Kiva! Anoppi meni kertomaan tytöllemme...

Kyllä sä pääset vielä asian yli :)

Minusta hyvä että kertoi, jos te ette ole saaneet kerrottua. Eipä sitten tyttöä kiusata eskarissa kun uskoo vielä pukkiin. 

Olis toki voinut kysyä asiaan teidän mielipidettä.

Muutoin mulle olie ok.

Sanoiko anoppi muka nimenomaisesti ettei joulupukkia ole? Ostoksille pyytäminen ei vielä kiistä pukin olemassaoloa. Anopille voit huomauttaa asiasta, kuten varmaan olet jo tehnyt. Fiksuna vanhempana osaat silti selittää asian. Joulupukki tuo osan lahjoista, mutta ihmiset voivat antaa lahjoja myös toisilleen, erityisesti läheisille ja tärkeille ihmisille.

Totuus voi tulla joskus anopin suusta, eikä vaan lasten tai humalaisten;)

Olisiko ihan mahdoton vaihtoehto alkaa elää todellisuudessa?

no hö, mun mielestä parasta on se, kun lapsi itse tajuaa että sitä joulupukkia ei olekaan. itse tajusin sen eskari-ikäisenä, ja leikin vielä pari vuotta että uskon, jotta pikkusiskon joulut ei mee pilalle. lapsi saa olla lapsi!

no hö, mun mielestä parasta on se, kun lapsi itse tajuaa että sitä joulupukkia ei olekaan. itse tajusin sen eskari-ikäisenä, ja leikin vielä pari vuotta että uskon, jotta pikkusiskon joulut ei mee pilalle. lapsi saa olla lapsi!

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 17:31"]

ettei joulupukkia ole olemassa. Anoppi ollut siis 6.v tyttöni kanssa päivän kun tyttö on flunssassa ja oli mennyt tämmöisen möläyttämään. En ihan tarkkaan ymmärtänyt, miten asia on tullut puheeksi mutta jotain olivat puhuneet joululahjoista ja anoppi oli kysynyt tytöltä, että haluaako lähteä ostamaan hänen kanssaan joululahjoja joku päivä... Voi jestas mikä idiootti. Olen ihan raivona, kyllä 6.v:n mielestäni kuuluu uskoa vielä joulupukkiin tai ainakaan anopin ei pitäisi mitään mennä kertomaan. Tyttö on pettynyt, säälittää tyttöni puolesta kun innoissaan on kirjoittanut joulupukille ja käytiin jopa vähän aikaa sitten katsomassa joulupukkia. Tuntuu, että koko joulu on pilalla. Lapsi on odottanut joulupukin tuloa, ollaan katseltu ikkunasta näkyykö tonttuja ja jouluaattona kaikkein parasta on nähdä lapsen ilme kun innoissaan odottaa pukkia. Tekisi mieli soittaa anopille ja sanoa suorat sanat.

[/quote]

Kas anoppihullun päivän anoppipläjäys :DDDDDD

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 17:34"]

Minusta hyvä että kertoi, jos te ette ole saaneet kerrottua. Eipä sitten tyttöä kiusata eskarissa kun uskoo vielä pukkiin. 

[/quote]

Häh? Tällä suunnalla jopa tokaluokkalaiset uskovat vielä joulupukkiin.

Pystyisitköhän ap selittämään anopin sanoja joten sillä tavoin, että se joulupukki on kuitenkin olemassa?

Nyt on hyvä aika kertoa miksi joulua oikeasti vietetään. Tuskin tytän maailma romahtaa kun pukkia ei ole olemassa. Saa kuitenkin lahjoja niin mitä se haittaa?

Nämä on niitä asioita vanhemmuudessa, joiden kanssa saamme kokea kaikenlaista, kun lapsi on myös muussa maailmassa kodin lisäksi, imemässä vaikutteita. Meillä se köydenveto oli aikanaan vuosia sitten karkista ja välipaloista, joita anoppini tuputti joka välissä. Minusta on vanhempien asia päättää tällaiset. Huonoa tilannetajua anopilta. Ja minä itse olen mummoikäinen anoppi, enkä ikinä ottaisi tällaisia oikeuksia itselleni.

Mutta sitten muuten tuohon viestisi sisältöön. Kannattaakohan ihan noin vakain tuumin ja ehkä liiankin konkreettisen oloisesti istuttaa lapseen uskoa pukista ja tontuista, kun se aika on ihan käsillä, että jo kaverimaailmakin opettaa toista ja lapsesi saattaa pettyä ja ahdistua vähintään yhtä paljon kuin nyt mummon sanomisista, kun kaverit asian laidan hänelle selittävät ja ehkä nauravatkin. Lasten maailma on sellainen.

Joulupukki tonttuineen on vähän sellaista mystistä satua, eikä ehkä kannata konkretisoida sitä ihan noin vahvasti.

Meillä on pienestä pitäen kerrottu niin, että joulupukki tuo jokaiselle yhden tai kaksi lahjaa, ja vanhemmat ja isovanhemmat yms. sitten auttavat joulupukkia, koska pukki ei voi mitenkään tuoda jokaiselle lapselle vaikka viittätoista lahjaa.

Tästä syystä ei ole koskaan haitannut, vaikka olisimmekin pienenä olleet äidin mukana, kun äiti on ostanut jollekulle toiselle joululahjoja.

Joulupukille voi siis kirjoittaa lahjatoiveet, ja niistä pukki valitsee jotain ja ehkä vanhemmat sitten jotain. Mutta koska pukki tuo jokaiselle lapselle lahjoja, ei se voi yhdelle tuoda kaikkia.

Mielestäni tämä oli hyvä systeemi ja sen aion opettaa omillekin lapsille. Joulupukkia siis voi edelleen odottaa ja siihen uskoa, mutta ei se joulupukki mikään lahja-automaatti ole.

Miten oikeasti näin moni on sitä mieltä, että on HYVÄ asia uskotella lapsille, että on olemassa joku valkopartainen ukko joka jakaa lahjat kaikille maailman ihmisille yhden illan aikana?

Sitten jos minulla on joskus lapsia en mainitse heille halaistua sanaa mistään joulupukista. Siskoni sanoi, että lapseni pilaavat toisten lasten ilon kertomalla heille, ettei joulupukkia ole olemassa, mutta minusta se tulee tekemään heille vain hyvää. :-)

Nyt lapsesi siis tietää että olette valehdelleet hänelle. Aivan niin. Olette lapsenne silmissä nyt valehtelijoita, te joihin hänen pitäisi luottaa. Miksi pitää valehdella? Eikö suomalainen kestä todellisuutta? Vuoden suurin juhla joulu on pelkkää satua, tonttuja ja pukkeja. Miten joku aikuinen järkevä ihminen viitsii tuhlata satoja euroja jonkun yhden illan eli jouluaaton parin tunnin joulushow'n takia? Monta viikkoa hössötystä ja valmistelua ja mitä sitten?

Minusta ei ole mitenkään erikoista, että eskarilaiset vielä uskovat joulupukkiin, varmaan sen ennen kouluun menoa tai 1-2 luokalla olisin kertonut, ellei ennen sitä itse olisi tajunnut. Muutenkin en olisi kyllä halunnut että anoppi sen kertoo ja muutenkin vielä joulun alla. Lasten pitää saada olla lapsia ja monelle lapselle se joulupukki on oieasti jouluisin tärkeä juttu. Selitin tytölle, ettei joulupukki millään voi tuoda lahjoja kaikille maailman lapsille, ja sen vuoksi myös aikuiset ostavat joululahjoja mutta silti saa uskoa joulupukkiin jne. Ap

Ihan hyvä, että kertoi. Kyllä tuon ikäisen lapsen olisi itse jo pitänyt tajuta, että ei sellaista ukkoa voi edes olla olemassa.

Meidän kolmasluokkalainen uskoo edelleen pukkiin. Vaikka innoissaan paketoikin meidän muille ostamia lahjoja.

Meillä on aina "autettu" pukkia ostamalla lahjoja jne. Eli heistä on luonnollista että ostamme ja valmistamme lahjoja ja paketoimme ne. Pukki sitten vain jakaa ne lahjat (ja ehkä muitakin hommaamiaan lahjoja).

Pukista ja tontuista ei juurikaan ole puhuttu. Ja isä on ollut jo viimeiset 5 vuotta pukkina. Ja silti nuo lapset tuntuu uskovan satuun.

En ole hennonut väkisten kertoa totuutta. Olen ajatellut että saa uskoa niin kauan kun haluaa. Eiköhän tuo jo tavallaan tiedäkkin että ei pukkia ole olemassa mutta onhan se kiva toivoa jos kuitenkin olisikin olemassa tuollainen "lahaja-automaatti".

Ja ainakin minä ikävöin edelleen joskus sitä lapsuuden "jouluntaikaa". Silloin jännitettiin mitä kivaa saisi lahjaksi. Ja se vapauden tunne kun sai montapäivää olla vain ja nauttia. Ei tehty jatkuvasti töitä kuten muulloin.

Armahda ap anoppiasi. Vahinkoja sattuu. Ja elämä jatkuu. Ja voin vakuuttaa että tuskinpa lapsesi elämä meni tuosta pilalle. Aivan eri asia jos anoppi olisi antanut lapsen juosta autonalle tai tipahtaa järveen ja hukkua.

Souvat? Kyllä sinä voit edelleen uskoa joulupukkiin, vaikka tyttäresi ei enää usko.