Ei enää jouluaattona haudalla käyntiä.

Aha. Voihans iellä käydä joulupäivänäkin. Tai laittaa kynttilän kotipihalle.

Me käydään aina aatonaattona, videään viiden päivän kynttilät. Turha sinne aattona on tunkea

Samoin käyn aatonaattona tai joulupäivänä, ei ole mun mielestäni järkeä viettää aatosta paria tuntia autojonossa hautausmaalle vievällä tiellä...joku järki nyt traditioissakin nykyaikana.

Olen itse pitänyt sitä tärkeänä, että juurikin jouluaattona käymme haudoilla viemässä muistamiset. Tosiaan nyt tuli siihen traditioon muutos.

Onhan tässä tunnollisesti käyty. Sitä ei käy kieltäminen. Ajat muuttuu ja minä myös. Onhan se hautuumaiden kynttilämeri kaunista katsottavaa.

Uudet tuulet nyt meidän perheeseen. Mieheni on onneksi samaa mieltä kanssani, kun otin asian puheeksi. Nyt loppui aaton autossa istumiset ja ajot.

Aion rauhassa katsoa joulupukin kuumaa linjaa yms. Ja olla kotona, kun tulee joulurauhan julistus.

Kiitän kaikkia vastaajia ja kommentoijia,

t. ap

Aatonaattona tai joulupäivänä mekin käymme. Edesmennyt isäni olisi suorastaan vihainen haudassaan, jos lähtisimme kuluttamaan aikaa jouluaattona hautausmaakäynteihin - tuo aika olisi hänen rakkailta lapsenlapsiltaan pois joulunvietosta. Muutenkin hänen viimeisiä toiveitaan oli, ettei haudalla käynnistä saa tehdä mitään aikataulutettua rasitetta. Häntä voimme muistella muutenkin, ja haudalla kyllä käymme ihan säännöllisesti kynttilän sytyttämässä.

Minä en ole koskaan suorittanut tuota rituaalia, rakkaitaan voi muistella myös kotona ja sytyttää kynttilän heille. En ole siis ikinä käynyt yhdelläkään haudalla minään päivänä, muuten tykkään kyllä luuhata vanhoilla hautausmailla. Minä haluan muistaa läheiseni muuna kuin kylmänä kivenä.

Minä en ole oppinut tuota haudalla käyntiä. Jotkut sitä pitävät tärkeänä ja äitikin kävi usein isän haudalla. Minä kävin isän haudalla ensimmäisen kerran, kun äiti haudattiin. Muistelen heitä muuten, mutta haudalla en ravaa.

Tuosta kynttilöiden viemisestä haudoille sen verran vaan totean, että vainaja ei siitä enää mitään tiedä viekö sinne vai ei. 

Sitten on toinen juttu se, että jos edesmennyt on pelastettujen joukossa ja kynttilä haudalla on ilon merkki siitä, että ko. henkilö on ihanassa paikassa niin se on ihan ok. Huonompi juttu on se jos edesmennyt on kadotuksessa ja joku vie kynttilöitä haudalle ja lämmöllä muistelee. Sellainen muisteleminen on merkityksetön asia.

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 16:09"]

Tuosta kynttilöiden viemisestä haudoille sen verran vaan totean, että vainaja ei siitä enää mitään tiedä viekö sinne vai ei. 

Sitten on toinen juttu se, että jos edesmennyt on pelastettujen joukossa ja kynttilä haudalla on ilon merkki siitä, että ko. henkilö on ihanassa paikassa niin se on ihan ok. Huonompi juttu on se jos edesmennyt on kadotuksessa ja joku vie kynttilöitä haudalle ja lämmöllä muistelee. Sellainen muisteleminen on merkityksetön asia.

[/quote]

Voi jee, taas vajakki-hihhuli esitti syvimmän filosofisen pohdiskelunsa. Ylen sielutonta porukkaa.

Minä vien kynttilän äitini haudalle ja muistelen häntä huolimatta hänen vakaumuksestaan.

Monet kynttilät palavat niin kauan, että hautausmaa on oikein kaunis vielä joulupäivän yönäkin, jos haluaa tavoittaa sen tietyn tunnelman.

Jouluaattona minäkään en haudalla käy, en kestä sitä pakokaasun katkua kun autot käyvät tyhjäkäynnillä odottamassa jonkinlaista säällistä parkkipaikka, siinä on joulutunnelma kaukana.

Varhaislapsuudesta muistan, että kynttilät vietiin haudalle jouluaamuna kirkkoon mennessä, sillä hautausmaalle oli sen verran matkaa, ettei sinne aattona lähdetty.

Paljon myöhemmin, toisella paikkakunnalla, muistan nuorena käyneeni jouluaattona myöhään illalla ihailemassa valomerenä loistavaa hautausmaata. Aivan hiljaista, vain muutama kulkija samalla tavalla ihailemassa ja hiljaista hetkeä viettämässä. Hiljaisia hyvän joulun toivotuksia. Se kaikki toi sen todellisen joulumielen. Kynttilät ja havut olimme vieneet jo iltapäivällä.

On aika jännä huomata, miten erityisesti ne, joiden perinteisiin hautausmailla käynti ei joulutraditioon kuulu, tuomitsevat ne, jotka tuota vanhaa kaunista tapaa noudattavat. Jos minä en kerran jotakin tee, niin ei sitä pidä kenenkään muunkaan tekemän. Näinkö se menee, ei vain jouluna, vaan yleensäkin. Kyllä on ahdas mieli joillakin. Ja kun se ei vie teiltä mitään pois. 

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 17:50"]

Varhaislapsuudesta muistan, että kynttilät vietiin haudalle jouluaamuna kirkkoon mennessä, sillä hautausmaalle oli sen verran matkaa, ettei sinne aattona lähdetty.

Paljon myöhemmin, toisella paikkakunnalla, muistan nuorena käyneeni jouluaattona myöhään illalla ihailemassa valomerenä loistavaa hautausmaata. Aivan hiljaista, vain muutama kulkija samalla tavalla ihailemassa ja hiljaista hetkeä viettämässä. Hiljaisia hyvän joulun toivotuksia. Se kaikki toi sen todellisen joulumielen. Kynttilät ja havut olimme vieneet jo iltapäivällä.

On aika jännä huomata, miten erityisesti ne, joiden perinteisiin hautausmailla käynti ei joulutraditioon kuulu, tuomitsevat ne, jotka tuota vanhaa kaunista tapaa noudattavat. Jos minä en kerran jotakin tee, niin ei sitä pidä kenenkään muunkaan tekemän. Näinkö se menee, ei vain jouluna, vaan yleensäkin. Kyllä on ahdas mieli joillakin. Ja kun se ei vie teiltä mitään pois. 

[/quote]

Kuka tässä nyt tuomitsee ja mitä? Joku uskis on taas lukenut omiansa.

Vien joka joulu sodassa kuolleiden veljesten, setieni, haudalle kynttilät. He ovat ihan oikeasti ansainneet joululahjansa hekin, 19v ja 21v iässä kuolleet nuoret miehet. Jos se on jonkun mielestä tekopyhää niin olkoon, minulle itselleni se on tärkeä muistamisen hetki.

kelle se ap on vihanen ko noin äkäsesti kirjottaa.

Älä sitte mee sine haudalle ei mua kiinnosta tippaakaan käykkö haudoilla vai et :D

Pitikö tästä ihan keskustelu alotaa vai ekkö yksin uskalla olla käymättä nii yrität tällee saaha jonku muunki ehkä olemaan tuntematta syyllisyyttä käymättömyydestä :D

En ole koskaan käynyt jouluaattona hautausmaalla. Minä olen menettänyt vanhempani ja useita sisaruksiani isosta parvestamme. Lisäksi lukematon määrä ystäviä ja mutia sukulaisia. Mies menee äitinsä kanssa aattona. Minä musitan rakkaitani joka päivä, vanhempien haudalla käyn kerran kahdessa vuodessa, jos olen jonkun sisarukseni mukana liikkeellä. Rakastan kyllä vanhoja hautausmaita, sekä vanhempiani.

Minunkin äitini sanoi aina, että älkää turhaa rampatko haudalla, ei hänkään sitä tehnyt aikanaan ja silti vaali poisnukkuneiden muistoa.

Käyn jos ollaan paikkakunnalla. Kaunis tapa mielestäni, mutta ei tulis mieleenkään ajaa 200 km joulunpyhinä vain kynttilän takia. Sytytän kynttilän kotona äidin kuvan viereen. Äiti on meidän muistoissa, ei siellä haudassa.

Joskus ei vaan jaksa eikä ole voimia, kun paljon murheita.. kynttilän voi sytyttää myös kotona eikä naapureiden vuoksi, jos käydään kontrolloimassa.

Pyhäinpäivä ja joulu ovat lähellä toisiaan. Minusta riittää jos jompana kumpana käy.

En ymmärrä koko hautakäyntiä aattona. Oma isä kuoli aattona, mutta en palvo hautoja. Muistoissa muuten.

Käykää eläviä tervehtimässä.

Vierailija kirjoitti:

Minä en ole koskaan suorittanut tuota rituaalia, rakkaitaan voi muistella myös kotona ja sytyttää kynttilän heille. En ole siis ikinä käynyt yhdelläkään haudalla minään päivänä, muuten tykkään kyllä luuhata vanhoilla hautausmailla. Minä haluan muistaa läheiseni muuna kuin kylmänä kivenä.

Juuri näin 😊