Lue keskustelun säännöt.
Ahdistaa käyttää koiraa lenkillä irtokoirien hyökkäyksen jälkeen!
10.12.2013 |
Mä olen alkanut kammoamaan koiran lenkitystä, ja nimenomaan iltalenkitystä (myös iltapäivälenkit ahdistaa, kun on jo pimeää).
Pari kuukautta sitten olin iltalenkillä koirani kanssa (kääpiörotu, mutta aika iso, 10kg, säkä 35cm) kun omakotitalon pihasta hyökkäsi ensin yksi koira, ja heti perään toinen koira. Koirat olivat kookkaita, rotikan ja amstaffin sekoituksia. Olen itse lyhyt (160cm) ja yritin suojella koiraani nostamalla sen syliini ja pitämällä mahd. korkealla. Vieraat koirat saivat riistettyä koirani sylistäni ja hihna jäi ranteeseeni jumiin. Koirani oli siis hihnan toisessa päässä ja hihna jumissa ranteessa ja kaksi koiraa riepotteli koiraani. Mun koira huusi ja onneksi pääsi jotenkin irti koko kaulapannasta ja juoksi autotiellä karkuun. Lopulta koirien omistaja kuuli mun huutamisen, juoksi paikalle ja sai koiransa kovan yrittämisen jälkeen kiinni. Mä otin mun koiran kiinni ja vaihdettiin yhteystiedot ja omistaja oli kovasti pahoillaan ja jopa järkyttynyt koiriensa käyttäytymisestä. Mä kannoin verta vuotavan koiran kotiin ja mies lähti kesken lapsen nukutuksen viemään sitä päivystykseen (mulla ei ole ajokorttia). Mä nukutin lapsen loppuun ja romahdin sen jälkeen. Mä itkin, tärisin ja oksensin. Koira onneksi selvisi hengissä. Mulle on vaan jäänyt tajuttomat pelkotilat. Näin pari ekaa viikkoa joka yö painajaisia koirista ja koiratappeluista. Unia tulee edelleen n. 1-2x/vk. Lenkillä pelkään koko ajan, olen varautunut ja jännittynyt ja käännyn heti ympäri jos tulee vastaan isohko koira tai koira jota taluttaa lapsi. Nyt liukkailla tilanne on pahantunut, sillä pelkään että vaikka isoa koiraa taluttaisi aikuinen iso mies, saattaa koira vetää ja mieheltä livetä ote/jalka ja koira pääsee vapaaksi ja hyökkää koirani kimppuun. Lisäksi meillä päin (ikävä kyllä) jostain syystä liikkuu silloin tällöin irto/karkuun päässeitä koiria ja pelkään kuollakseni että sellainen tulee vastaan.
Mun mies ei oikein ymmärrä, sitä vituttaa kun en haluaisi käyttää koiraa iltalenkillä (meillä vuoroilta systeemi) ja jos yhdessä käytetään niin lykkään sille hihnan käteen jos tulee koira vastaan.
Miehelle on käynyt kaksi kertaa niin että hänen lenkillään koiramme kimppuun on käyty, ensin iso koira pääsi irti pieneltä tytöltä ja puri koiraamme, otti pään suuhun mutta päästi irti ja puri "vain" kaulasta ja toisella kertaa meidän koira livahti liian isosta kaulapannasta kahden vieraan uroksen luokse ja lievästi turpaanhan siinä tuli. Mutta ei miehelle ole jäänyt mitään pelkotiloja (joten eihän mullekkaan voi jäädä).
Mutta miten päästä tilanteesta yli? Jossain kohtaa ajattelin jo että on parempi luopua koirasta kun joutua koko ajan pelkäämään sen ja itsensä puolesta, mutta rakasta meidän karvanaamaa enkä halua ja aiokkaan luopua siitä. Mutta koirakin aistii kireyteni lenkillä ja tekee sen varautuneeksi. Mitä ihmettä teen?
Kommentit (18)
Minulla on myös ikäviä kokemuksia siitä, että iso koira on tullut pienen koirani päälle. Sen vuoksi en voi enää ulkoilla läheisessä metsässä koirani kanssa, sillä siellä ihmiset pitävät koiria irti. Joudun lenkillä kulkemaan metsän ohi ja minulla on aina pitkä keppi kädessä sen varalta, että metsästä syöksyy joku koirani kimppuun. Onneksi ei ole vielä tarvinnut käyttää karahkaa, mutta tiedä että jos tarve tulee, lyön oikein olan takaa hyökkääjää selkään. Minullekin on jäänyt noista tilanteista kammo ja esim saksanpaimenkoiran, rotikan tai jonkun staffirotuisen tullessa kadulla vastaan vaihdan toiselle puolelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kolmonen lisää vielä. Tuo huutaminen ja kiroaminen on muuten hyväksi havaittu keino. Olen useammankin kerran käännyttänyt irtokoiran, joka on ollut tulossa koirani luo. Yleensä riittää kun menen oman koirani eteen ja karjaisen: EI TULE!
Kiitos vastauksista!
Siis joo, tajusin kyllä jälkeenpäin ettei ollut viisasta ottaa koiraa syliin, siinä tilanteessa vain ei ajatus toiminut, vaisto vain. Huusin kyllä koirille kuin elukka, juoksin ja hyökin niitä päin muttei sillä ollut mitää vaikutusta.
Asutaan taajamassa, alueella jossa paljon omakotitaloja ja muutamia kaupungin vuokrarivareita. Ja paljon, paljon koiria. Mäkään en voi ymmärtää miten täällä on niin paljon "irtokoiria". Tai selitys usein on että "kun ei meidän sesso ole koskaan ennenkään lähtenyt pihalta...". Ja käsittämättömintä on se että lapset, pienetkin ulkoiluttaa täällä isoja koiria. Yksin. Hyvin ikävä tilanne lapselle nähdä oma koira käymässä toisen koiran kimppuun (kuten meille kävi). Räminäpurkki voisi olla hyvä idea, keppejä yms astaloita etsin katseellani aina lenkillä, kuten myös mahdollisia pakopaikkoja (mm. ovellisia roskakatoksia yms). Mietin vain että voiko räminäpurkki pahentaa koiran pelkoa? Koirallemme jäi henkisiä vaurioita tappeluista, räyhää muille koirille, varsinkin isoille ja pelkää muutenkin lapsia, pyöriä yms.
-Ap
Miten muuten toimii joku ikävä-ääninen pilli tai vastaava, joka siis käy koiran korviin tms, onko jotain tällästä "äänitorvea", joka pelästyttää?
Pilli voisi olla myös toimiva, pienempi kuin purkki. En sitten tiedä miten vieraat koirat siihen suhtautuisi? Taitaa olla parasta vaan varata se aika jonnekkin terapiaan....ja koiralle varmaan myös......-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osta tämä, maksaa kympin ja ääntä lähtee:
http://www.biltema.fi/fi/Veneily/12-V/Aanitorvi/Aanitorvi-kaasukayttoinen-25840/
kiinnität muiden huomion ja uskon että vieras koira säikähtää.
No, ehkä jokatapauksessa jokin apuväline rauhoittaisi oloani lenkillä jonkinverran ja olen jutellut ahdistuksestani myös kavereideni ja muiden koiraihmisten kanssa. Jospa tää tästä, ajan kanssa helpottaa. Inhottaa vaan kun joutuu pelkäämään. Olin jo menossa laittamaan ilmoitustauluille (joita siis tievarsilla paljon täälläpäin) kuvia koirani viimeisimmistä vammoista varustettuna tekstillä "tälläistä jälkeä teidän kiltit vapaana juoksevat Nemot ja Jekut tekevät!".
Pahinta on, että se järkyttynyt omistaja joiden koirat saivat aikaan traumani, valehteli mulle päin näköä siitä miten Odottamatonta ja Yllättävää koiriensa käytös oli. Kävi selville että samat koirat kurnuttivat pari viikkoa aiemmin samanrotuista koiraa kun omani. Ja nyt loppukesästä kävivät taas toisen koiran päälle jota talutti pieni tyttö. Koirien omistaja korvasi kyllä kaikki kulut, oli puhelimessa todella pahoillaan ja kehotti heti viemään koiran takaisin lääkäriin jos jotain ilmenee, hän kyllä maksaa. Edes kuitteja ei halunnut nähdä, riitti kun erittelin laskun puhelimessa, annoin loppusumman ja tilinumeron. Koirien omistajapariskunta muutti alueelle vasta alkukesästä joten en sitten tiedä onko vastaavia ongelmia ollut siellä missä he ennen asuivat. Ketuttaa etten soittanut poliiseja silloin kun hyökkäys tapahtui, olisi siitä tiedot paperilla jos näitä alkaa olla enemmänkin. Silloin eläinlääkäri voisi tehdä koirista lopettamispäätöksen. Sääli sinänsä koiria, omistajassahan se vika kuitenkin on.
-Ap
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella kiltin ja aran chihuahuan omistajana minulla on samat huolet. Vähältä piti tilanteita on ollut jo monta.
Saako aggressiivista koiraa vastaan käyttää pippurisumutetta? Sellaista olen harkinnut hankkivani.
Pippurisumutehan on jotenkin luvanvarainen. En tiedä myöntäisikö virkavalta lupaa pippurisumutteelle jos perusteluna on pelko irtokoirille.....
Voisikohan kotikonstein kehitellä jotain vastaavaa...Hiuslakka...?
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taas on idiotit täällä veuhkaamassa. Onhan se ikävää kun isot koirat hyökkäsivät, mutta turhaan taas yleistää rotuja. Mun päälle hyökkää joka ikinen päivä melkeen metsässä joku ällöttävä sylikoira. Ne vasta ärrhäkkäitä ovat. Pitää varmaan munkin suunnitella seuraavaksi potkaisevani koiraa.
[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 09:27"]
Taas on idiotit täällä veuhkaamassa. Onhan se ikävää kun isot koirat hyökkäsivät, mutta turhaan taas yleistää rotuja. Mun päälle hyökkää joka ikinen päivä melkeen metsässä joku ällöttävä sylikoira. Ne vasta ärrhäkkäitä ovat. Pitää varmaan munkin suunnitella seuraavaksi potkaisevani koiraa.
Komppaan sua, rotu kun rotu, irralliset koirat voi ampua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asiaa sivuten; kaupungissamme asuu paljon muslimeja ja heidän ilmeensä ulkoiluttaessani koulutettua isoa koiraamme vapaana ovat näkemisen arvoiset ;)
[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 20:07"]
No, ehkä jokatapauksessa jokin apuväline rauhoittaisi oloani lenkillä jonkinverran ja olen jutellut ahdistuksestani myös kavereideni ja muiden koiraihmisten kanssa. Jospa tää tästä, ajan kanssa helpottaa. Inhottaa vaan kun joutuu pelkäämään. Olin jo menossa laittamaan ilmoitustauluille (joita siis tievarsilla paljon täälläpäin) kuvia koirani viimeisimmistä vammoista varustettuna tekstillä "tälläistä jälkeä teidän kiltit vapaana juoksevat Nemot ja Jekut tekevät!".
Pahinta on, että se järkyttynyt omistaja joiden koirat saivat aikaan traumani, valehteli mulle päin näköä siitä miten Odottamatonta ja Yllättävää koiriensa käytös oli. Kävi selville että samat koirat kurnuttivat pari viikkoa aiemmin samanrotuista koiraa kun omani. Ja nyt loppukesästä kävivät taas toisen koiran päälle jota talutti pieni tyttö. Koirien omistaja korvasi kyllä kaikki kulut, oli puhelimessa todella pahoillaan ja kehotti heti viemään koiran takaisin lääkäriin jos jotain ilmenee, hän kyllä maksaa. Edes kuitteja ei halunnut nähdä, riitti kun erittelin laskun puhelimessa, annoin loppusumman ja tilinumeron. Koirien omistajapariskunta muutti alueelle vasta alkukesästä joten en sitten tiedä onko vastaavia ongelmia ollut siellä missä he ennen asuivat. Ketuttaa etten soittanut poliiseja silloin kun hyökkäys tapahtui, olisi siitä tiedot paperilla jos näitä alkaa olla enemmänkin. Silloin eläinlääkäri voisi tehdä koirista lopettamispäätöksen. Sääli sinänsä koiria, omistajassahan se vika kuitenkin on.
-Ap
-Ap
[/quote]
Mikäli minun koirani kimppuun olisi hyökätty ja tietäisin, että samaiset hurtat ovat tehneet sitä ennenkin, niin tekisin varmasti poliisille ilmoituksen toisensa perään niin kauan, että joutuvat pitämään sakon uhalla huolen siitä, että vastaavaa ei pääse enää tapahtumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla samat tuntemukset. Meillä 7 vuotias kiltti keskikokoinen koira ja sen kimppuun on käyty seitsemän vuoden aikana joku neljä kertaa.
Muutamaa pikku haavaa pahempaa ei ole onneksi sattunut mutta pelko on jäänyt, sekä minulle että koiralle.
Vituttaa irtokoiria enemmän niiden omistajat. Olen kuullut heiltä mm.seuraavat kommentit: (Ohitustilanteessa)" Tää sit puree!" ja "Ei kannattais täällä lenkittää noin arkaa koiraa".
Rakastan koiria mutta tämä jääköön viimeiseksi, ellemme muuta maalle turvaan idiooteilta ihmisiltä jotka hankkii koiran munanjatkeeksi.
Koirakuri on noin yleensä ottaen Suomessa löystynyt viimeisten vuosien aikana huomattavasti. Koirien jalostamisesta ja myymisestä on tullut nopeasti isoa bisnestä, ja bisnes hyötyy siitä, että joka toisella on koira, oli sitten omistajalla kapasiteettia tehdä siitä yhteiskuntakelpoinen tai ei.
Koira otetaan nykyään joskus paikkaamaan ihmisen paikkaa elämässä (sillä harjoitellaan vanhemmuutta, siitä haetaan ystävää, sillä paikataan sitä että mies ei halunnut vielä yhtä lasta vaikka nainen haluaisi jne.) ja silloin on aina vaara, että koiran paikka perheessä ja yhteiskunnassa hämärtyy ja sille halutaa antaa kaikki, mukaan lukien vapautta jota koira ja omistaja eivät hallitse ja johon ne eivät ole valmiita. Siksi irtokoirien omistajat vaikuttavat, "kiinni jäädessään" joskus jotenkin niin uskomattomilta typeryksiltä, yrittäessään ensimmäisenä keksiä syitä siihen, miksi se oma koira kävi kimppuun, ja ohittamalla tyynesti sen tosiasian, että itse päästivät sen koiransa irti.
Minunkin koirani kimppuu on hyökätty, ja jäi siitä pieni pelko. Suunnittelin pitkään lenkit niin, että siellä ois ollut mahdollisimman lähellä joku aita, jonka toiselle puolelle nostaa oma koira, tai rappukäytävä jonne päästä turvaan jne. Mulla oli myös pitkään ylimääräinen hihna mukana, ja pari kertaa otinkin vieraan koiran kiinni ja vein omistajalle. Pelko on tässä vuosien mittaan lieventynyt, mutta toisaalta asutaankin nykyään alueella jossa koiria ei pidetä irti, vaikka niitä täällä paljon onkin. Oman kokemukseni mukaan asuinalueissa on paljon eroja; on paikkoja joissa talot on vieri vieressä, ja pienikin, parin männyn muodostama rakentamaton alue on joidenkin mielestä "metsä" jonne koira löysätään vapaaksi. Ja sitten on melkeimpä maaseutua, jossa kenelläkään ei tulisi mieleenkään päästää sitä koiraa vapaaksi, koska niin ei olla totuttu tekemään. Kyse on ihan siis paikalliskulttuurista.
Olen ostanut eläinkaupasta Pet Correctoria. Kannan sitä mukanani iltalenkeillä. Siitä tulee kova suhiseva ääni ja paineilmaa. Se on vaaraton eläimille, mutta ääni on todella epämielyttävä koiralle.
[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 20:07"]
Pahinta on, että se järkyttynyt omistaja joiden koirat saivat aikaan traumani, valehteli mulle päin näköä siitä miten Odottamatonta ja Yllättävää koiriensa käytös oli. Kävi selville että samat koirat kurnuttivat pari viikkoa aiemmin samanrotuista koiraa kun omani. Ja nyt loppukesästä kävivät taas toisen koiran päälle jota talutti pieni tyttö.
[/quote]
Kerro missäpäin asut niin tulen makkarayllätyksen kanssa hemmottelemaan noita.
Ihmetyttää että missä sä oikein asut, kun noin paljon tilanteita on tullut eteen:O Itse asun vilkkaalla omakotialueella jossa on paljon koiria ja itselläni on useampi koira joten lenkkeiltyä tulee paljon, eikä meidän kimppuun ole koskaan kukaan yrittänyt.
Mutta tohon itse aiheeseen: Auttaisko, jos sulla olis joku väline tyyliin jotain rämisevää jonka voisin tarvittaessa heittää koiria päin? tai vesipullo? Toimis tavallaan turvana. Lisäksi voisit harjoitella koirien elekieltä. Aika moni irtokoira kyllä lähtee kun huudat sille vittuperkelettä ja hypit tasajalkaa uhkaavasti. Ja sit ihan käytännön vinkki: Älä koskaan, siis KOSKAAN, ota koiraasi syliin tuollaisessa tilanteessa!! Sylissäoleva koira saattaa laukaista saalisvietin, se on täysin luonnoton tilanne koirien kohtaamisessa. Mikä pahinta, koirallasi ei ole mitään mahdollisuutta puolustautua, elehtiä tai paeta.