Lue keskustelun säännöt.
Ihmisten tylsät jutut ja tavat
09.12.2013 |
Olen todella kyllästyny ystävieni tylsyyteen ja keskinkertaisuuteen. Olen lapseton mies ja moni ystäväni on avioliiton ja lasten jälkeen muuttuneet niin saamarin tylsiksi ettei ole totta. Itse olen aina ollut kiinnostunut tieteistä ja taiteista ja niin ystävänikin ainakin olivat. Nykyään kun keskustelen heidän kanssaan, keskustelu kääntyy aina pois mielekkäistä aiheista ja päätyy johonkin arkiseen ja tyhjänpäiväiseen asiaan. Esimerkiksi viimeksi keskustelin kosmisesta taustasäteilystä ja ystäväni vain sanoi "en minä tuollaisesta käsitä mitään" ja alkoi lässyttämään jostain uusista verhoista, jotka hänen vaimonsa oli ostanut ja jostain helvetin Kodin Terran kylpyhuonekuosista.
Jos ei puhuta jostain täysin tyhjänpäiväisestä, niin sitten puhutaan jostain niin arkisesta asiasta, kuten mitä hänen lapsensa teki autossa toissapäivänä. Naispuoliset ystäväni ovat kaikki oikein harjaantuneet tässä tyhjänpäiväisessä lässytyksessä. Aina on puheenaiheena sisustus, ihmissuhteet, lapset, päivän ruoka, huonekalujen paikka ja muoto tai kylpyhuoneen kaakelit (ja niistä jaksetaan jauhaa vaikka kuinka helvetisti). Ketä kiinnostaa jotkut saamarin kaakelit kylppärissä. Minulla ei ole edes aikaa ajatella tuollaista.
Mitä ihmettä heille on tapahtunut? Ennen he ottivat mielellään osaa tieteellisiin keskusteluihin. Nyt sitä vain käännetään puheenaihe johonkin saamarin tylsään ja keskinkertaiseen juttuun ja sitä jauhetaan tuntitolkulla. Aiheuttaako perhe-elämä kenties tällläistä? Tuntuu kuin heidän älynlahjansa ovat valuneet hukkaan.
Minua ei kiinosta ihmissuhteet, lapset, eikä tuollaiset arkiset lässytykset. Olimme viimeviikolla koko porukka erään ystäväni hääjuhlissa ja siellä kaikki puhuivat ihan tyhjänpäiväisistä asioista. Istuin hiljaa koko toimituksen ajan, koska minulla ei yksinkertaisesti ollut mitään sanottavaa jostain kuppaisesta marimekon juhlalakanoista (en edes tiedä miltä ne näyttävät, enkä välitä).
Miksi heistä on tullut tälläisiä? Palautuvatko he joskus? Monella on jo lapset teinejä ja tätä samaa arkista paskanjauhantaa on jatkunut jo vuosia. Mitä teen?
Lapseton mies 38v
Kommentit (57)
[quote author="Vierailija" time="12.12.2013 klo 19:19"]
[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 22:53"]
Joo olen tässä työpaikalla miettinyt, että monet ihmiset ovat vain niin totaalisen epäkiinnostuneita maailman menosta. Joku puutarhan rikkakasvin hävitys ja pensaiden leikkaus kiinnostaa, mutta jos yrittää edes jutella ajankohtaisesta uutisesta, jonka voisi luulla ihmisiä kiinnostavan, kaikk vaan hymyilevät epäkiinnostuneesti ja nyökyttelevät. Yksi ihminen saattaa sanoa että "jaa" ja sen jälkeen joku alkaakin taas kertoa lapsensa "hauskoja" sanomisia. Minkäänlaista yleistä keskustelua ei saa siis aikaan ja siksipä olenkn lähinnä lopettanut kahvitauoilla käymisen. Niidenhän olisi tarkoitus olla pieni lepohetki, mutta lähinnä aivojani raittaa puheenaiheiden keksiminen näitten perheellisten kanssa, itse kun en voi toistella lapseni möläytyksiä ja kertoa heidän riehumisestaan. Onneksi kuitenkin 1/10 pysyy järjissään ja ihmeellisellä tavalla pystyy pysymään maailman menossa mukana lapsenkin kanssa!
[/quote]
Minua jaksaa aina ihmetyttää, miten syvällisesti maailman menosta kiinnostuneet jaksavat viettävät niin paljon aikaa vauvapalstoilla.
[/quote]
Minä en ihmettele. Täällä sentään oikeasti saa joskus keskustelua aikaiseksi. Oletko lukenut esimerkiksi lehtiartikkeleiden kommenttiketjuja toisaalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.12.2013 klo 19:19"]
Minua jaksaa aina ihmetyttää, miten syvällisesti maailman menosta kiinnostuneet jaksavat viettävät niin paljon aikaa vauvapalstoilla.
[/quote]
Älä projisoi. Keskusteluihin osallistuminen ei edellytä niin paljon palstalla roikkumista kuin kuvittelet.
[quote author="Vierailija" time="12.12.2013 klo 19:27"]
[quote author="Vierailija" time="12.12.2013 klo 19:19"]
Minua jaksaa aina ihmetyttää, miten syvällisesti maailman menosta kiinnostuneet jaksavat viettävät niin paljon aikaa vauvapalstoilla.
[/quote]
Älä projisoi. Keskusteluihin osallistuminen ei edellytä niin paljon palstalla roikkumista kuin kuvittelet.
[/quote]
Miksi ylipäätään?
Tää aloitus taitaa olla provo, mutta vastaan silti... Itse ainakin keskustelen edelleen tieteen ja maailmankatsomuksen asioista samanhenkisten ystävieni ja mieheni kanssa. En ikinä puhu lapsista(ni), jos niistä ei kysytä. En myöskään ole tippaakaan kiinnostunut sisustuksesta.
T: kolmen lapsen äiti
[quote author="Vierailija" time="09.12.2013 klo 18:10"]
Vaikka ap on hyvin älykäs, hän käyttää aikaansa Vauvan av- sivuilla.
Oih, oliko kamalan tylsä toteamus?
[/quote]
Ei niinkään tylsä, mutta loogisesti ontuva.
Koska AP on hyvin älykäs, hän ymmärtää, että tällaisesta aiheesta tietäviä keskusteluja löytyy Vauva-lehden palstalta. Foorumin valinta on onnistunut, mutta ei se tarkoita sitä, että AP roikkuisi täällä tavallisesti vuodesta toiseen. Hän saattaa hyvinkin olla ensikertalainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietävä keskustelu. Seiskaa tilaava ihminen on Seiskaa tilaava ihminen, riippumatta siitä, käyttääkö hän lehden lukemiseen paljon aikaa vai katsooko vain kuvat.
Olen samaa mieltä ap:n kanssa. Moni ennen niin värikäs ja mielenkiintoinen ihminen muuttuu lapsen saannin myötä kertakaikkiseksi tylsimykseksi, joka ei osaa puhua muusta kuin ihQuista lastenvaatteista ja Pirkko-Jalmarin kakan väristä. Etenkin naiset tuntuvat menevät täysin sekaisin: huumorintajuisesta ja terävästä ihmisestä saattaa perheellistymisen myötä tulla teennäinen sievistelijä, joka käyttää sellaisia sanoja kuten "etupylly". Näillä ihmisillä kaikki pyörii jälkikasvun ympärillä, omaa elämää ja omia kiinnostuksen kohteita ei enää ole.
T: lapseton 33-vuotias nainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 05:43"]
Olen samaa mieltä ap:n kanssa. Moni ennen niin värikäs ja mielenkiintoinen ihminen muuttuu lapsen saannin myötä kertakaikkiseksi tylsimykseksi, joka ei osaa puhua muusta kuin ihQuista lastenvaatteista ja Pirkko-Jalmarin kakan väristä. Etenkin naiset tuntuvat menevät täysin sekaisin: huumorintajuisesta ja terävästä ihmisestä saattaa perheellistymisen myötä tulla teennäinen sievistelijä, joka käyttää sellaisia sanoja kuten "etupylly". Näillä ihmisillä kaikki pyörii jälkikasvun ympärillä, omaa elämää ja omia kiinnostuksen kohteita ei enää ole.
T: lapseton 33-vuotias nainen
[/quote]
Prioriteetit muuttuvat, ihmiset muuttuvat, maailma muuttuu. Elä sen keskellä, äläkä vingu. Hommaa uusia kavereita.
Olen itse hyvinkin pohdiskeleva ihminen ja aina pitänyt tieteellisistä keskusteluista.
Valitettavasti olen nykyisin usein myös todella väsynyt. Ei me miehenkään kanssa enää jakseta keskustella kaikesta niin kuin ennen. Lähinnä vain mietitään kuka laittaa ruuan ja kuka pesee pyykit. Nykyään katson vain nopeatempoisia elokuviakin, koska en jaksa keskittyä mihinkään ajattelua vaativaan. Opiskelen kyllä yliopistossa eli en nyt ihan ole kadottanut tieteellistä keskustelutaitoani.
Joskus innostun kavareiden tai miehen kanssa pohtimaan tieellisempiä juttuja enkä ainakaan vaihda aihetta jos joku haluaa asiasta keskustella. Esitän myös kiinnostunutta, niin kuin oikeasti olenkin. Terävin ajattelu on kyllä kadonnut jonnekin. Elän kuin usvassa, jossa tärkein tehtävä on katsoa, että kukaan lapsista ei mene hukkaan, kaikki saavat ruokaa, puhdasta päälle ja tarpeeksi rakkautta.
Uskon kuitenkin, että tämä ajan kanssa helpottaa. Kun kaikki lapset on kouluikäisiä (nyt kaikki alle), varmasti jää enemmän aikaa, jaksamista ja keskittymiskykyä ajatella jotain haastavampaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap ei siis löydä vertaistaan keskusteluseuraa. Kosminen taustasäteily. Sille varmaan löytyy joku vertaistukiryhmä sillekin. Oletko ajatellut, että ihmisen älykkyys ilmenee parhaiten siinä mukavuusalueen reunalla, jossa joutuu haastamaan itsensä. Sinulle tämä reuna voisi olla se, että yrität virittäytyä samalle aaltopituudelle keskustelukumppanisi kanssa. Sitä sanotaan sydämen sivistykseksi kun ei katso ympäristöään nenänvarttaan pitkin. Jos et kykene siihen, ja pohdit kotonasi tiskipöytää pyyhkiessäsi sitä mitä kosminen taustasäteily parhaillaan tekee sifonetillesi, niin ehkä on aika etsiä uusia juttukavereita.
AP voisi etsiä keskustelukumppaneita keskustelupalstoilta, jostain erityisalojen sellaisilta. Tai sitten ihan alojen asiantuntijoilta, jos he jaksavat työnsä lisäksi jutella näistä amatöörien kanssa. Veikkaisin, että harrastelijapalstoilta löytyy jotain juttelukavereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla tulee mieleen yksi juttu jonka Pertti Mäkimaa sanoi Kotikadussa:D Eli Pertti sanoi tyttärelleen näin: "Anteeks vaan, mutta ei mulla ollut pienten lasten isänä aikaa istua lootusasennossa meditoimassa, kun piti hankki elantoa perheelle."
Musta se kuvaa hyvin sitä miten vanhempien mieli toimii. Kyllä mäkin pohdiskelin asioita, filosofoin, kuuntelin musiikkia ja mietin mitä lyriikat tarkoittaa, joskus nuorempana. Nyt elämän täyttää lapset, perhe, kodinhoito, työ... Ja se on ok. Tätä mä halusinkin. Elämä on nyt tätä ja ehkä joskus myöhemmin jotain muuta.
[quote author="Vierailija" time="09.12.2013 klo 17:47"]
Olen todella kyllästyny ystävieni tylsyyteen ja keskinkertaisuuteen. Olen lapseton mies ja moni ystäväni on avioliiton ja lasten jälkeen muuttuneet niin saamarin tylsiksi ettei ole totta. Itse olen aina ollut kiinnostunut tieteistä ja taiteista ja niin ystävänikin ainakin olivat. Nykyään kun keskustelen heidän kanssaan, keskustelu kääntyy aina pois mielekkäistä aiheista ja päätyy johonkin arkiseen ja tyhjänpäiväiseen asiaan. Esimerkiksi viimeksi keskustelin kosmisesta taustasäteilystä ja ystäväni vain sanoi "en minä tuollaisesta käsitä mitään" ja alkoi lässyttämään jostain uusista verhoista, jotka hänen vaimonsa oli ostanut ja jostain helvetin Kodin Terran kylpyhuonekuosista.
Jos ei puhuta jostain täysin tyhjänpäiväisestä, niin sitten puhutaan jostain niin arkisesta asiasta, kuten mitä hänen lapsensa teki autossa toissapäivänä. Naispuoliset ystäväni ovat kaikki oikein harjaantuneet tässä tyhjänpäiväisessä lässytyksessä. Aina on puheenaiheena sisustus, ihmissuhteet, lapset, päivän ruoka, huonekalujen paikka ja muoto tai kylpyhuoneen kaakelit (ja niistä jaksetaan jauhaa vaikka kuinka helvetisti). Ketä kiinnostaa jotkut saamarin kaakelit kylppärissä. Minulla ei ole edes aikaa ajatella tuollaista.
Mitä ihmettä heille on tapahtunut? Ennen he ottivat mielellään osaa tieteellisiin keskusteluihin. Nyt sitä vain käännetään puheenaihe johonkin saamarin tylsään ja keskinkertaiseen juttuun ja sitä jauhetaan tuntitolkulla. Aiheuttaako perhe-elämä kenties tällläistä? Tuntuu kuin heidän älynlahjansa ovat valuneet hukkaan.
Minua ei kiinosta ihmissuhteet, lapset, eikä tuollaiset arkiset lässytykset. Olimme viimeviikolla koko porukka erään ystäväni hääjuhlissa ja siellä kaikki puhuivat ihan tyhjänpäiväisistä asioista. Istuin hiljaa koko toimituksen ajan, koska minulla ei yksinkertaisesti ollut mitään sanottavaa jostain kuppaisesta marimekon juhlalakanoista (en edes tiedä miltä ne näyttävät, enkä välitä).
Miksi heistä on tullut tälläisiä? Palautuvatko he joskus? Monella on jo lapset teinejä ja tätä samaa arkista paskanjauhantaa on jatkunut jo vuosia. Mitä teen?
Lapseton mies 38v
[/quote]
Olet ihana :D. Minä olen huomannut saman, ne asiat jotka ennen lapsen saanutta kiinnostivat, ovat nyt turhanpäiväisiä ja tylsiä puheenaiheita. Pikkulapsen rään eritteet ja tempaukset on nyt kovaa kamaa. Toivottavasti palautuvat ennalleen. Toivon sydämeni pohjasta että minä pystyn lapsen saatuani puhumaan muustakin kuin kakkavaipoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haa, vaimo kertoi, että täällä Vauva-lehden keskustelupalstalla on joku mies, joka haluaisi keskustella muustakin kuin vain Marimekosta. Ite tosin hain keskustelukumppania noilta tiedefoorumeilta, mutta kait tämä mammojen aihevapaa sopii siihen yhtä hyvin kuin mikä muu tahansa? Mistä haluaisit keskustella? Mua kiinnostaa mm. Tyhjiön olemus ja avaruuden laajentumisen problematiiikka. Meinaan, että mikäli avaruus laajenee lähes valonnopeudella, niin uutta tyhjiötä pitää syntyä samassa suhteessa ja silloin tyhjiö ei saisi sisältää ominaisuuksia. Mitä mieltä olet asiasta?
Semmoista se on koko loppuelämäsi. Etsi samanhenkisiä noilta tiede-lehtien keskustelupalstoilta. Olen 50-vuotias täti-ihminen ja tiedän tän kokemuksesta. useimmille ihmisille esim. avaruudesta ja sen ilmiöistä keskusteleminen on täysin triviaalia ja hukkaan heitettyä aikaa, heille tietysti elämän keskipiste on uusi elämä, lapset, eivätkä he myöhemminkään enää tokene.
On vain etsittävä samanhenkisiä kavereita ja onneksi nykyään on netti.
[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 22:53"]
Joo olen tässä työpaikalla miettinyt, että monet ihmiset ovat vain niin totaalisen epäkiinnostuneita maailman menosta. Joku puutarhan rikkakasvin hävitys ja pensaiden leikkaus kiinnostaa, mutta jos yrittää edes jutella ajankohtaisesta uutisesta, jonka voisi luulla ihmisiä kiinnostavan, kaikk vaan hymyilevät epäkiinnostuneesti ja nyökyttelevät. Yksi ihminen saattaa sanoa että "jaa" ja sen jälkeen joku alkaakin taas kertoa lapsensa "hauskoja" sanomisia. Minkäänlaista yleistä keskustelua ei saa siis aikaan ja siksipä olenkn lähinnä lopettanut kahvitauoilla käymisen. Niidenhän olisi tarkoitus olla pieni lepohetki, mutta lähinnä aivojani raittaa puheenaiheiden keksiminen näitten perheellisten kanssa, itse kun en voi toistella lapseni möläytyksiä ja kertoa heidän riehumisestaan. Onneksi kuitenkin 1/10 pysyy järjissään ja ihmeellisellä tavalla pystyy pysymään maailman menossa mukana lapsenkin kanssa!
[/quote]
Minua jaksaa aina ihmetyttää, miten syvällisesti maailman menosta kiinnostuneet jaksavat viettävät niin paljon aikaa vauvapalstoilla.