahjat. Näin se vain on.
Onko ap:n miehen lapsilla mummoa?
Toiseksi, mitä tekee työkseen mies joka tienaa 1200e/kk?
[quote author="Vierailija" time="12.12.2013 klo 13:25"]
joku neljänkympin lelu isovanhemmalta on liian vähäarvoinen. Lapseni sai jopa kaverisynttäreillä sen hintaisia lahjoja kavereiltaan. (Useimmat olivat toki parinkympin luokkaa onneksi sentään.)
Isovanhemman lahjan arvoksi noin 100 euroa on sopiva hinta. Lapsen kasvaessa jopa paljon kalliimmatkin lahjat isovanhemmilta ovat suotavia. Vaikkapa pleikka 4 tai WiiU tai vaikka kolmiuoltteinen käsikonsoli.
[/quote]
Hyvänen aika! Vanhemmillani on nyt kahdeksan lastenlasta, kyllä tulisi kohtuuttoman kalliiksi jos jokaisen lahjaan laittaisi satasen tai enemmän. Tuo neljäkymppiäkin tuntuu paljolta. Meillä isovanhempien ostamat lahjat ovat olleet jotain 20-25euroa per lapsi. Vähempikin riittäisi jos heillä olisi rahasta tiukkaa.
Mitä lapset ovat tehneet ansaitakseen nuo lahjat?
ostakaa pienempi lahja, that's it. Legoja myydään pienissäkin pakkauksissa. Ei ole kohtuullista ostattaa tuollaisia pienituloisilla, mutta jotkut kehtaa pyytää vaikka kuuta taivaalta, jos on edes pieni mahdollisuus saada se. Omassa suvussani näkyy samoja piirteitä, että joillakin vaan riittää pokka. Esimerkiksi yksinasuva äitini on kustantanut todella kalliit lahjat veljen lapsille ja vaimolle, koska tämä vaimo esittää "toiveet" faktoina: sinä ostat sitten tämän ja tämän, minun vanhemmiltani tulee se ja tuo. Omiin lahjoihin esittää toiveet samoin: hanki lahjakortti käsihoitoon siihen hoitolaan, hinta x. Ja toiveet ovat siis todella kalliita, esim. viime vuonna lähes sadan euron hemmotteluhoito! Me lapset kun olemme tottuneet siihen, että näin aikuisiällä tulee ehkä joku yksi kirja tai vaikka se suklaalevy - ei siis mitään himokallista. Äidille olen sanonut, että voisi vähän hillitä lahjojen kanssa, mutta äiti pelkää, ettei sen jälkeen näe näitä lapsenlapsia. Veljen vaimon tapauksessa ihan mahdollista, koska on varsin pippurinen luonne - veli taas rauhallinen, eikä halua mitään riitoja, joten varmasti olisi vaimonsa puolella.
Ap vastaa sinulle 43, onhan niillä mummo eli miehen ex-vaimo, mutta häneltä he eivät ole koskaan saaneet ainuttakaan lahjaa. Ja tosiaan vävyn vanhemmat ovat niin pihejä, että ovat tehneet siitä ihan taidetta. Naurattaisi, ellei toisaalta suututtaisi niin paljon. Ja mies on siivousalalla, oli ennen hyvätuloinen päällikkö, sitten päälliköiden paikkoja vähennettiin ja toistaiseksi mies tekee siivoustyötä noin 6 tuntia päivässä. Ja ei se siivoojan palkka kummoinen ole.
4, jos niitä lapsenlapsia on nyt 3, tulee lahjojen hinnaksi jo 240 e. Sitten kun mahdollisesti muut lapset hankkivat omia lapsia, onkin lahjojen yhteishinta huimaava vaikkapa kuudelle lapselle hankittuna. Ap:n mies tekee oikein viheltäessään pelin nyt poikki. Suklaa on hyvä lahja ja siihen mukaan joku pikkupaketti, niin eiköhän se riitä. Mielestäni vanhempien tehtävä on ostaa ne kalliit lahjat, jolleivat raaski, niin ei se ole sitten sen pienituloisen vaarin/mummon tehtävä.
12 olen ap, enkä ole provo. Nämä miehen vävyn vanhemmat ovat kiihkeitä uskovaisia ja esim. osakesijoittaminen on heistä syntiä. Ainoa oikea tapa heidän mielestään on pitää rahat tilillä.
80 euroa on ihan huikea summa lapsen lahjasta, ja se on sitä vielä enemmän, jos kyseessä ei ole edes oma lapsi. Suklaa on ihan mainio lahja, ja jos siihen haluaa jotain lisätä, niin esimerkiksi lämpöiset sukat ovat hyvä lisä. Siinä on semmoinen normaali isovanhemman lahja perheissä, joissa lapsenlapsia on useita.
80 euron legopaketti on kallis, niitä pienempiä saa paljon halvemmalla ja kyllä ne lapset niistäkin tykkää. Itse olen hyvätuloinen, enkä silti läheskään joka vuosi laita 80 euroa per lapsi joululahjoihin. Enkä kehtaisi pienituloiselta sukulaiselta noin kalliita lahjoja pyydellä!
Mutta sitä ihmettelen kun jonkun mielestä suklaa olisi lapselle huono lahja. Miksi ihmeessä? Jos lapsella ei ole allergiaa tms. niin kyllä niille karkit ja suklaat maistuu. Meillä ainakin suklaata on jopa toivelistalla.
Entä jos silloin kun tämä tyttö on ollut pieni, hänet on opetettu pyytämään isovanhemmilta ne kunnon lahjat ja tämä isä on aina luistanut suklaalla joululahjaosuutensa. Voi olla tyttö maksattaa takaisin.
Isoisä ei osaa rakentaa nukkekotia, ei ilmeisesti osaa opettaa hihhtämään eikä laskemaan mäkeä, rakentamaan majaa/lumilinnaa tai ylipäänsä mitään. Kunhan kapinen likka exliitosta häipyisi ja veisi kersansa pois....mulla on nyt mun uusi perhe. Tämä taitaa olla jutun ydin. Kaikki lahjat eivät maksa, on isovanhempia jotka eivät pidä lapsenlapsista tai edes omista lapsistaan. Tykkäävät itsestään.
No, kuittaisin sinulle 15 näistä lainaneuvotteluista vähän. Minä olen juuri sellainen tapaus, joka kävi lainaneuvotteluissa kotipaikkakunnan pankissa. Asun nykyisin keskisuuressa kaupungissa ja tuli asunnon osto eteen. Ei niitä neuvotteluita missään ovien takana käyty, sovin ajan pankkineuvojan kanssa ja ihan siinä tiskillä homma hoidettiin. Pankinjohtajalta haettiin sitten vain hyväksymismerkinnät papereihin. Minulla oli homma harvinaisen selkeä, koska olin saanut isovanhempieni jäljiltä perintöä niin, ettei lainaa tarvittu isoa summaa. Mutta viereisessä loosissa oltiin kyllä kuulolla, koska minut tunnistettiin. Tämä tapahtui joitakin viikkoja sitten. Äitini soitti minulle viime viikolla ja nauroi, että kaupassa häneltä kyseltiin, että miksei se tyttäresi muuta tänne kotikuntaan, vaan osti asunnon sieltä ja sieltä. Niin, minkähän vuoksi en palaa siihen tuppukylään. Eipä taida olla vaikeaa arvata.
Tuohon aloittajan asiaan sanoisin, että hyvä että mies viheltää pelin poikki. Jo alle 10-vuotiaat osaavat toivoa (=vaatia) järjettömän kalliita lahjoja. Olen parin lapsen kummi ja huomannut tämän. Kummien suorastaan edellytetään ostavan kalliita lahjoja. Minä ostin nyt toiselle lapselle sarjalipun leffaan ja toisen lahjaa harkitsen vielä. Luultavasti päädyn hänenkin kohdallaan noihin leffalippuihin. Maksavathan nekin, mutta eivät ainakaan lisää sitä roinamäärää kotona.
Mun äiti kuuluu isovanhempien kerhoon ja tämä kaikki on täysin totta monessa muussakin perheessä.
On kuulemma ihan normaalia että lapset jätetään isovanhempien luo viikonlopuiksi, perjantaisin hakee mummot lapset tarhasta ja palauttavat ne maanantaina tarhaan. Kun tulee joulu ja synttärit, on ostolista melkoinen.
Ja näillä mennään monta vuotta.
Itse kauhuissaan kerroin tätä töissä ruokapöydässä ja jokainen, reilu 5 naista kertoi että tietää ihan samanlaisia perheitä.
Osa niistä käy taatusti täälläkin.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2013 klo 16:10"]
Silläpä niillä appivanhemmilla on satoja tuhansia tilillä, kun ostavat makkaransa halvennuksesta. Eihän ne rahat tilillä pysy jos ostaa sisäfilettä ovh-hintaan.
[/quote]
Varmaan ap ja miehensäkin ostavat punaisella tarralla merkittyjä ruokia, jos ovat vähävaraisia? Eivät ne ole tarkoitettuja vain köyhille, kyllä niitä saa ihan ne rikkaatkin ostaa. Toisaalta, eikö ole hyvä asia, että miehen tytär on saanut säästäväisen miehen itselleen? He varmaan säästävät rahaa tiettyä kohdetta varten (auto, asunto, mökki, matka, lasten rahastot), jotta eivät joudu velka- ja vippihelvettiin. Heidän budjetissaan varmaankin tuollainen 70 euron Lego-juttu tuntuu tosi halvalta. Miksei ap:n mies sano suoraan tyttärelleen, että se on liian kallis, ja hänellä on rahaa vain 10-20 euroa per lapsenlapsi, olisiko jotain yhteislahjatoivetta, jonka voisi ostaa, vaikka joku peli tms.
Kyllä minun mielestäni isovanhemmilta juurikin odotetaan niitä kalleimpia lahjoja. Tuollainen satasen legopakkaus / lapsi ja jotakin vielä lisäksi on ihan tavanomainen lahja isovanhemmilta. Tai isovanhemmat ostavat vaikka jonkun muutaman sadan euron pelikoneen tms. Ehkä sitten isompana ostaa vaikka tietokoneen tms. Kyllä ne lapsenlapset ja omat lapset ovat ne tärkeimmät ja kalleimmat maailmassa.
Minun mummoni oli kansaneläkeläinen ja hän juurikin osti aina ne kalleimmat lahjat minulle.
En mä lapsia ilman lahjoja kuitenkaan jättäis. Miehes ostaa sen mitä pystyy. Suht tylsää antaa lapsenlapsilleen vaan suklaata. Ellei miehes sitten halua panostaa vähääkään, ei kiinnosta asenteella.
Mielestäni 100 euroa lapsenlapsen lahjaan on aivan normaali summa, vaikka olisi tulot vain vähän yli tonnin kuussa.
Meidän lasten isovanhemmilla on tulot reippaasti alle 2000 e kuussa ja lapsenlapsia 8. Että ostele siitä sitten.
Mahtaako ap lähinnä ajatella, että ne hänen kannaltaan väärään sukuun menevät lahjat ovat käytännössä pois ap:n oman perheen käytöstä ja tämä sitten harmittaa.
MIKSI kukaan lapsi TARVITSEE joululahjaksi mitään kallista? Aivan älytöntä opettaa lapset siihen, että he saavat todella kalliita, useamman sadan euron lahjoja, tai edes sadan euron.
Meidän lapset saa kukanenkin 3 lahjaa joista jokainen maksaa noin 20 euroa. Wiit ja muut jos ostetaan niin ostetaan yhteislahjaksi koko perheelle.
Mä ainakin opetan lapsille, ettei raha kasva puissa ja lahjan arvoa ei mitata rahassa. Vaikka en osta lapsille kalliita lahjoja, ostan ne kuitenkin ajatellen sitä, mistä lapsi pitää. Neljävuotias tyttö saa pari My Little Ponya ja Littlest Pet Shopeja yms. ja 6v- poikat pienempiä Lego-paketteja muutaman.