Lue keskustelun säännöt.
Ihmisten tylsät jutut ja tavat
09.12.2013 |
Olen todella kyllästyny ystävieni tylsyyteen ja keskinkertaisuuteen. Olen lapseton mies ja moni ystäväni on avioliiton ja lasten jälkeen muuttuneet niin saamarin tylsiksi ettei ole totta. Itse olen aina ollut kiinnostunut tieteistä ja taiteista ja niin ystävänikin ainakin olivat. Nykyään kun keskustelen heidän kanssaan, keskustelu kääntyy aina pois mielekkäistä aiheista ja päätyy johonkin arkiseen ja tyhjänpäiväiseen asiaan. Esimerkiksi viimeksi keskustelin kosmisesta taustasäteilystä ja ystäväni vain sanoi "en minä tuollaisesta käsitä mitään" ja alkoi lässyttämään jostain uusista verhoista, jotka hänen vaimonsa oli ostanut ja jostain helvetin Kodin Terran kylpyhuonekuosista.
Jos ei puhuta jostain täysin tyhjänpäiväisestä, niin sitten puhutaan jostain niin arkisesta asiasta, kuten mitä hänen lapsensa teki autossa toissapäivänä. Naispuoliset ystäväni ovat kaikki oikein harjaantuneet tässä tyhjänpäiväisessä lässytyksessä. Aina on puheenaiheena sisustus, ihmissuhteet, lapset, päivän ruoka, huonekalujen paikka ja muoto tai kylpyhuoneen kaakelit (ja niistä jaksetaan jauhaa vaikka kuinka helvetisti). Ketä kiinnostaa jotkut saamarin kaakelit kylppärissä. Minulla ei ole edes aikaa ajatella tuollaista.
Mitä ihmettä heille on tapahtunut? Ennen he ottivat mielellään osaa tieteellisiin keskusteluihin. Nyt sitä vain käännetään puheenaihe johonkin saamarin tylsään ja keskinkertaiseen juttuun ja sitä jauhetaan tuntitolkulla. Aiheuttaako perhe-elämä kenties tällläistä? Tuntuu kuin heidän älynlahjansa ovat valuneet hukkaan.
Minua ei kiinosta ihmissuhteet, lapset, eikä tuollaiset arkiset lässytykset. Olimme viimeviikolla koko porukka erään ystäväni hääjuhlissa ja siellä kaikki puhuivat ihan tyhjänpäiväisistä asioista. Istuin hiljaa koko toimituksen ajan, koska minulla ei yksinkertaisesti ollut mitään sanottavaa jostain kuppaisesta marimekon juhlalakanoista (en edes tiedä miltä ne näyttävät, enkä välitä).
Miksi heistä on tullut tälläisiä? Palautuvatko he joskus? Monella on jo lapset teinejä ja tätä samaa arkista paskanjauhantaa on jatkunut jo vuosia. Mitä teen?
Lapseton mies 38v
Kommentit (57)
[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 13:22"]
Netissä keskusteleminen on kyllä huono neuvo. Tiede-lehden palstalla keskustellaan lähinnä Men's rights activismista hirveän jankkauksen kanssa ja tässäkin ketjussa on esimerkkejä siitä, kuinka keskustelua tulee aina sotkemaan joku, joka ei osaa olla eri mieltä harrastamatta enemmän tai vähemmän piilotettua henk. koht. vittuilua asian vierestä (esim. viesti #29).
[/quote]
Aika lailla noin. Ja vaikka olisi ihan ylivoimaiselta enemmistöltään järkeväkin keskustelufoorumi, niin ei tekstin kirjoittaminen ole lähellekään yhtä mukavaa ja stimuloivaa kuin ihmisten kanssa oikeasti keskusteleminen. Ei siinä ole lähellekään samanlaista nopeaa ja välitöntä vuorovaikutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No juuuh ei vastaa/korvaa keskustelufoorumit kasvokkain keskustelua ei, mut ne nyt ovat paikkoja, joista tod.näköisemmin voi löytää samanhenkistä porukkaa.
Vttu et nää menee saivarteluksi ja jankkaamiseksi. Joku valopää tähänkin laittaa sen klassisen Perustele! - näyttää hetken fiksulta.
Soittakaa Paranoidi!
Tunnistan AP:n kuvaileman ilmiön ja tunnistan siitä myös itseni. Mutta yritän skarpata ja uskon, että tämä aivottomuus on väliaikaista.
Minusta on myös hämmentävää ja masentavaa, miten harvat vanhemmat ovat kiinnostuneita osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja toimintaan. Perusteluksi kerrotaan, että lapset nyt vaan vievät kaiken ajan ja jaksamisen. Mutta eikö juuri pienten lasten vanhempien tulisi olla kiinnostuneita siitä, mihin tämä yhteiskunta on menossa ja millaisessa maailmassa lapsemme tulevat elämään? Yhteiskunnallisesti piittaamattomat vanhemmat sahaavat omaa (tai lastensa) oksaa.
Kahden alle kouluikäisen äitinä tiedän, että arjen pyöritys on työlästä ja henkisesti lamaannuttavaa, mutta yritän silti työn ja perhe-elämän ohella myös omalla panoksellani parantaa maailmaa osallistumalla mm. yhdistystoimintaan. Suosittelen. Arjessakin pysyy paremmin tolkuissaan, kun välillä miettii suurempia asioita. :)
[quote author="Vierailija" time="09.12.2013 klo 17:47"]
Olen todella kyllästyny ystävieni tylsyyteen ja keskinkertaisuuteen. Olen lapseton mies ja moni ystäväni on avioliiton ja lasten jälkeen muuttuneet niin saamarin tylsiksi ettei ole totta. Itse olen aina ollut kiinnostunut tieteistä ja taiteista ja niin ystävänikin ainakin olivat. Nykyään kun keskustelen heidän kanssaan, keskustelu kääntyy aina pois mielekkäistä aiheista ja päätyy johonkin arkiseen ja tyhjänpäiväiseen asiaan. Esimerkiksi viimeksi keskustelin kosmisesta taustasäteilystä ja ystäväni vain sanoi "en minä tuollaisesta käsitä mitään" ja alkoi lässyttämään jostain uusista verhoista, jotka hänen vaimonsa oli ostanut ja jostain helvetin Kodin Terran kylpyhuonekuosista.
Jos ei puhuta jostain täysin tyhjänpäiväisestä, niin sitten puhutaan jostain niin arkisesta asiasta, kuten mitä hänen lapsensa teki autossa toissapäivänä. Naispuoliset ystäväni ovat kaikki oikein harjaantuneet tässä tyhjänpäiväisessä lässytyksessä. Aina on puheenaiheena sisustus, ihmissuhteet, lapset, päivän ruoka, huonekalujen paikka ja muoto tai kylpyhuoneen kaakelit (ja niistä jaksetaan jauhaa vaikka kuinka helvetisti). Ketä kiinnostaa jotkut saamarin kaakelit kylppärissä. Minulla ei ole edes aikaa ajatella tuollaista.
Mitä ihmettä heille on tapahtunut? Ennen he ottivat mielellään osaa tieteellisiin keskusteluihin. Nyt sitä vain käännetään puheenaihe johonkin saamarin tylsään ja keskinkertaiseen juttuun ja sitä jauhetaan tuntitolkulla. Aiheuttaako perhe-elämä kenties tällläistä? Tuntuu kuin heidän älynlahjansa ovat valuneet hukkaan.
Minua ei kiinosta ihmissuhteet, lapset, eikä tuollaiset arkiset lässytykset. Olimme viimeviikolla koko porukka erään ystäväni hääjuhlissa ja siellä kaikki puhuivat ihan tyhjänpäiväisistä asioista. Istuin hiljaa koko toimituksen ajan, koska minulla ei yksinkertaisesti ollut mitään sanottavaa jostain kuppaisesta marimekon juhlalakanoista (en edes tiedä miltä ne näyttävät, enkä välitä).
Miksi heistä on tullut tälläisiä? Palautuvatko he joskus? Monella on jo lapset teinejä ja tätä samaa arkista paskanjauhantaa on jatkunut jo vuosia. Mitä teen?
Lapseton mies 38v
Mulla on sulle selkeä vastaus: aika aikaansa kutakin.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 05:43"]
Olen samaa mieltä ap:n kanssa. Moni ennen niin värikäs ja mielenkiintoinen ihminen muuttuu lapsen saannin myötä kertakaikkiseksi tylsimykseksi, joka ei osaa puhua muusta kuin ihQuista lastenvaatteista ja Pirkko-Jalmarin kakan väristä. Etenkin naiset tuntuvat menevät täysin sekaisin: huumorintajuisesta ja terävästä ihmisestä saattaa perheellistymisen myötä tulla teennäinen sievistelijä, joka käyttää sellaisia sanoja kuten "etupylly". Näillä ihmisillä kaikki pyörii jälkikasvun ympärillä, omaa elämää ja omia kiinnostuksen kohteita ei enää ole.
T: lapseton 33-vuotias nainen
[/quote]
No naapurinko elämää se on? Kyllä se on kuule omaa elämää sekin. Varmaan tunnut ihan yhtä tyhjältä/tylsältä ystäväsi mielestä kun ei enää ole puhuttavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omista ja tässä ketjussa olevista muiden kokemuksista tulee itse asiassa mieleen stressitekijöiden suora vaikutus älykkyyteen, mitä on populaarisesti referoitu esim. tässä taannoisessa Hesarin kolumnissa köyhyyden aiheuttamien ongelmien osalta. http://www.hs.fi/tiede/a1379382081489
Onkohan kukaan tehnyt vastaavaa tutkimusta pienten tai isompien lasten kotona hoitamisesta.
Ajattelu vaatii aikaa. Ilman ajatuksia ihminen on kone. Kehitys vaatii ajatuksia.
Orjat ei kehitä mitään. Orjat tekee. Orjat työskentelee, ei ajattele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos seurustelet työorjien kanssa, lopeta.
Lopeta 8-4 ajattelu.
LOPETA!
[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 21:28"]
Ajattelu vaatii aikaa. Ilman ajatuksia ihminen on kone. Kehitys vaatii ajatuksia.
Orjat ei kehitä mitään. Orjat tekee. Orjat työskentelee, ei ajattele.
[/quote]
Tämähän oli just aiheena. Ei ole aikaa. Liikaa töitä, liikaa köyhyyttä. Molempien vanhempien pakko käydä töissä. Ei aikaa opettaa lapsia.
Suomi, länsimaa, rikas maa, vuonna 2014.
Usssskomatonta, pellet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo olen tässä työpaikalla miettinyt, että monet ihmiset ovat vain niin totaalisen epäkiinnostuneita maailman menosta. Joku puutarhan rikkakasvin hävitys ja pensaiden leikkaus kiinnostaa, mutta jos yrittää edes jutella ajankohtaisesta uutisesta, jonka voisi luulla ihmisiä kiinnostavan, kaikk vaan hymyilevät epäkiinnostuneesti ja nyökyttelevät. Yksi ihminen saattaa sanoa että "jaa" ja sen jälkeen joku alkaakin taas kertoa lapsensa "hauskoja" sanomisia. Minkäänlaista yleistä keskustelua ei saa siis aikaan ja siksipä olenkn lähinnä lopettanut kahvitauoilla käymisen. Niidenhän olisi tarkoitus olla pieni lepohetki, mutta lähinnä aivojani raittaa puheenaiheiden keksiminen näitten perheellisten kanssa, itse kun en voi toistella lapseni möläytyksiä ja kertoa heidän riehumisestaan. Onneksi kuitenkin 1/10 pysyy järjissään ja ihmeellisellä tavalla pystyy pysymään maailman menossa mukana lapsenkin kanssa!
eihän tämä täälläkään herätä mitään.. orjia ei vaan kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan mielenkiintoinen teksti, mulla ei onneksi ole läheistä kokemusta mutta uskon tietäväni kuitenkin mitä tarkoitat.
Kuulostaa kovin tutulta. En valitettavasti ole tarpeeksi vanha tietämään palautuvatko ystäväsi tuosta tilasta koskaan mutta ainakaan minulla ei kukaan perhetylsyyteen uponnut ole onnistunut toipumaan. Olen ainoa lapseton vanhasta kaveriporukastani mutta onneksi sentään muutama pystyy vielä ajattelemaan jotain kiinnostavaa. Nämä ovat kyllä muutenkin sellaisia, jotka eivät lasten saamisesta lopulta kovin paljon ole pitäneet muutenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sille tielle kun kerran on lähtenyt, ei paluuta ole. Suosittelen hengailemaan vapaaehtoisesti lapsettomien kanssa, tosin niistäkin saattaa löytyä kodinsisustus- ja muuta paskanjauhajaporukkaa. Typeryksistä ei pääse eroon muualla kuin haudassa.
[quote author="Vierailija" time="09.12.2013 klo 17:58"]
Provo
[/quote]
Sou? Ihan mielenkiintoinen aihe joka tapauksessa.
Minusta vaikuttaa että olet nostanut itsesi jalustalle ja kuvittelet olevasi paljon mielenkiintoisempi kuin oikeasti olet. Ehkä auttaisi laskeutua alas sieltä korkeuksistasi.
Jatkan vielä, että mun kokemukseni mukaan tuo piirre kyllä on ihmisissä muutenkin, joidenkin kanssa vaan ei läppä lennä samalla tavalla kuin toisten kanssa.
2
Jepjep! Tosin omasta puolestani voin sanoa, että tyypit on pysynyt samoina, he ovat suurelta osin tieteentekijöitä. Koko muu tietämätön maailma on vaan tullut esiin hiljalleen akateemisen "uran" jälkeen. Nämä ihmiset syövät aivoja huomaamatta. Koita tälläkin palstalla kirjoittaa jotain asiaan liittyvää tieteellistä faktaa, niin jo alkaa paskanjauhanta, ja tieteelliset lähteet on ihan samaa kuin oma mielipide. Ensin on, että onko tosikaan, sitten vaan alkaa olla hirveän pettynyt ihmisiin... En usko, että ratkaisua on olemassa :-(
Netissä keskusteleminen on kyllä huono neuvo. Tiede-lehden palstalla keskustellaan lähinnä Men's rights activismista hirveän jankkauksen kanssa ja tässäkin ketjussa on esimerkkejä siitä, kuinka keskustelua tulee aina sotkemaan joku, joka ei osaa olla eri mieltä harrastamatta enemmän tai vähemmän piilotettua henk. koht. vittuilua asian vierestä (esim. viesti #29).