Harvoin kipeät: Oletteko tyytyväisiä?
Te, jotka ette ole usein sairaita, osaatteko arvostaa sitä? Miltä teistä on tuntunut, kun esimerkiksi koulussa tai työpaikassa yksi toisensa jälkeen jää sairaslomalle vaikkapa flunssan takia ja sinä vain paahdat samaa arkea päivästä toiseen?
Kommentit (63)
Ihmisten on kauhean vaikea ymmärtää, etten pelkää sairastumista, koska en tiedä millaista se on. Sitävastoin haluaisin sairastua, niin tietäisin ja sitten osaisin arvostaa terveyttäni.
Minulla on ihan normaalit elintavat, en kuuraa enkä desinfioi, pesen kädet normaalisti. Käytän kyllä buffetin salaattiottimia ja kosken ovenkahvoihin (siis normaalioloissa, nyt en) paljain käsin enkä sairasta koskaan. Toisiin tarttuvat kaikki infektiotaudit vaikka miten lutraavat käsidesin kanssa.
Mutta siis, olen tyytyväinen. Joskus risoo paikata sairauspoissaoloja, mutta pääsääntöisesti ei. Palkkaa voisi saada enemmän kun teen n 11 kuukautta vuodesta töitä ja moni sairastava ei edes 10 🙂
Vierailija kirjoitti:
Olen useinkin sairaslomalla, vaikka en ole koskaan kipeä. Huolehdin terveydestäni, mutta en todellakaan jätä sairaslomapäiviä pitämättä ja huhki riitankin hommia samalla palkalla. Jos vähän kolottaa ja väsyttää otan sairaslomapäivän, en todellakaan ala rehkimään huonon työnantajan eteen.
N32
Sama. Meillä ainakin yhden jäädessä sairauslomalle, kaikki työt kaatuvat muiden niskaan ja hikk hatussa painetaan kaverinkin puolesta töitä.
Joo ei kiinnosta, kiitos vaan.
Inhoan flunssaa, vatsatautia, päänsärkyä ja muita kipuja. Teen mielelläni työvuoron ja menen sitten kotiin nauttimaan vapaasta.
En.Todellisuudessa haluaisin olla poissa töistä ja osata esittää sairasta.En vain osaa olla valehtelija.
Melko harvoin kipeä ja kunnolla, tyyliin kerran vuodessa pari pv jonkun flunssan takia pois. Onha se hauskaa ja helppo vs. työkavereihin, joilla on jatkuvasti jotakin. Toisilla enemmän ja toisilla vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
En.Todellisuudessa haluaisin olla poissa töistä ja osata esittää sairasta.En vain osaa olla valehtelija.
Olen tuo # 47, mä en kovin paljoa edes halua olla poissa töistä, ahdistaa jo olla ns. puolikuntoisena sairauslomalla.. kun ei viitsi kauheasti tehdä mitään. Joskus voi käydä esim. niin että aamulla on oireita, mut päivällä ne loppuu.. lähde siinä sitten jonnekin lenkkeilemään, kun et edes töihin menny (joku voi nähdä).
Töistä pummaaminen olisi varmaan maailman tylsintä 😅
Tottakai arvostan ja olen kiitollinen siitä. Sairastan yleensä 0-1 kertaa vuodessa ja sekin ajoittuu niin ettei tarvitse olla pois töistä. 14 vuoden työuran aikana olen ollut 2 viikkoa sairauslomalla isäni kuoleman takia. Harrastan liikuntaa, ei ylipainoa, en tupakoi ja alkoholia ehkä kerran kuukaudessa. Kuntosaliharjoittelun ansiosta kroppa ja mieli pysyy terveenä 👍
M34
Arvostan todella. Yhtenä vuotena sairastuin flunssaan kolmena kuukautena peräkkäin. Oli todella rasittavaa. Taisin olla siis kerran kuussa 3-5 päivää sairaslomalla. Olen mieluummin töissä ja kunnossa, pirteänä. Flunssan jälkeen kestää jonkin aikaa, ennen kuin jaksaa edes lähteä lenkille. Ja kunto laskee yllättävän nopeasti.
Nyt on ollut ihanaa, kun en ole ollut kipeänä koko vuonna! Käsien ahkerasta pesusta ja etätyöstä on ollut siis paljon hyötyäkin. Toki toivon, että tästä kurimuksesta päästään mahdollisimman pian taas edes jonkinlaiseen normaaliin.
Kiitos kysymästä, hyvälle tuntuu. En minä saikuttajien töitä joudu tekemään tai jos, niin saan siitä lisää liksaa.
Sairastan harvoin, mutta olen sairastanut influenssan ja sikainfluenssan. En mielelläni ottaisi näitä rokotteita, kun olen ne sairastanut ja varmasti saanut jotain vastustuskykyä. Minua arvostellaan päätöksestäni olla rokottamatta.
Olen ottanut kaikki muut rokotteet normaalisti. Niistä on seurannut voimakkaita reaktioita ja esim pidempiaikaista heikkouden tunnetta ja nivelkipuja, siksi en tahdokaan ottaa rokotetta joka vuosi.
Johtuuko hyvä vastustuskykyni siitä, että en ota joka vuosi rokotteita?
Vatsatauteja en pahemmin sairasta. Jos kaverilla tai kaverin lapsilla on rota tai noro, niin ei haittaa, sillä ripuloin suoleni tyhjäksi ja parannun jo kahdessa tunnissa. Paastoan hetken parantumisen varmistamiseksi ja nautin vain nesteitä.
Pikkuflunssia en sairasta. Influessankin sairastan nopeasti noin 3 päivässä, mutta 40 C kuumeella. Käytän kuumetta alentavaa vain jotta saan nukuttua. Aamulla voin olla terve. Jos tulee kuume, menen nukumaan, vaikka olisi keskipäivä ja herään muutaman tunnin kuluttua terveenä, paitsi influenssa on vienyt enemmän aikaa. Päätän vain parantua.
Kun minut on rokotettu, niin siitä en palaudu samalla tavalla kuin sairastamisesta, nopeasti. Otankin vain mielestäni välttämättömät rokotteet.
No meillä töissä muutenkin sairastaa porukka varsin vähän. Oikestaan kaikki on kipeenä ehkä sen 0-2 kertaa vuodessa - ja pari pikkulasten vanhempaa lasten sairastelun myötä pari kertaa lisää, ihmeen vähän hekin. Luulen että tässä on jotain tekemistä sillä, että saamme vaikuttaa työaikaamme tietyissä rajoissa sekä meillä on todella kiva työilmapiiri, kaikki kannustaa toisiaan ja töissä on yleensä suorastaan hauskaa!
Eli en oikein ole havahtunut asiaan, kun muutkin on hyvin harvoin poissa. Tänä vuonna olin ensimmäisen kerran koko kolmevuotisen työurani aikana saikulla, sekin vain korona-ajan takia. Oli siis yskä, sellanen ettei ennen olisi jääty kotiin, ainakaan viikoksi, kuten nyt jouduin tekemään. Viime vuonna olin myös kerran tosi kovassa flunssassa monen vuoden tauon jälkee, mut se alkoi samana päivänä ku alko kesälomani joten ei saikkua tarvinnu.
Kyllä mä olen siis tyytyväinen. Tosin en ole silti mikään tervein yksilö vaikka perusflunssilta vältynkin yleensä. On monenlaista pikkukremppaa jne joita on lääkärissä ravaten joutunut selvittämään. Niistä vain harvoin tulee saikkua. Opiskeluaikoinani jouduin kyllä useampaan laparoskopialeikkaukseen, ja yhden jäljiltä olin sairaana kolme viikkoa josta sairaalassa viikon kun leikkausalue tulehtui. Kyllä tässä osaa terveitä päiviä arvostaa :) Ja ennen kaikkea sitä, ettei toistaseksi ole joutunut töistä paljoa olemaan pois sairauksien tähden!
Olen joo, koska yh:na lapsen monet jutut ovat varassani.
Mutta toisaalta on raskasta aina vuosikymmenestä toiseen olla se paikkaava ihminen.
Olen todella harvoin kipeä, kausiflunssat ja influensat kiertävät minut. Joskus harvoin olen räkäinen, viimeksi 3 vuotta sitten flunssainen. En ole koskaan ollut sairaalahoidossa sairauden takia. Olen todella kiitollinen. Vähän kyllä huolestuttaa, että iskeekö sitten kerralla joku kuolemansairaus.
Pidän kyllä huolta fyysisestä kunnosta ylirasittamatta kroppaa, joten se ehkä auttaa osittain.
Ei se ilmaiseksi tule tuo ettei sairastele.
Osittain geeneissä ehkä,mutta veikkaan että elintavat vaikuttaa eniten.
Olen ollut kahtena päivänä pois töistä, molemmilla kerroilla joku mahatauti iski.
olen nyt 46v. Ja duunia on paahdettu siitä lähien kun valmistuin vuonna 2000.
Harrastan liikuntaa joka ikinen päivä, jos jää päiväkin välistä niin on hermostunut olo ja nukun huonosti.
Ja harrastan ruuanlaittoa, syön oikein hyvää ruokaa aina. (mutten liikaa,sama paino kun armeijassa ollessa nyt edelleen)
Vierailija kirjoitti:
Tottakai arvostan ja olen kiitollinen siitä. Sairastan yleensä 0-1 kertaa vuodessa ja sekin ajoittuu niin ettei tarvitse olla pois töistä. 14 vuoden työuran aikana olen ollut 2 viikkoa sairauslomalla isäni kuoleman takia. Harrastan liikuntaa, ei ylipainoa, en tupakoi ja alkoholia ehkä kerran kuukaudessa. Kuntosaliharjoittelun ansiosta kroppa ja mieli pysyy terveenä 👍
M34
Kaksi viikkoa sairauslomaa isän kuoleman takia?! Oho.
Vierailija kirjoitti:
Osaan arvostaa. Ehkä siksikin, ett muutama vuosi sitten oli puolentoista vuoden jakso, jolloin EN ollut terve.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1242073/pdf/ehp0109-000983…
Liittyikö mitenkään tuohon se aika?
Sairastelin 5-6 antibioottihoitoa vaativaa tulehdusta melkein koko aikuisikäni. Kukaan lääkäri ei niille sen enempää keksinyt syitä. Kaikki arvot olivat aina kunnossa. Leikattiin nielurisat, punkteerattiin, leikattiin nenäonteloita jne.. mikään ei auttanut. Kun vähän alkoi kurkku kutittaa, tiesin seuraavan 2viikkoa olevan kuumeista räkähelvettiä.
Paskaa tuosta on aina satanut niskaan, KUKAAN lähipiiristä ei ole uskonut minun oikeasti olevan kipeä. Työpaikalla aina joutunut selittämään, että mitä helvettiä minä voin kun kuumetta pukkaa ja joka paikka vuotaa keltaista paksua räkää.
Eniten vituttaa ihmiset jotka kuvittelevat, että heidän immuniteettinsä on jotenkin tahdonalainen tila. Koska he eivät sairastu, tai sairastu pahasti, täytyy sen olla jotenkin heidän omaa erinomaisuuttaan. "olen sen verran kovanahkainen luonteeltani, etten anna pöpöille periksi", "sairaalat kiinni kun minä en ole kipeä" .
Nyt 5 vuotta antiobioottivapaata elämää takana, sairastelut muisto vain. Nykyään jos tulee flunssa, se on vain linnun pieraisu.
Ainoa mitä muutin elämässäni: lopetin kaikki maitotuotteet. Loppui kuin seinään bakteeritulehdukset. En tiedä onko se oikea syy, mutta en kyllä maitoja enää kroppaani tunge.
Siinähän toivoo. Ei varmaan toivo enää sen jälkeen, kun se kerran on ollut.