Lue keskustelun säännöt.
Kuinka ottaa ero hyvästä miehestä?
27.09.2020 |
Mieheni on paras mies mitä ikinä voisin toivoa. On järkevä, välittävä, ahkera, hoitaa oman osansa lastenhoidosta ja kotitöistä, rakastaa minua ja muutenkin kaikin puolin tyydyttävä. En kuitenkaan tunne häntä kohtaan siten, kuin aviopuolisoa kohtaan tulisi tuntea. Niinpä olen alkanut vikkuilemaan aidan toiselle puolen, mutten jotenkin uskalla erota niin hyvästä miehestä vaikken olekaan onnellinen elämääni.
Eli miten voisin erota hänestä kun haluaa tehdä kaikkensa jotta pysyisimme yhdessä ja lasten perhe pysyisi koossa. Olen puhunut tästä hänelle jo aiemmin, muttei minulla ole kiire ollut joten olen tässä roikkunut vielä, mutta nyt alkaa olemaan mitta täynnä.
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Oletko jo miettinyt eron taloudellisia seurauksia? Riittääkö tulosi haluamaasi elintasoon? Mistä joutuisit tinkimään? Missä asuisit eron jälkeen? Omalle mielenrauhalle ei voi asettaa hintaa, mutta kannattaa ottaa nämäkin huomioon ennen eropäätöstä.
Tämä. Ja sitten vielä se että jos kerran isä hoitaa lapsia niin voi käydä niinkin että lapset jäävät hänelle. Ainakin mun mielestä olisi reilua sillaipäin koska ap. haluaa olla sinkku ja pitää hauskaa... Eli ap joutuisi sitten elarit maksamaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi voi ei se ollut tarpeeksi jännittävä pahis joten ei ollut sitä kemiaa ja kipinää.
Hanki seuraavaksi joku rikollinen ali hassan jolla toinen on vaimo irakissa ja hakkaa ja raiskaa.
Eihän ap tuollaista ollut hakemassa. Ihmettelen kyllä miten päätyneet yhteen miehensä kanssa ja hankkineet lapsia kun ei kipinää.
Vierailija kirjoitti:
No oikeastaan haluaisin pysytellä sinkkuna mahdollisimman pitkän ajan jos eroan. En etsi miestä vaan kipinää. Jännitystä ja uutuuden viehätystä, jota en ole saanut elämääni moneen moneen vuoteen.
Ap
Paljonko sinulla on ikää? Parikymppinen sinkku voi haluta ja saada jännitystä.
Jos eroat olet tuilla kitkutteleva keski-ikäinen ksinhuoltaja sinkku? Luuletko että olet erityisen haluttava?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko jo miettinyt eron taloudellisia seurauksia? Riittääkö tulosi haluamaasi elintasoon? Mistä joutuisit tinkimään? Missä asuisit eron jälkeen? Omalle mielenrauhalle ei voi asettaa hintaa, mutta kannattaa ottaa nämäkin huomioon ennen eropäätöstä.
Tämä. Ja sitten vielä se että jos kerran isä hoitaa lapsia niin voi käydä niinkin että lapset jäävät hänelle. Ainakin mun mielestä olisi reilua sillaipäin koska ap. haluaa olla sinkku ja pitää hauskaa... Eli ap joutuisi sitten elarit maksamaan?
Mikä siinä olis muka ongelma jos mies olis lähihuoltaja? Miksi se on jotain mitä pitäs pelätä?
Vierailija kirjoitti:
Ja k*llilaruselleista huutelijoille tiedoksi, että olen ollut sängyssä 3 miehen kanssa koko elämäni aikana, eikä kyllä olisi tarkoitus heittäytyä ihan holtittomaksi mahdollisen eronkaan jälkeen.
Ap
Jos olisit ollut avomielisempi, deittaillut ja harrastanut seksiä useamman kanssa, ottanut pataan rakkaudessa, jättänyt ja tullut jätetyksi...eli parisuhdependelöinyt ja -tinderöinyt siten kuin moni muukin...niin ehkä osaisit arvostaa sitä pysyvyyttä, toimivuutta ja ehjää perhettä, joka sulla on nyt ja jostamoni
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko jo miettinyt eron taloudellisia seurauksia? Riittääkö tulosi haluamaasi elintasoon? Mistä joutuisit tinkimään? Missä asuisit eron jälkeen? Omalle mielenrauhalle ei voi asettaa hintaa, mutta kannattaa ottaa nämäkin huomioon ennen eropäätöstä.
Tämä. Ja sitten vielä se että jos kerran isä hoitaa lapsia niin voi käydä niinkin että lapset jäävät hänelle. Ainakin mun mielestä olisi reilua sillaipäin koska ap. haluaa olla sinkku ja pitää hauskaa... Eli ap joutuisi sitten elarit maksamaan?
Mikä siinä olis muka ongelma jos mies olis lähihuoltaja? Miksi se on jotain mitä pitäs pelätä?
Ei tietenkään pelätä, itsekin olen. Tarkoitin sitä että ap:lla elintaso tippuisi varmasti.
Tyhmää muilta kuvitella, että tietäisivät paremmin, onko ap:n suhde hyvä vai ei. Ainoa, joka sen tietää, on ap itse.
Kyllä mäkin harkitsisin ennen eropäätöstä pientä sivusuhdetta. Ehkä se auttaa näkemään, haluatko olla tuossa liitossa, vai etkö. Tai ensisijassa ehdotan avointa suhdetta kyllä, tai asumuseroa. Joku väliliike nykyiden ja oikean eron väliltä siis, että näkee, mitä oikeastaan haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja k*llilaruselleista huutelijoille tiedoksi, että olen ollut sängyssä 3 miehen kanssa koko elämäni aikana, eikä kyllä olisi tarkoitus heittäytyä ihan holtittomaksi mahdollisen eronkaan jälkeen.
ApJos olisit ollut avomielisempi, deittaillut ja harrastanut seksiä useamman kanssa, ottanut pataan rakkaudessa, jättänyt ja tullut jätetyksi...eli parisuhdependelöinyt ja -tinderöinyt siten kuin moni muukin...niin ehkä osaisit arvostaa sitä pysyvyyttä, toimivuutta ja ehjää perhettä, joka sulla on nyt ja jostamoni
AMEN!
Se kipinä on kyllä niin ylimainostettu asia kuin olla voi.
Tee syrjähyppy, ihastu vaikka työkaveriin. Kohta huomaat minkä virheen olitkaan tekemässä
kun haikailit eroavasi.
Nimimerkki
Kokemusta on
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko jo miettinyt eron taloudellisia seurauksia? Riittääkö tulosi haluamaasi elintasoon? Mistä joutuisit tinkimään? Missä asuisit eron jälkeen? Omalle mielenrauhalle ei voi asettaa hintaa, mutta kannattaa ottaa nämäkin huomioon ennen eropäätöstä.
Kyllä nämä on otettu huomioon, saisin samalta asuinalueelta kaksion helposti maksettua. Toki elintasoni laskiso jossain määrin. Mutten usko että erityisen merkittävästi.
Ei se vaihtamalla parane. No, tietysti voit kokeilla onneasi mutta älä sitten valita jos mies ei enää ota sinua takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No oikeastaan haluaisin pysytellä sinkkuna mahdollisimman pitkän ajan jos eroan. En etsi miestä vaan kipinää. Jännitystä ja uutuuden viehätystä, jota en ole saanut elämääni moneen moneen vuoteen.
ApPaljonko sinulla on ikää? Parikymppinen sinkku voi haluta ja saada jännitystä.
Jos eroat olet tuilla kitkutteleva keski-ikäinen ksinhuoltaja sinkku? Luuletko että olet erityisen haluttava?
Olen 30-vuotias, vakityössä oleva, vapaa sinkku siinä vaiheessa. Uskon että löydän kyllä seuraa halutessani.
Ap
Edellinen oli myös ap, jossa siis käsittelin tuota talousellista puolta. Lapset olisivat todennäköisesti aika tarkkaan 50:50 minulla ja isällään molempien työvuoroista johtuen.
Jos olet päätynyt siihen että ero on sinulle paras vaihtoehto, niin ei kai siinä auta muu kuin erota. Miehelle sanot että et rakasta häntä etkä halua enää asua hänen kanssaan. Sukulaiset ja tuttavat saattavat ihmetellä kun menit eroamaan "hyvästä" miehestä, mutta et voi elää elämääsi heitä varten. Lapset varmaan suuttuvat ja ovat katkeria sinulle, he voivat mennä sitten myöhemmin terapiaan käsittelemään tunteitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Edellinen oli myös ap, jossa siis käsittelin tuota talousellista puolta. Lapset olisivat todennäköisesti aika tarkkaan 50:50 minulla ja isällään molempien työvuoroista johtuen.
Todennäköisesti on sun toivomus. Mies löytää vaikka uuden puolison, jota ei edellisen suhteen lapset kiinnosta. Mies voi silti haluta miellyttää uutta puolisoa. Sitten toi suhde voi olla 99:1.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut mieheni kanssa ja yli 10 vuotta. Kipinää oli aluksi jonkin verran, lähinnä hullaannuin erinomaisesta sek*istä jota häneltä sai. Aiemmat miehet oli olleet tosi nuorena joten jotenkin olin kovin pettynyt kunnes löysin nykyisen miehen. Toki hän oli kuitenkin pitkälti turvallinen ns järkivalinta, mitään suuren suuria tunteita ei riehunut alussa eikä myöhemminkään. Välillä toivon ettemme olisi ikinä aloittaneet suhdetta, itse kun olen vähän ajautunut nykyiseen tilanteeseen puoliksi siksi että ajattelin ettei parempaakaan löydy.
Olemme pariterapiassa käyneet, mutta tuntui että terapeutti tarttui vääriin asioihin, jotka eivät meillä edes olleet ongelmia. Jos eroaisin, pysyisin mielelläni sinkkuna, etsisin varmaan fwb suhteen jottei lapsenk tarvitsisi altistua mahdollisesti vaihtuviin kumppaneihin.
Ap
Et osannut valita ensimmäistäkään miestä, vaan ajauduit. Miksi ajattelet ettet ajautuisi seuraavaankin, taas väärään.
Voisit päätyä sinkuksi joka tapauksessa. Mikä on nyt ajatellen pahempi, sinkkuus vai nykyinen? Älä oleta löytäväsi paremman miehen. Jo siksi, että uusi mies tuskin pitäisi lapsia niin hyvin kuin nykyinen. Ydinperhettä ei saa takaisin.
Jos miehesi olisi vaikka juoppo tai ilkeä, ymmärtäisin. Mutta nyt vika on siinä ettet tiedä kuka olet ja mitä haluat. Siltä pohjalta on huono lähteä tekemään radikaaleja muutoksia.
Ota huomioon, että ehkä tyytymättömyytesi aihe ei olekaan miehesi vaan sinä. Ennen kuin eroat, voitko kokeilla erillään asumista ja terapiaa, jos miehesi suostuu. Jonkin tuossa, ettet tiedä oliko alun perinkään ihastunut, haiskahtaa läheisriippuvuudelta. Sinun pitäisi oppia olemaan yksin ja sinut itsesi kanssa. Muuten ajaudut heti uuteen suhteeseen, ja ehkä vielä huonompaan, lisäksi lapsesi kärsisivät.
Vierailija kirjoitti:
Ota huomioon, että ehkä tyytymättömyytesi aihe ei olekaan miehesi vaan sinä. Ennen kuin eroat, voitko kokeilla erillään asumista ja terapiaa, jos miehesi suostuu. Jonkin tuossa, ettet tiedä oliko alun perinkään ihastunut, haiskahtaa läheisriippuvuudelta. Sinun pitäisi oppia olemaan yksin ja sinut itsesi kanssa. Muuten ajaudut heti uuteen suhteeseen, ja ehkä vielä huonompaan, lisäksi lapsesi kärsisivät.
Siis yksinhän minä haluankin olla! En halua suhdetta, mutta sek*iä ja päheisyyttä kyllä, josta johtuen hakuun tulisi jossain vaiheessa fwb. En ole läheisriippuvainen, vaan järjellä ajattelin, ettei varmasti tämän parempaa miestä löydy koskaan enää, josta johtuen myötäilin kun mies halusi muuttaa yhteen ja mennä naimisiin. Joka kohdassa takaraivossa oli ajatus, ettei tämä ole hyvä idea, mutta kun ei mitään vikaa suhteessa ollut, en ajatellut sen haittaavan. Toki olin kamalan nuori kun miehen kanssa aloitettiin, nyt en ehkä yhtä helposti suostuisi näihin asioihin.
Ap
Mun miehen ex erosi hänestä, koska kaipasi kipinää ja jännitystä. Itse siis sanoi tämän, ei ole mieheltä kuultua. Lapset jäi miehelle.
Hyvä näin, minä sain erittäin hyvän miehen. Exälle tuli yllätyksenä se, ettei mies jäänytkään itkemään perään. Minusta tuo on todella typerä syy erota, mutta kaikilla meillä on vaan yksi elämä. Me kaikki, myös se hyvä mies, joka ei olisi halunnut erota ja olisi tehnyt kaikkensa pitääkseen perheen koossa, ainakin olemme nyt onnellisempia.
Minulta läksi nainen, koska hän koki suhteen "arkipäiväistyneen" ja "halusi jotain muuta".
Tinderistä löytyi heti tosi ihania miehiä. Mitään pidempää ei kuitenkaan syntynyt.
Naisen talouden romahtaminen oli myös täysin ilmeistä.
Pikaisella päässälaskulla selviää, että naisen talous on koko ajan pikkuisen pakkasella. Hevonen ja auto pitäisi myydä ja sitten rahat riittäisivät ihan hyvin.
Ja sitten nainen pitää itsestään selvänä, että noin vuoden kuluttua otan hänet takaisin.
No en ottanut ja nainen näytti ihan aidosti hämmästyneeltä.
Siinä kohdassa aloin nauraa, kun nainen vakavissaan selittää kuinka en ota hänen tunteitaan huomioon ja että hevosesta pitää pitää huolta.
Millaisena narrina ja lampaana ex minua oikein piti?
Oletko jo miettinyt eron taloudellisia seurauksia? Riittääkö tulosi haluamaasi elintasoon? Mistä joutuisit tinkimään? Missä asuisit eron jälkeen? Omalle mielenrauhalle ei voi asettaa hintaa, mutta kannattaa ottaa nämäkin huomioon ennen eropäätöstä.