Jos pitää kokkaamisesta ( ja on mies) , niin kannattaako sitä laittaa deitti-ilmoitukseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei, saa miehen vaikuttamaan heikolta. Kannattaa kertoa mieluummin vaikka että tupakoi.

Joo, ja pitää muistaa kertoa, että lipittää kaiket illat kaljaa ja vkonloput väkeviä... :/

Tää se vasta turn off olisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei, saa miehen vaikuttamaan heikolta. Kannattaa kertoa mieluummin vaikka että tupakoi.

Joo, ja pitää muistaa kertoa, että lipittää kaiket illat kaljaa ja vkonloput väkeviä... :/

Tää se vasta turn off olisi.

Ehkä jos nainenkin on lipittäjä, se onkin turn on? Isäni oli juoppo ja pisimmät parisuhteet hänellä oli juopponaisten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Tottakai!

Mutta yleensä ajattelen että jos 40-vuotias mies on sinkku, niin kyllä hän jotain osaa valmistaa, muuten olisi kuollut jo nälkään.

Mutta ehdottomasti kannattaa laittaa deitti-ilmoitukseen! 😊

On kyllä paljon miehiä, jotka eivät osaa valmistaa pakastepitsaa vaativampia ruokia. Kuin myös naisia. En tiedä mistä johtuu.

M/40

Kannattaa, jo ihan siksikin että on olemassa kahta kulttuuria suhtautumisessa syömiseen. Sen huomaa tällä palstalla kaikissa kokkaamiseen liittyvissä keskusteluissa. On ihmisiä jotka pyörittää arkeaan suunnilleen viidellä ruoalla; perunat ja nakkikastike, makaroonilaatikko, spaghetti ja jauhelihakastike, kalakeitto ja vaikkapa kinkkukiusaus. Nämä ihmiset eivät jaksa häärätä keittiössä tai kokeilla mitään uutta. Osa näistä voi olla innoissaan siitä että toinen jaksaa panostaa enemmän, mutta osa huom! huom! On sitä mieltä että ruokaan ei laiteta yhtään enempää rahaa kuin on pakko. Kulinaristi ja ruokapihistelijä sopii huonosti yhteen.

Vierailija kirjoitti:

Laita ihmeessä. Tosin, miehillä on tässä helposti tyhjiä puheita. Joo, tykkää muka kokata, mutta ei kuitenkaan tee sitä.

Niinhän sanoit itsekin, ap. Ei huvita. Eli se mikä oikeasti naista kiinnostaisi, on että sussa olisi munaa ottaa ruokahuollosta vastuuta ihan arjessa. Pelkkä kerran kuussa jonkun pihvin paistaminen niin, että vielä jätät sotkut naisen hoidettavaksi ei tee vaikutusta.

Laitan kyllä ruokaa useita kertoja viikossa, varsinkin näin korona-aikana. Sotkut saattaa jäädä välillä seisomaan, tai pyyhin ja huuhtelen niistä pahimmat rippeet pois, ja hoidan tiskit kun on aikaa ja inspiraatiota. Oikeastaan olisi aika kiva, jos löytyisi nainen, joka haluaisi siivota osan ruoanlaittosotkuista, jos minä laitan ruoat.

M/40

Vierailija kirjoitti:

Tietysti voit kertoa sinua kiinnostavista asioista. Mutta jos kerrot, että kyselet muilta apua siihen, mitä kannattaa kertoa, paljastat itsestäsi epävarmuutta ja samalla myös rehellisyyttä. 

No, naisilla nyt on tapana vetää asioista ihmeellisiä johtopäätöksiä, siksi kyselen. En yhtään ihmettelisi vaikka osa naisista tosiaan ruoanlaittoharrastuksen näkisi heikkoutena ja epäjännyytenä, kuten yhdessä kommentissa tässäkin ketjussa viitattiin.

M/40

Kaikki jännimmät tuntemani miehet muuten kokkaa. Monet epäjännätkin, mutta jännät kokkaa kaikki. Monen jännän nainen taas sitten ei kokkaa.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa, jo ihan siksikin että on olemassa kahta kulttuuria suhtautumisessa syömiseen. Sen huomaa tällä palstalla kaikissa kokkaamiseen liittyvissä keskusteluissa. On ihmisiä jotka pyörittää arkeaan suunnilleen viidellä ruoalla; perunat ja nakkikastike, makaroonilaatikko, spaghetti ja jauhelihakastike, kalakeitto ja vaikkapa kinkkukiusaus. Nämä ihmiset eivät jaksa häärätä keittiössä tai kokeilla mitään uutta. Osa näistä voi olla innoissaan siitä että toinen jaksaa panostaa enemmän, mutta osa huom! huom! On sitä mieltä että ruokaan ei laiteta yhtään enempää rahaa kuin on pakko. Kulinaristi ja ruokapihistelijä sopii huonosti yhteen.

Mielestäni ei ole täysin toisiaan poissulkevaa olla ruokapihistelijä ja kulinaristi. En minä mitään sisäfilettä tryffelikastikkeessa kokkaile, eikä mielestäni hyvään ruokaan tuollaisia ainesosia tarvitakaan. 

M/40

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa, jo ihan siksikin että on olemassa kahta kulttuuria suhtautumisessa syömiseen. Sen huomaa tällä palstalla kaikissa kokkaamiseen liittyvissä keskusteluissa. On ihmisiä jotka pyörittää arkeaan suunnilleen viidellä ruoalla; perunat ja nakkikastike, makaroonilaatikko, spaghetti ja jauhelihakastike, kalakeitto ja vaikkapa kinkkukiusaus. Nämä ihmiset eivät jaksa häärätä keittiössä tai kokeilla mitään uutta. Osa näistä voi olla innoissaan siitä että toinen jaksaa panostaa enemmän, mutta osa huom! huom! On sitä mieltä että ruokaan ei laiteta yhtään enempää rahaa kuin on pakko. Kulinaristi ja ruokapihistelijä sopii huonosti yhteen.

Mielestäni ei ole täysin toisiaan poissulkevaa olla ruokapihistelijä ja kulinaristi. En minä mitään sisäfilettä tryffelikastikkeessa kokkaile, eikä mielestäni hyvään ruokaan tuollaisia ainesosia tarvitakaan. 

M/40

Et ehkä vain tunne kunnon pihiä. Kaverini on tällainen. Ostaa vanhaa leipää, halvinta mahdollista rasvalta maistuvaa metwurstia, kahvi on jotain halvinta rainbowta, hedelmiä ei koskaan, ei mitään tuoreita yrttejä ikinä... en itse jaksaisi tuollaisen ihmisen kanssa elää edes kahta viikkoa.

Kannattaa. Ylipäänsä jos toivoo löytävänsä pidemmän parisuhteen, kannattaa rehellisesti kertoa omista mielenkiinnonkohteista yms. Kaiken ei tarvitse mennä yksi yhteen, mutta kyllähän niistä jotain suuntaa saa. Jos toiselle vaikka purjehdus on elämä ja veneellä halutaan viettää kaikki mahdollinen vapaa-aika ja toinen tulee merisairaaksi jo pelkästä veneen ajattelemisesta, ei yhteensopivuus ole ehkä paras mahdollinen.

Mitä juuri kokkailuun tulee, niin minulle se olisi plussaa. Tykkään itsekin ruuanlaitosta, mutta en minäkään jaksa koko ajan monimutkaisia ruokia vääntää. Kyllä yksinkertainenkin ruoka voi olla todella hyvää, ja ilman että käyttää tryffeleitä ja hummeria.

Kannattaa! Ensinnäkin rehellisyys muutenkin on hyvä niin ei tarvitse esittää jotain mitä et ole, ja todennäköisemmin yhteyttä ottaa sitten ne joita sinun piirteesi ja taitosi kiinnostaa.

Nykyisen aviomieheni kanssa meinasin aikoinaan perua kolmannet treffimme koska olin hieman flunssainen ja oltiin menossa johonkin ulkoaktiviteettiin, mutta mies ehdottikin että jos tulisi luokseni tekemään minulle tulisen illallisen (avokadopastaa ja chili-suklaakakkua), että hengitystiet avautuisivat kun valitin asiasta hänelle. Olin todella otettu ja olokin parani hemmottelulla. Nykyään alkaa tehdä oikein mieli noita ruokia aina kun olen kipeänä ja kinuan niitä mieheltä :D Hän on varsinkin hyvä leipuri, mutta tykkää tehdä myös ruokaa enemmän kuin minä ja itse superlaiskana ruoanlaittajana kokkaava partneri on parasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa, jo ihan siksikin että on olemassa kahta kulttuuria suhtautumisessa syömiseen. Sen huomaa tällä palstalla kaikissa kokkaamiseen liittyvissä keskusteluissa. On ihmisiä jotka pyörittää arkeaan suunnilleen viidellä ruoalla; perunat ja nakkikastike, makaroonilaatikko, spaghetti ja jauhelihakastike, kalakeitto ja vaikkapa kinkkukiusaus. Nämä ihmiset eivät jaksa häärätä keittiössä tai kokeilla mitään uutta. Osa näistä voi olla innoissaan siitä että toinen jaksaa panostaa enemmän, mutta osa huom! huom! On sitä mieltä että ruokaan ei laiteta yhtään enempää rahaa kuin on pakko. Kulinaristi ja ruokapihistelijä sopii huonosti yhteen.

Mielestäni ei ole täysin toisiaan poissulkevaa olla ruokapihistelijä ja kulinaristi. En minä mitään sisäfilettä tryffelikastikkeessa kokkaile, eikä mielestäni hyvään ruokaan tuollaisia ainesosia tarvitakaan. 

M/40

Et ehkä vain tunne kunnon pihiä. Kaverini on tällainen. Ostaa vanhaa leipää, halvinta mahdollista rasvalta maistuvaa metwurstia, kahvi on jotain halvinta rainbowta, hedelmiä ei koskaan, ei mitään tuoreita yrttejä ikinä... en itse jaksaisi tuollaisen ihmisen kanssa elää edes kahta viikkoa.

En tarkoittanut tuota. Tarkoitin etten ole mikään kokoomuslainen pröystäilijä, jolle on tärkeintä että ruoka on kallista ja tunnettua herkkua. Naudan sisäfile on kallista ja vähän mautonta suoraan sanottuna. Jos välttämättä haluaisin tehdä kokolihaa vaikkapa illalliselle naisen kanssa, niin ostaisin vaikkapa peuran ulkofilettä. 

M/40

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa, jo ihan siksikin että on olemassa kahta kulttuuria suhtautumisessa syömiseen. Sen huomaa tällä palstalla kaikissa kokkaamiseen liittyvissä keskusteluissa. On ihmisiä jotka pyörittää arkeaan suunnilleen viidellä ruoalla; perunat ja nakkikastike, makaroonilaatikko, spaghetti ja jauhelihakastike, kalakeitto ja vaikkapa kinkkukiusaus. Nämä ihmiset eivät jaksa häärätä keittiössä tai kokeilla mitään uutta. Osa näistä voi olla innoissaan siitä että toinen jaksaa panostaa enemmän, mutta osa huom! huom! On sitä mieltä että ruokaan ei laiteta yhtään enempää rahaa kuin on pakko. Kulinaristi ja ruokapihistelijä sopii huonosti yhteen.

Mielestäni ei ole täysin toisiaan poissulkevaa olla ruokapihistelijä ja kulinaristi. En minä mitään sisäfilettä tryffelikastikkeessa kokkaile, eikä mielestäni hyvään ruokaan tuollaisia ainesosia tarvitakaan. 

M/40

Et ehkä vain tunne kunnon pihiä. Kaverini on tällainen. Ostaa vanhaa leipää, halvinta mahdollista rasvalta maistuvaa metwurstia, kahvi on jotain halvinta rainbowta, hedelmiä ei koskaan, ei mitään tuoreita yrttejä ikinä... en itse jaksaisi tuollaisen ihmisen kanssa elää edes kahta viikkoa.

En tarkoittanut tuota. Tarkoitin etten ole mikään kokoomuslainen pröystäilijä, jolle on tärkeintä että ruoka on kallista ja tunnettua herkkua. Naudan sisäfile on kallista ja vähän mautonta suoraan sanottuna. Jos välttämättä haluaisin tehdä kokolihaa vaikkapa illalliselle naisen kanssa, niin ostaisin vaikkapa peuran ulkofilettä. 

M/40

Mutta minä tarkoitin tätä. Tällaisia ihmisiä on ja väitän että jos arvostat makuaistia, et sovi yhteen heidän kanssaan. Kaverini myös vahtii kumppaniaan, ettei hän vain osta kaupasta mitään kalliimpaa. Ihan töissä käyviä ihmisiä, eli eivät ole nälkäkuoleman partaalla, periaate vain on tuollainen. Rahat käytetään muuhun.

Vierailija kirjoitti:

Laitan kyllä ruokaa useita kertoja viikossa, varsinkin näin korona-aikana. Sotkut saattaa jäädä välillä seisomaan, tai pyyhin ja huuhtelen niistä pahimmat rippeet pois, ja hoidan tiskit kun on aikaa ja inspiraatiota. Oikeastaan olisi aika kiva, jos löytyisi nainen, joka haluaisi siivota osan ruoanlaittosotkuista, jos minä laitan ruoat.

M/40

Eikö niitä molempia voi tehdä yhdessä? Meillä mies on pääkokki, eli hänellä on päävastuu siitä ruuasta ja maustamisesta. Mutta onhan siinä usein työvaiheita, missä apukokki voi auttaa. Minä olen usein se, joka pilkkoo tai raastaa tai tekee pihvin kaveriksi salaatin. Siinä tulee samalla yhdessäoloa ja jutustelua.

Ja jos sinulla ei ole tiskikonetta, niin eikö ole mukavampi että toinen tiskaa ja toinen huuhtelee? Taas tulee yhdessäoloa ja jutustelua. 

Me ollaan miehen kanssa introverttejä ja meidän lapsi on myös. Lapsen ollessa yläkouluikäinen meidän vapaa-aika meni usein niin, että jokainen oli omalla tietokoneellaan tekemässä omia juttujaan. Mutta sitten kokoonnuttiin yhteen kun tehtiin ruokaa yhdessä ja sen jälkeen syötiin yhdessä ja käytiin ruuan äärellä vaikka minkälaisia keskusteluja. Ja ruuan jälkeen taas vetäydyttiin omiin oloihin. 

Vaikka tykkäisikin siitä ruuanlaitosta, niin kyllä siihen kannattaa ottaa toiset mukaan! Ei jää niin paljon hommaa itselle ja ne apukokit oppii edes jotain siinä sivussa.

Up