Mies kysyy ohjeita: Vaimon työpaineet, miten suhtaudutaan "oikein"

Mulle olisi parasta tuossa tilanteessa, että mies älyäisi, että voisi helpottaa oloani osallistumalla vaikka kotitöiden tekemiseen... mut taitaa olla liikaa sekin...

[quote author="Vierailija" time="09.12.2013 klo 10:10"]

Vaimo valittelee työstressistä. Hänelle tuli iso projekti entisten töiden lisäksi ja seuraus näkyy heti. Kärttyisyyttä, pinna menee helpommin mieheen, lapsiin, sotkuiseen kotiin ja muihin asioihin, seksiin vaadittavan henkisen feng shui olotilan esiintymisen epätodennäköisyys kasvaa jne.  

Ei mitään pahaa, mutta pidemmän päälle alkaa rasittamaan parisuhdetta ja petipuuhia.

Eli kun vaimo seuraavan kerran valittaa työstressiä ja työtilannetta, niin miten suhtaudutaan ilman, että tilanne menee pahemmaksi?

- ei kommentoi mitenkään

- yrittää olla sen näköinen, että kuuntelee ja on empaattisen oloinen

- yrittää esittää hienovaraisesti että tekee listan tärkeimmistä töistä

- kertoo, että jos ajasta pula, niin sitten pitää tehdä ilta- ja viikonlopputöitä työpaikalla 

- esittää jämäkästi, että pää kuntoon ja töiden priorisointi ja että se on sitten työnantajan murhe, mikä jää tekemättä

Eli miten putkiaivoinen voi vaikuttaa ja viestiä ilman negatiivisia seurauksia tippaleipäaivoisen kanssa?

T Neuvoa vailla

[/quote]

Mikä vitun mies sinä olet, jos vaimosi joutuu käymään töissä, lol.

Minulla on tässä takana pari ylipaineistettua viikkoa, päivisin liikaa tekemistä ja öisin levotonta katkonaista unta ja painajaisia. Minua on auttanut se että mies on antanut tilaa keskittyä, tehnyt vähän isomman osan kotitöistä ja suhtautunut ymmärtävästi. 

Vihonviimeisintä mitä mies voi tehdä, on alkaa neuvoa ja kärttää seksiä. Kuten jo todettua, neuvominen ei ole se mitä nainen haluaa. Seksin kärttäminen taas kertoo, että jälleen joku on vaatimassa jotakin.

Eli jos antaisit vaimosi puhua, kuuntelisit ja ehdottaisit vaikka hartiahierontaa, niin ÄLÄ ala kourimaan tissejä, vaan pidä ihan oikeasti se hieronta hartioissa. Vaikka sulla oikeasti on pipari mielessä, niin avioliittosi tähden yritä edes esittää empaattista.

Kyllä se on niin, että töissä käydään rahasta, ja jos mies ei voi tarjota elantoa perheelleen, niin ei se mikään mies ole.

En lukenut muiden vastauksia, kerron oman näkemykseni naisena (olemme kaikki erilaisia). 

Kuuntelisin ja olisin kiinnostunut, en vain esittäisi kiinnostunutta. Ymmärtäisin, että vaimo ei voi tarkasti puhua työasioistaan, sillä työasioista ei puhuta edes aviomiehelle. Varsinkaan jos kyse on vaitiolovelvollisuuden alaisesta projektista.

Kysyisin, kuinka kauan tämä projekti kestää.

Ehdottaisin keinoja kuinka sinä itse voit helpottaa vaimosi painetta. Eli kerrot yksityiskohtaisesti, että näin minä toimin lasten kanssa ja sinulle jää enemmän aikaa huoejtia duunista. Että me kyllä pärjätään.

Huoli puolittuu välittömästi.

Äläkä, kulta, viitsi puhua putkiaivoista a tippaleipäaivoista. Tälle ei löydy tieteellistä perustaa, se vain kertoo käsitteiden käyttäjän yksinkertaisuudesta. Miksi vaimosi jättäisi lapsensa yksinkertaisen miehen huollettavaksi? 

Ymmärrätkö ajattelutapaeron?

Minulle kuvio tuli selväksi siinä kohdassa, missä ap puhui empaattisuuden esittämisestä. Kyseessä on siis epäempaattinen henkilö. Ap, olet ihmissuhdekelvoton; sinun ei pitäisi olla parisuhteessa lainkaan. Epäempaattinen henkilö tekee vain tuhoa läheisilleen, ja aivan erityisesti lapsilleen. Toivottavasti se vaimo pian valitsee uuden paremman miehen ja antaa siten lapsille mahdollisuuden saada myös ihmismäisemmän miehenmallin.

Äh te naiset ette vaan taas kerran tajua.

Ei me miehet (en ole aloittaja) haluta kuulla niitä jaaritteluja työstressistä ja työpaikan olosuhteista ja juonitteluista ja naisten pätemisen ja suorittamisentarpeesta kumpuavia vatvomisia siitä, kuinka töissä nyt on niin raskasta.

Vittu. Töissä on raskasta kaikilla, siellä nyt on vaan käytävä jos mielii rahaa saada - eikä siihen pidä suhtautua niin vakavasti että siitä tarvii stressaantua tai edes miettiä koko mestaa sen jälkeen kun on oven perässään painanut kiinni.

Rasittavinta on juuri esittää empaattista kuulijaa naisen työstressin johdosta. Kun ei juurikaan niitä neuvoja edes saa antaa. Piruako siitä vuodatetaan, jollei olla jotain neuvoa ja kommenttia vailla.

Me miehet ollaan aika huonoja vaan kuuntelemaan ja sanomaan selviin asioihin, joihin löytyy ratkaisukin: "joo, mä ymmärrän... tosi hankala tilanne".

Ja tietysti miesparka on huolissaan seksin määrästä suhteessaan. Sehän on yksi perussyitä sille, miksi hän sen naisen kanssa ylipäänsä on kimpassa.

Niinkuin moni onkin jo vastannut, kaytannon apu kotitoissa! Ai miten ihanaa oli tietaa etta mies oli huolehtinut paivallisesta eika tarvinnut koko kotimatkaa miettia ottaako ensin takin pois vai laittaako perunat kiehumaan.

[quote author="Vierailija" time="09.12.2013 klo 23:40"]

Niinkuin moni onkin jo vastannut, kaytannon apu kotitoissa! Ai miten ihanaa oli tietaa etta mies oli huolehtinut paivallisesta eika tarvinnut koko kotimatkaa miettia ottaako ensin takin pois vai laittaako perunat kiehumaan.

[/quote]

Jos miehesi olisi mies, hän pystyisi elättämään perheensä. Nyt myös vaimonsa joutuu raatamaan rahasta ulkopuoliselle. Jos sinun ei tarvitsisi rahasta orjuuttaa itseäsi, olisi sinulla aikaa hoitaa kotia ja itseäsi. Ja lapsiasi. Ja miestäsi.

En ole lukenut muiden vastauksia, tässä oma kommenttini. Jos toisella on paha työstressi, saattaa näkökulma olla hyvin suppea. Jos sinulla on järkeä ja näkemystä, mikset jakaisi ajatuksiasi vaimosi kanssa.

On selvää, ettei työn takia pidä koko elämää uhrata. Tietty määrä empaattista keskustelua kuuluu parisuhteeseen, mutta vain tietty määrä. Yksi vaihtoehto on vetää raja siihen, että vapaa-aika pidetään vapaana työasioista.