Tässä ketjussa luetteloimme asioita, joita 'kaikki' tekevät samalla kaavalla eikä kukaan kyseenalaista asiaa mitenkään

Vierailija kirjoitti:

Parisuhde.

Asutaan yhdessä, taistellaan kuka tiskaa, kuka maksaa sähkölaskun, ja valitetaan kun toinen kailottaa työpuhelua olohuoneessa ja toinen haluaa nukkua, toinen haluaa seksiä ja toinen on netin äärellä.

Ratkaisu: parisuhde, isompi asunto joissa molemmilla omat makuuhuoneet, sitten voi sovitusti tulla nukkumaan toisen viereen tai omassa makkarissa. 

Ratkaisu 2. Viereiset asunnot, hyvää naapuruutta. Ei riittää tiskaamattomista astioista, ei riitää onko rinki ylhäällä tai alhaalla ei riittaa kumpi pääsee aamulla ensin siihen pieneen kylpyhuoneeseen joita on kaupunkien keskustoissa asunnoissa jotka on rakennettu ennen 60-lukua. Ei riitaa mitä syödään, voidaan kutsua toisemme kyläilemään ja toivottaa hyvät yöt tai jäädä yöksi. Monta stressiä vähemmän ja paremmat kemiat kun ei koko aikaa kylki kyljessä vähän kuin jatkettu deittailu.

Ratkaisu 3 Omat asunnot samassa kaupunginosassa, kaupungissa tai maassa.

Ratkaisu 4, avoin suhde

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hautajaiset. Mustat vaatteet, surullista musiikkia, vakavia, nyyhkyttäviä tai kyynelehtiviä ihmisiä. Papin vakava puhe kuolemasta ja tuonelasta ja taivaasta. Hautausmaa, maahanpano. Havuja päälle. Kukkia ostettu, mahdollisesti kallein kukkakimppu jonka olet kellekään ikinä ostanut, mutta et kehtaa ostaa pienempääkään, koska jos olet kuolleen sisko tai lapsi, ettei kukaan kaukaisempi sukulainen voita isommalla kukkalaitteella. 

Hautajaiset voisivat olla tanssia, laulua, iloista rytmikästä musiikkia, polttohautaus isossa kokossa, kuollut siihen keskelle puettuna, ja puita ja oksia ja kokko tuleen ja rytmikästä rummutusta trance musiikkia ja kaikki notkuu ja tanssii ja hyppii siinä koko sen kokon palamisen ajan kunnes jää vain muutama luunpala jäljelle ja mahdolliset elinaikana asennetut lisäosat siihen tuhkan sekaan.

Olenkin ollut tällaisissa aika monissa, mutta Suomen ulkopuolella ja haluan itselleni tällaiset tanssivat ja laulavat hautajaiset joissa nauretaan, iloitaan, eikä ole pappia, eikä panna maahan, eikä ole surullisia ilmeitä vaan iloa ja laulua. 

Tilaisuuden nimi on Death Celebration.

Tässä saatetaan sielu matkaan ja kiertoon ja autetaan että muodonmuutos on helppo ja sielu lähtee siitä eteenpäin kiertoon.

Jotkut tätä lukevat tietävät mistä puhun...

Olen itsekin sitä mieltä, että hautajaiset on todella kaavoihin kangistunut tilaisuus mistä itsekään en pidä. Jopa sureminen on pitänyt tiivistää boksiin miten on sopivaa surra ja toimia. Minusta se on ikävää, mutta monille varmaan sekin tuo jotain turvallisuuden ja jatkuvuuden tunnetta. Moni hautaamiseen liittyvä asia on myös laissa säädelty. Ihan miten itse tykkää ei siis voi toimia.

Mainitsemasi erilainen juhlimisen tapa on myös hyvin kulttuuriin ja uskomuksiin sidottu asia, joten se ei sovi kaikkialle. Mielestäni myös surulle on annettava tilaa.

Suremisen suhteen olet kammottavan oikeassa. Leskiä paheksutaan urakalla ja tuomitsijoita löytyy kasapäin, jos vähänkin poikkeaa totutusta. Normien mukaan lesken pitäisi olla pari ensimmäistä vuotta naama norsun veellä ja hautautua luostariin ruoskimaan itseään. Piru on irti, jos leski erehtyy näyttämään iloiselta, käymään vaikkapa tanssimassa tai jopa löytämään uuden elämänkumppanin nopeasti. Toisaalta taas, jos suru on leskellä pitkittynyt, niin parin vuoden jälkeen ollaan patistamassa etsimään uusi kumppani ja ihmetellään, mikä nyt vieläkin itkettää.

Vierailija kirjoitti:

Parisuhde.

Asutaan yhdessä, taistellaan kuka tiskaa, kuka maksaa sähkölaskun, ja valitetaan kun toinen kailottaa työpuhelua olohuoneessa ja toinen haluaa nukkua, toinen haluaa seksiä ja toinen on netin äärellä.

Ratkaisu: parisuhde, isompi asunto joissa molemmilla omat makuuhuoneet, sitten voi sovitusti tulla nukkumaan toisen viereen tai omassa makkarissa. 

Ratkaisu 2. Viereiset asunnot, hyvää naapuruutta. Ei riittää tiskaamattomista astioista, ei riitää onko rinki ylhäällä tai alhaalla ei riittaa kumpi pääsee aamulla ensin siihen pieneen kylpyhuoneeseen joita on kaupunkien keskustoissa asunnoissa jotka on rakennettu ennen 60-lukua. Ei riitaa mitä syödään, voidaan kutsua toisemme kyläilemään ja toivottaa hyvät yöt tai jäädä yöksi. Monta stressiä vähemmän ja paremmat kemiat kun ei koko aikaa kylki kyljessä vähän kuin jatkettu deittailu.

Ratkaisu 3 Omat asunnot samassa kaupunginosassa, kaupungissa tai maassa.

Ensimmäisen avioliiton jälkeen otin opikseni ja päädyin ratkaisuun 3. Omat asunnot samassa kaupunginosassa toimii hyvin.

Joulupukki lapsiperheisiin aattona. Töissä tyypit oli pöyristyneitä, kun kerroin, ettei meillä ole käynyt ikinä, eikä lapsuudenkodissanikaan. Lahjat voi jakaa ilmankin. Muutenkin pelottava ukko koko pukki.

Vierailija kirjoitti:

Syödään jouluna yms. pyhinä ruokaa, mistä ei oikeasti tykätä. Koska perinteet.

Osallistutaan sukujuhliin, luokkakokouksiin ja muihin kissanristiäisiin, vaikka oikeasti ei kiinnostaisi. Koska velvollisuus. 

Usko tai älä, mutta suurin osa oikeasti tykkää näistä tilaisuuksista. Minusta on mukava tavata välillä sukulaisia, rakastan pyhiä, jolloin syödään luvan kanssa hyvin ja mielenkiinnolla odotan luokkakokouksia.

Ap, tämä aihe on oikeasti aika vaikea, koska todellisuudessa nykyisin on hyvin vähän asioita, joita kaikki tekee samalla tavalla. Mä en esimerkiksi ymmärrä lainkaan tuota joidenkin ihmisten jouluongelmaa. Eihän kenenkään ole todellakaan pakko viettää joulua lainkaan tai sen voi viettää tasan niin kuin itse haluaa. Vai minkä ikäisiä te oikein olette, joiden on pakko viettää joulua? 15v?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parisuhde.

Asutaan yhdessä, taistellaan kuka tiskaa, kuka maksaa sähkölaskun, ja valitetaan kun toinen kailottaa työpuhelua olohuoneessa ja toinen haluaa nukkua, toinen haluaa seksiä ja toinen on netin äärellä.

Ratkaisu: parisuhde, isompi asunto joissa molemmilla omat makuuhuoneet, sitten voi sovitusti tulla nukkumaan toisen viereen tai omassa makkarissa. 

Ratkaisu 2. Viereiset asunnot, hyvää naapuruutta. Ei riittää tiskaamattomista astioista, ei riitää onko rinki ylhäällä tai alhaalla ei riittaa kumpi pääsee aamulla ensin siihen pieneen kylpyhuoneeseen joita on kaupunkien keskustoissa asunnoissa jotka on rakennettu ennen 60-lukua. Ei riitaa mitä syödään, voidaan kutsua toisemme kyläilemään ja toivottaa hyvät yöt tai jäädä yöksi. Monta stressiä vähemmän ja paremmat kemiat kun ei koko aikaa kylki kyljessä vähän kuin jatkettu deittailu.

Ratkaisu 3 Omat asunnot samassa kaupunginosassa, kaupungissa tai maassa.

Ratkaisu 4, avoin suhde

Ei liity asiaan mitenkään. Parisuhde voi olla avoin suhde, asuttiinpa yhdessä tai ei.

Tuossa otettiin kantaa siihen, miksi ihmiset parisuhteessa pitävät automaationa sitä että muutetaan saman katon alle, vaikka siitä ne ongelmat useimmiten alkavat. Romantiikka häviää kun se huuma loppuu nopeammin mitä enemmän kiehnätään yhdessä.

Sanat kiitos, anteeksi, moikka jne jotka tulevat luonnostaan tietyissä tilanteissa. Siis se miten selkärangasta ne monella tulevat ja aina samoilla termeillä, ei koskaan eri sanoin samalla ihmisellä.

Vierailija kirjoitti:

Tamppaa mattoja piiskalla vaikka se ilmassa lentävä pska menee niihin takaisin. https://www.is.fi/asuminen/art-2000004884775.html

Ei nuori polvi enää tamppaa mattoja. En minäkään, vaikka ikää on kohta jo 50 v. Yli 70 v äitini harrastaa sitä vielä.

Vierailija kirjoitti:

Seksi: tartutaan kiinni, kopeloidaan, poistetaan vaatteet, hierotaan alueita hetkinen, mies työntyy, työntelee 2-20 kertaa, ähkäisee, vetää ulos, tiputtelee lattialle tai pyhkii paperiin loput, kävelee suihkuun, palaa, kääntää kylkeä ja nukahtaa.

 

Jokainen kerrankin hyvää seksiä saanut nainen kyseenalaistaa tämän. Ei kelpaisi minulle. Meillä seksi on molemmille osapuolille yhtä nautinnollista.

Kaikki tuntemani ihmiset pesevät hiuksensa shampoolla. Toisin kuin kuvittelisi, hiukset voi pestä myös muuten aivan yhtä hyvin tuloksin. Itse käytän kananmunaa pesuun ja yrttivettä huuhteluun, ja hiukseni ovat puhtaat, hilseettömät ja hyväntuoksuiset.

Olisipa ihanaa jos tuollainen yhtenäiskulttuuri vielä olisi, Suomessa ehkä vähän onkin, mutta että jokin asia mitä kukaan ei ole kyseenalaistanut? En keksi.

Grillaaminen talvella: kuulemma tutkijat Etelänavalla (asuvat ja tekevät siellä töitään kuukausia, jopa kaksi vuotta) grillaavat useinkin. Lapsuuden perheessäni grillattiin myös mihin vuodenaikaan tahansa, kunhan ei tuullut liikaa tai ihan sadetta ollut ja jos ei grillattu, niin ainakin silakat paistettiin ihan käryn takia aina ulkona. Toisinaan paistettiin lättyjä.

Paloturvallisuuden takia pitää huolehtia, että grilli tai muu paistopaikka ei ole ainakaan minkään asuinrakennuksen tai autótallin katoksen alla.

Ihmettelen joka vuosi miksi ihmiset syövät ns. jouluruokia jo viikkoja etukäteen, eiväthän sitten enää pyhinä maistu läheskään kaikille. Minä toki rakastan laatikkoruokia ja lipeäkalaa ja siksi on mahtavaa, että niitä on saatavilla niin pitkään kaupoissa, mutta miksi niitä syövät nekin, jotka niistä eivät yhtään välitä?!

Perinteisesti kai sauna on ollut rauhoittumisen paikka, mutta ei siellä kokonaan puhumatta tarvitse olla. Omassa saunassa on se etukin, että saunapäivikseen ja kellonajoikseen jokainen voi valita mitkä haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tamppaa mattoja piiskalla vaikka se ilmassa lentävä pska menee niihin takaisin. https://www.is.fi/asuminen/art-2000004884775.html

Ei nuori polvi enää tamppaa mattoja. En minäkään, vaikka ikää on kohta jo 50 v. Yli 70 v äitini harrastaa sitä vielä.

Harvempi enää tamppaa kunnolla, koska on kuitenkin ensin imuroinut, mutta tuulettumaan on kyllä kiva viedä toisinaan.

N56

Pelkkää sopaa koko ketju täynnä, yksittäisten ihmisten mielipiteitä mitä väittävät kaikkien mielipiteiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pihvit otettava huoneenlämpöön vuodeksi ennen paistamista. Kukaan ei osaa sanoa miksi.

Minä tiedän.

Luulet tietäväsi. Sillä ei ole tieteellistä pohjaa.

Lasten nukuttaminen ulkona. Kovaääninen valitus miten kissat, koirat, ilvekset, sudet ja ketut voivat hypätä vaunuun ja vaarantaa lapsen hengen ja terveyden. Silti lasta ei viedä sisälle nukkumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hautajaiset. Mustat vaatteet, surullista musiikkia, vakavia, nyyhkyttäviä tai kyynelehtiviä ihmisiä. Papin vakava puhe kuolemasta ja tuonelasta ja taivaasta. Hautausmaa, maahanpano. Havuja päälle. Kukkia ostettu, mahdollisesti kallein kukkakimppu jonka olet kellekään ikinä ostanut, mutta et kehtaa ostaa pienempääkään, koska jos olet kuolleen sisko tai lapsi, ettei kukaan kaukaisempi sukulainen voita isommalla kukkalaitteella. 

Hautajaiset voisivat olla tanssia, laulua, iloista rytmikästä musiikkia, polttohautaus isossa kokossa, kuollut siihen keskelle puettuna, ja puita ja oksia ja kokko tuleen ja rytmikästä rummutusta trance musiikkia ja kaikki notkuu ja tanssii ja hyppii siinä koko sen kokon palamisen ajan kunnes jää vain muutama luunpala jäljelle ja mahdolliset elinaikana asennetut lisäosat siihen tuhkan sekaan.

Olenkin ollut tällaisissa aika monissa, mutta Suomen ulkopuolella ja haluan itselleni tällaiset tanssivat ja laulavat hautajaiset joissa nauretaan, iloitaan, eikä ole pappia, eikä panna maahan, eikä ole surullisia ilmeitä vaan iloa ja laulua. 

Tilaisuuden nimi on Death Celebration.

Tässä saatetaan sielu matkaan ja kiertoon ja autetaan että muodonmuutos on helppo ja sielu lähtee siitä eteenpäin kiertoon.

Jotkut tätä lukevat tietävät mistä puhun...

Olen itsekin sitä mieltä, että hautajaiset on todella kaavoihin kangistunut tilaisuus mistä itsekään en pidä. Jopa sureminen on pitänyt tiivistää boksiin miten on sopivaa surra ja toimia. Minusta se on ikävää, mutta monille varmaan sekin tuo jotain turvallisuuden ja jatkuvuuden tunnetta. Moni hautaamiseen liittyvä asia on myös laissa säädelty. Ihan miten itse tykkää ei siis voi toimia.

Mainitsemasi erilainen juhlimisen tapa on myös hyvin kulttuuriin ja uskomuksiin sidottu asia, joten se ei sovi kaikkialle. Mielestäni myös surulle on annettava tilaa.

Suremisen suhteen olet kammottavan oikeassa. Leskiä paheksutaan urakalla ja tuomitsijoita löytyy kasapäin, jos vähänkin poikkeaa totutusta. Normien mukaan lesken pitäisi olla pari ensimmäistä vuotta naama norsun veellä ja hautautua luostariin ruoskimaan itseään. Piru on irti, jos leski erehtyy näyttämään iloiselta, käymään vaikkapa tanssimassa tai jopa löytämään uuden elämänkumppanin nopeasti. Toisaalta taas, jos suru on leskellä pitkittynyt, niin parin vuoden jälkeen ollaan patistamassa etsimään uusi kumppani ja ihmetellään, mikä nyt vieläkin itkettää.

No, kyllä se nyt vähän oudolta näyttäytyy, jos iloinen leski aloittaa tansseissa käynnin ja deittailun kovin pian puolison kuoleman jälkeen. Ei voi välttyä ajatukselta, että se on epäkunnioittavaa käytöstä, eivätkä tunteet ole olleet kovin syvät. Jokainen taaplaa tyylillään, mutta voisi kuvitella että jonkinlainen suruaika olisi tarpeen ihan oman mielenterveydenkin kannalta.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki tuntemani ihmiset pesevät hiuksensa shampoolla. Toisin kuin kuvittelisi, hiukset voi pestä myös muuten aivan yhtä hyvin tuloksin. Itse käytän kananmunaa pesuun ja yrttivettä huuhteluun, ja hiukseni ovat puhtaat, hilseettömät ja hyväntuoksuiset.

Niin, tai sitten susta on tullut noseblind...

Vierailija kirjoitti:

Käydään koulua, sekoillaan siinä sivussa, "hankitaan kokemuksia", seukkaillaan parin-kolmen idiootin kanssa, sekoillaan lisää, "uraputki" jumissa, stressaannutaan pahemmin, sekoillaan vielä enemmän, pyhitetään koko elämä työnteolle ja "uralle", löydetään joku pelle idiotti, jonka kanssa perustetaan "perhe" ja jatketaan "uraputkesssa".

45-vuotiaana herätään siihen, että on on totaalinen tahdoton pelle ja lapset on adhd-peeloja, joilla ei ole mitään mahdollisuuksia nyky-yhteiskunnassa, pankkilainat painaa päälle ja siipalla on toinen. Pääasia, että instas näyttää hyvältä.

Inhoan ilmaisua tämä, mutta vitsi tähän se vaan sopii. :D Onneksi oon jo päättänyt näin nuorena, etten lähde tuollaiseen ruljanssiin mukaan.