Lue keskustelun säännöt.
Sisko omii lapseni :( Mentiin vielä kummiksi pyytämään
28.09.2020 |
ja tästähän nyt riittää sitten veruketta tunkea ovelle "lasta hoitamaan" milloin vaan sattuu haluamaan, eli usein. Sisko on itse lapseton (ei vapaaehtoisesti) ja viimeisin pitkä suhde päättyi juuri, kuvittelin tekeväni oikein sekä siskon että lapsen kannalta laittamalla siskon kummiksi, hän saisi sisältöä ja merkitystä elämäänsä (työtön, lievää mt-ongelmaa) ja lapsi omistautuneen kummitädin (no joo, liiankin). Osaan kyllä arvostaa hoitoapua ja arvostaisin varmasti enemmänkin jos lapsi olisi vaativa ja tarvisin ns. omaa aikaa, mutta meillä on aika helppoa ollut vauva-arki. Sisko asuu lähellä ja tulee kylään liki päivittäin, tuo vauvalle tuliaisia, vie vaunulenkeille, jää puolipakolla meille yöksi "yöhoitamaan", kantaa ihan melkein näyttää kuin jossain transsitilassa vauvaa tuntikausia sylissä. Tuntuu ettei meillä ole mitään yksityisyyttä enää. Olen yrittänyt sanoa asiasta nätisti, ettei niin usein ois tarvis käydä, mutta ei mene perille. Kellään kokemusta?
Kommentit (64)
No se on nyt tuo elämänvaihe, anna olla ja korkeintaan sano, että nyt halutaan olla oman perheen kesken, tule vasta viikonloppuna/ensi viikolla seuraavan kerran. Miten hitto vaikeaa voi olla määritellä rajansa ystävällisesti ja jämäkästi? Vai oletko joku teiniäiti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No se on nyt tuo elämänvaihe, anna olla ja korkeintaan sano, että nyt halutaan olla oman perheen kesken, tule vasta viikonloppuna/ensi viikolla seuraavan kerran. Miten hitto vaikeaa voi olla määritellä rajansa ystävällisesti ja jämäkästi? Vai oletko joku teiniäiti?
Kyllä se hemmetin vaikeaa on se rajojen määrittely rajattomien kanssa.
1
Jos olet jo sanonut nätisti, niin sano tiukemmin. Sano vaikka, että aiotte olla seuraavat muutamat päivät ihan perheen kesken, että tule vaikka aikaisintaan perjantaina seuraavan kerran. Sisko ripustautuu nyt teihin liikaa ja hän tarvisi elämäänsä jotain omaa sisältöä.
Minulle tulee tästä ap:n kertomuksesta mieleen, että onkohan tämä sisko ymmärtänyt tuon kummin tehtävän velvoittavan hänet jatkuvaan yhteydenpitoon.
Jos ei ole aiemmin ollut kenenkään kummina, voi jäädä ajatus, että minun on pakko hoitaa lasta, muistaa häntä jatkuvasti jne., ettei minua pidetä huonona kummina.
En kyllä osaa sanoa, miten tätä asiaa kauniisti tältä siskolta kysyisikään, ettei hän loukkaannu.
Vierailija kirjoitti:
No se on nyt tuo elämänvaihe, anna olla ja korkeintaan sano, että nyt halutaan olla oman perheen kesken, tule vasta viikonloppuna/ensi viikolla seuraavan kerran. Miten hitto vaikeaa voi olla määritellä rajansa ystävällisesti ja jämäkästi? Vai oletko joku teiniäiti?
Sinä olet tainnut olla koko elämäsi siinä tilanteessa, että ympärilläsi on vain ollut ihmisiä, joille tuo "rajojen määrittely ystävällisesti ja jämäkästi" on toiminut ja riittänyt. Valitettavasti maailmassa on muunkinlaisia ihmiisä, ja kun ne ovat läheisiä, sukua ja myös rakkaita, tilanne on "hieman" haastavampi. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulle tulee tästä ap:n kertomuksesta mieleen, että onkohan tämä sisko ymmärtänyt tuon kummin tehtävän velvoittavan hänet jatkuvaan yhteydenpitoon.
Jos ei ole aiemmin ollut kenenkään kummina, voi jäädä ajatus, että minun on pakko hoitaa lasta, muistaa häntä jatkuvasti jne., ettei minua pidetä huonona kummina.
En kyllä osaa sanoa, miten tätä asiaa kauniisti tältä siskolta kysyisikään, ettei hän loukkaannu.
MITEN joku muka voisi ymmärtää kummiuden niin, että käytännössä voi muuttaa toisen perheeseen?
Kyllä kummiuden voi tosiaan ymmärtää väärin, etenkin kun ap kirjoitti, että sisko on kenties mt-ongelmainen. Syy voi hyvinkin olla tässä. Hän on saanut lapsesta elämänsä sisällön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voih. Mä vaihtaisin milloin tahansa sun kanssa paikkaa. Mulla ei sisaruksia eikä miehelläkään. Oma rakas äitinikin on kuollut. Ei ketään kiinnosta mun lapset niin paljon, että tarjoutuisi olemaan heidän kanssaan 😥
Miten sä uskallat antaa vauvan mt-ongelmaiselle hoitoon? Itse en uskaltaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voih. Mä vaihtaisin milloin tahansa sun kanssa paikkaa. Mulla ei sisaruksia eikä miehelläkään. Oma rakas äitinikin on kuollut. Ei ketään kiinnosta mun lapset niin paljon, että tarjoutuisi olemaan heidän kanssaan 😥
Minä voin lähettää. Anna osoite.
ohis
Voisit toimia seuraavasti: Jos hän tulee vaikka maanantaina teille haluten hoitaa lasta, sano hänelle ystävällisen jämäkästi, että voisi tulla esim. seuraavana perjantaina klo silloin ja silloin. Tarvitset samalla apua myös siivoamiseen, pyykinpesuun, saunan puhdistamiseen. Sitten vaan pakkaat hänelle näitä muitakin töitä. Sinä saat apua ja hän saa osallistua arkeen. Voi olla että kyllästyy. Kuitenkin tämä lapsen hoitoapu on hieno asia. Vaatii vaan nyt vähän järjestelyä ja aikatauluttamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama lärpätys on ollut palstalla
ennenkin.
Mikä -tun idea siinä on suoltaa keskustelupalstalle keksittyjä juttuja???
Ap on kiittämätön. Tuo on unelmatilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen jotenkin myötätuntoa myös siskoa kohtaan jos hänen elämänsä tuntuu merkityksettömältä ja on saanut ap:n vauvasta siihen sisältöä, kun on työtön ja ei-vapaaehtoisesti lapseton. Ne mt-ongelmatkin voi vähentyä, jos kohdellaan positiivisesti. Ja lisääntyä, jos torjutaan ilkeästi. Liika on tietty liikaa. Aika ilkeältä kuulostaa tuo, että kuin transsissa kantaa vauvaa. Että onko kuitenkin vain ihastunut vauvaan. Aistin tässä vähän mt-ongelmasheimausta. Kannattaa varmaan sanoa ihan vaan nätisti (ja selkeämmin), että haluatte olla enemmän keskenänne.
Porvoossa näitä kummallisia siskoja riittää. Joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen jotenkin myötätuntoa myös siskoa kohtaan jos hänen elämänsä tuntuu merkityksettömältä ja on saanut ap:n vauvasta siihen sisältöä, kun on työtön ja ei-vapaaehtoisesti lapseton. Ne mt-ongelmatkin voi vähentyä, jos kohdellaan positiivisesti. Ja lisääntyä, jos torjutaan ilkeästi. Liika on tietty liikaa. Aika ilkeältä kuulostaa tuo, että kuin transsissa kantaa vauvaa. Että onko kuitenkin vain ihastunut vauvaan. Aistin tässä vähän mt-ongelmasheimausta. Kannattaa varmaan sanoa ihan vaan nätisti (ja selkeämmin), että haluatte olla enemmän keskenänne.
Nyt on vaan niin, että se vauva ei voi olla mikään hoitokeino. Se on henkistä väkivaltaa.
Onko vauvan tehtävä hoitaa siskoa, hm?
Kuulostaa nyt vähän liian takertuvalta, kunpa ei alkaisi kuvittelemaan lasta omakseen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No se on nyt tuo elämänvaihe, anna olla ja korkeintaan sano, että nyt halutaan olla oman perheen kesken, tule vasta viikonloppuna/ensi viikolla seuraavan kerran. Miten hitto vaikeaa voi olla määritellä rajansa ystävällisesti ja jämäkästi? Vai oletko joku teiniäiti?
Kyllä se hemmetin vaikeaa on se rajojen määrittely rajattomien kanssa.
1
No ei ole, sinähän se päätät, avaatko oven vai et.
Vierailija kirjoitti:
Voih. Mä vaihtaisin milloin tahansa sun kanssa paikkaa. Mulla ei sisaruksia eikä miehelläkään. Oma rakas äitinikin on kuollut. Ei ketään kiinnosta mun lapset niin paljon, että tarjoutuisi olemaan heidän kanssaan 😥
Olen pahoillani puolestasi ja mielelläni siirtäisin tätä saamaani hoitoapua sulle jos vain voisin. Epäilen kuitenkin, ettet ihan suorilta ainakaaan vaihtais mun kanssa paikkaa, jos seuraisit meidän elämää esim viikon verran. Ellet sitten ihan varta vasten halua kolmatta aikuista elämään perhe-elämääsi ja parisuhdettasi. ap
Meillä tuo touhu meni niin pitkälle että kun siskon tekemisiä rajoitettiin (ei haluttu tänne joka päivä eikä suostuttu toimimaan kuten hän halusi), hän kaappasi toisen lapsen kaupungille ilman lupaa ja kun se kiellettiin, meni stalkkaaman heitä puistoon.
Jouduttiin hakemaan lähestymiskielto.