Naapurin häiritsevä koira (vahingon riski)

Musta tuntuu et sillä aikaa ku AP on tehnyt itsestään AV-palstalla pelleä, naapuri on jo ilmoittanut uudesta häiriköivästä perheestä. Koska siis tämä, mitä AP harrastaa, on aivan rehellistä kotirauhan häirintää. Onnea AP, olet koko Suomen narri :D

[quote author="Vierailija" time="08.12.2013 klo 18:25"]

Mies oli ottanut selvää laumanvartijakoirista eli on tarkoitettu suojelemaan omaa reviiriä ja hyökkäämään kimppuun, tappelevat susienkin kanssa ym niin päästäisitkö lapsesi itse sellaisen kanssa samaan tilaan? Juoksemaan? Kohta en jaksa jankuttaa kun lähes kukaan ei ymmärrä

[/quote]

Since when nöffi on ollut laumanvartija? Sanoit, olettaen sinun olevan ap, että naapuri kertoi rodun, jotta voit tutustua siihen virtuaalisesti.

Menkää oikeasti tutkituttamaan päänne. Onneks teidän kaltaisia ei ole ikinä osunut mun naapureiks. Huoh.

Ota yhteyttä poliisiin, koira on pidettävä kytkettynä.

[quote author="Vierailija" time="09.12.2013 klo 22:49"][quote author="Vierailija" time="09.12.2013 klo 22:47"]

 Meillä on pieni koira, muttei sillä mitään takapihaulkoilu-aikatauluja ole. eikä tule. Pääse ulos silloin kun se meille sopii. Naurettavaa kuvitella että ihmisillä on halua tai edes mahdollisuutta rakentaa arkensa teidän mukaanne.

[/quote]

Teidän koiranne onkin pieni! Se on eri asia.

[/quote]

Siis mitä se koiran koko tähän vaikuttaa?!?!?! Nimittäin meillä on suht pieni koira, mutta helkkarin lihaksikas rotu, teilaa kyllä aikuisenkin juostessaan (olen katsonut youtubesta, että älä innostu ap :D) ja naapurit tietävät sen. He tietävät myös että on alkujaan ollut taistelukoira mutta nykyaikana ei. Jokainen naapuri tulee lässyttämään ja rapsuttamaan koiraa aina tilaisuuden tullen. Välillä iham ärsyttävyyteen asti, jos minulla on kiire. Ja KOIRA JUOKSEE AIDATULLA PIHLLAMME VAPAANA! Se myös tuijottaa välillä.

Meillä on todella, todella iso ja myrtsi kollikissa. Yhtenä aamuna istuin keittiössä juomassa aamukahviani ennen töihinlähtöä. Yhtäkkiä tuli vähän outo fiilis ja vilkaisin taakseni, ja siellä se pahalainen istuin takanani keittiönmatolla. Pirullinen ilme kissankasvoillaan se tuijotteli minua kulmiensa alta ja nuoleskeli huuliaan.

Olen myös välillä öisin havahtunut todella kovaääniseen kehräämiseen ja silloin tämä otus on istunut sängynpäädyssä tuijottamassa minua. En oikein tiedä miten suhtautua asiaan. Tai keneen ottaa yhteyttä.

Olen koko ajan yrittänyt pitää huolen että kissalla on tarpeeksi ja tarpeeksi hyvää ruokaa ettei sen... Noh, olisi nälkä. Mieheni vain nauraa minulle ja sanoo että se varmasti suunnittelee tappamistani, että sellaistahan kissat tekee. Helppohan se on nauraa kun kolli on ihan iskän kissaa, makaa siellä mieheni sylissä rapsutettavana ja samalla tuijottelee minua!

Paljonpa miestäni naurattaa sitten kun löytää minut joku aamu raadeltuna ja puoliksi syötynä sängystä!

Olikohan se 391 joka kertoi pelottavista tai huolestuttavista koirakokemuksista?

Kaikkia vastaan on varmaan lapsena hyökkäillyt koira, jos koiria ylipäänsä on ollut naapurustossa tai kavereilla. Siihen voi olla monen monta syytä.

391:n naapurin koira on alkanut käyttäytyä uhkaavasti ja tarttunut ohikulkijoiden lahkeisiin. Mistä tämä johtuu? Kirjoittajan lapset leikkivät koiraperheen lasten kanssa. Vaikea kuvitella, etteivät lapset sitä kautta tuntisi hyvinkin naapurin koiraa ja tietäisi miksi sen käytös on muuttunut, jos se on muuttunut. 

Yksittäistapaukset pitää erottaa "yleistasosta". Luonnevikaisia on niin ihmisissä, koirissa kuin kissoissakin (kts. 418 :D). Kriisiin joutuu jokainen joskus ja käytös muuttuu. Arvaamattomuus ja ennakoimattomuus  kuuluu elämään. 

Ap:n asennetta en kommentoi, tein sen jo moooonta viestiä sitten tässä ketjussa. 

Oma eläinhistoria: meillä oli lapsuudenkodissani irlannnsetteri, joka kerran puri veljeäni kun tämä säikäytti sen. Veljen vika, ei koiran. Vammat olivat hyvin vähäiset (ja veljen perheessä on nyt ihana sekarotuinen koira). Meillä on kaksi kissaa, jotka hyvin hermostuttavasti ujuvat kukkaruukkujen ja koriste-esineiden ja ikkunoiden välissä. Koko ajan saa olla ihan hermarin partaalla, että mitä ne pudottaa! Eivät kyllä ikinä mitään. Kissat myös plätkähtävät syliin ja vaativat rapsutusta vaativasti tuijottaen. Mutta kun minä haluaisin rapsuttaa kissaa ja kuunnella kehruuta, ne sanovat pyh ja lähtevät häntä pystyssä pois. Kenelle voin valittaa tällaisesta arkea rasittavasta käytöksestä? 

Olikohan se 391 joka kertoi pelottavista tai huolestuttavista koirakokemuksista?

Kaikkia vastaan on varmaan lapsena hyökkäillyt koira, jos koiria ylipäänsä on ollut naapurustossa tai kavereilla. Siihen voi olla monen monta syytä.

391:n naapurin koira on alkanut käyttäytyä uhkaavasti ja tarttunut ohikulkijoiden lahkeisiin. Mistä tämä johtuu? Kirjoittajan lapset leikkivät koiraperheen lasten kanssa. Vaikea kuvitella, etteivät lapset sitä kautta tuntisi hyvinkin naapurin koiraa ja tietäisi miksi sen käytös on muuttunut, jos se on muuttunut. 

Yksittäistapaukset pitää erottaa "yleistasosta". Luonnevikaisia on niin ihmisissä, koirissa kuin kissoissakin (kts. 418 :D). Kriisiin joutuu jokainen joskus ja käytös muuttuu. Arvaamattomuus ja ennakoimattomuus  kuuluu elämään. 

Ap:n asennetta en kommentoi, tein sen jo moooonta viestiä sitten tässä ketjussa. 

Oma eläinhistoria: meillä oli lapsuudenkodissani irlannnsetteri, joka kerran puri veljeäni kun tämä säikäytti sen. Veljen vika, ei koiran. Vammat olivat hyvin vähäiset (ja veljen perheessä on nyt ihana sekarotuinen koira). Meillä on kaksi kissaa, jotka hyvin hermostuttavasti ujuvat kukkaruukkujen ja koriste-esineiden ja ikkunoiden välissä. Koko ajan saa olla ihan hermarin partaalla, että mitä ne pudottaa! Eivät kyllä ikinä mitään. Kissat myös plätkähtävät syliin ja vaativat rapsutusta vaativasti tuijottaen. Mutta kun minä haluaisin rapsuttaa kissaa ja kuunnella kehruuta, ne sanovat pyh ja lähtevät häntä pystyssä pois. Kenelle voin valittaa tällaisesta arkea rasittavasta käytöksestä? 

O_O

O_O o-o o_o O-O

ap:n perhe tuijottaa....

ö_ö

[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 10:47"]

O_O o-o o_o O-O

ap:n perhe tuijottaa....

[/quote]

^ :DD

Jos ap on tosissaan hän tuskin kehtaa enää kommentoida tänne yhtään mitään. Toivottavasti hän sentään lukee kommenttejamme. 

Mutta vakavasti puhuen, toivon että ap edes lastensa tähden on puhunut muiden naapureiden kanssa heidän kokemuksistaan "tuijottelevasta hirviökoirasta". Ehkä sen kautta järki voittaa ja ap:n lapset voivat saada kivan koirakaverin. Tai että edes naapurukset voivat elää keskenään niin kuin ihmiset. 

Loppujen lopuksi on samantekevää onko aloitus provo vai ei. On kuitenkin irl niin paljon ihmisiä, jotka pelkäävät ja vierastavat ihan arkisia asioita ja välittävät samat asenteet lapsilleen. Siitä sitten seuraa kaiken omasta mielstä oudon vieroksuminen eikä siitä puolestaan seuraa mitään hyvää.  

Mm. 419

Tää ketju on kyl huikee !!

En  nyt lukenut koko ketjua, mutta kuulostaa siltä että ap itse pelkää koiria/kontaktia koiriin on niin vähän että iltapuluaineistot leimaa koko käsitystä koirista. Kannattaa yrittää tutustua siihen koiraan ja omistajaan, voi olla lapsillekin iso elämys. Kyllä sillä koiranomistajalla on oikeus pitää koiraa siinä pihalla. 

Meidän on kotoa lähdettäessä pakko kulkea talon ohi jossa rottweiler-uros räyhää remmin päässä kaikille ohikulkijoille, myös esim. pyörällä ajaville lapsille. Välillä se on tarkoituksella irti, välillä remmi katkennut yms. Itse joudutaan kulkemaan koiran kanssa siitä ohi, ja tuntuu että on ihan venäläistä rulettia milloin napsahtaa kiinni. Viereisen asunnon terassilla istuva koiria olisi aika tosi kiva juttu. 

Õ-Õ ô-ô Q-Q ò-ó

òvó pöllö tuijottaa

 ÅÅ  

 oo  kettu tuijottaa aidan takaa

Kyllä se meidänkin naapurin ketterä koira hyppi korkeidenkin aitojen yli ja istua nökötti meidän etuovella,enkä huomannut.Avasin oven lähteäkseni ulos ja koira marssi sisälle..Onneksi oli kiltti.

Ai niin joo. :D Tuli mieleen yksi kerta mökillä... Olin mökissä tuvassa ja koira makoili keittiössä. Ulko-ovi tuli siis suoraan keittiöön. Yhtäkkiä koira rupesi murisemaan ja ajattelin että voi ei, nyt naapurin mies tuli tapaamaan miestäni; ei siinä, ihan mukava tyyppi mutten ole koskaan ollut kovin sosiaalinen.

Menin katsomaan ja olinkin kovin yllättynyt kun eteisessä ei todellakaan ollut ihmistä, vaan koira istuskelemassa. Siinä se heilutteli häntäänsä ja tahtoi sisälle. Silloin oli kieltämättä hieman hämmentynyt olo.

Onneksi karkurilla oli pannassaan omistajan numero ja pääsi pian kotiinsa.

AP! Miksi et vastaa kysymyksiin kun kuitenkin näitä luet? Nakuttelet alapeukut kaikkiin vastauksiin jotka ei voivottele teidä tilannetta. VASTAA JO KYSYMYKSIIN!

Reippahasti

pahasti?

asti!

iii!

Heheh, ompa kylla jollakin ruuvit loysalla..

Itsehan pikkutyttona ylpeana esittelin meidan nossykan hampaita nostelemalla karvakasan huulia, pitihna sita nayttaa ihan kaikille kavereille, tutuille ja tuntemattomille! Ja olin talloin 2-5v. :) Eika ollu moksiskaan!