Kaveri, joka ei kuuntele
Minulla on eräs kaveri, joka aina valittaa yksinäisyyttään, kun on kotiäiti. Kuitenkin kun ollaan tekemisissä, hän selittää vain omia asioitaan, mutta kun hänelle yrittää sanoa jotain, hän joko kääntyy pois komentamaan lapsiaan, on kuuntelevinaan kaksi sekuntia ja sitten puhuu jotain ihan muuta asiaa päälle. Kestän häntä pieninä annoksina, vaikka aina tapaamisen jälkeen rasittaakin. Joskus aina jätän vaan juttunu siihen kesken, enkä yritäkään jatkaa enää asiasta. Pitäisikö hänelle sanoa, että huomaatko kuinka keskeytät jokaisen juttuni?
Kommentit (11)
Tämä tyyppi on perusnegatiivinen muutenkin. Valittaa, ettei kestä sukulaisiaan, äitiään, isäänsä, anoppiaan, kälyään, jopa lastaan. Töihin ei halua, sillä työkaveritkin on perseestä. Taitaisi olla peiliin katsomisen paikka. Kukaan (muukaan) ei varmaan jaksa sellaista valittajaa, joka ei vastavuoroisesti kuuntele toisen asiaa. Jättäisin varmaan muuten omiin oloihinsa, mutta lapset viihtyvät keskenään.
Kyllähän sitä varmaan kannattaisi jotenkin rakentavasti asiasta mainita. Vaikuttaa kyllä vähän sellaiselta tyypiltä ettei välttämättä ole kauhean lahjakas katsomaan peiliin.
Hän onnistuu jotenkin negatiivisuudellaan imemään kaiken energian tavatessamme. Ehkä minäkin harvennan yhteydenpitoa ja annan ystävyyden hiipua pois. On lapsellani muitakin ystäviä...
Eikä muuten koskaan kysy, mitä kuuluu tms. Ja jos lapseni on oppinut jonkun taidon, mitä hänen omansa ei vielä osaa, on hän siitäkin jotenkin kateellinen ja vaikuttaa jopa pettyneeltä omaan lapseensa. Ei siis osaa iloita toisen puolesta, pikemminkin on kateellinen kaikesta. Hän on myös kateellinen siitä, että minulla on paljon ystäviä. Auttaisi varmaan hänellä, jos yrittäisi opetella kuuntelemisen taitoa... Mutta ehkä se on mahdottomuus.
Anteeksi kaikille,yritän parhaani.pudän kovasti teistä
Keskeyttäminen on kyllä yksi ärsyttävimmistä asioista, mitä tiedän. Minun eräs kaverini saattoi vaan kävellä pois paikalta kesken kertomani jutun, kun oltiin jossakin ja keskusteltiin kahdestaan. Se oli jo röyhkeyden huippu! Muutenkin keskeytti paljon puhumalla päälle ja kyselemällä kysymyksiä kesken lauseen.
Mä tein kerran tämmöisen kuuntelemattoman kaverin kanssa niin, että jatkoin vaan oman asian selittämistä, mutta sepä korotti ääntään ja suorastaan huusi päälle. En tuon jälkeen ole omia asioitani sille selittänyt koskaan ja nyt ihmettelee, miksei seura kelpaa. Juttelisi seinille, ne eivät vaadi suunvuoroa.
Narsismi on käynyt kyllä mielessäni. Varsinkin siitä, miten hän kohtelee lastaan...
Narsismi on käynyt kyllä mielessäni. Varsinkin siitä, miten hän kohtelee lastaan...
PItää varmaan sanoa, jos ei tajua, mutta tuskin muuttuu siitä! Itsekin tunsin tuollaisen kaverin joskus, mutta lyhyeen jäi tuttavuus=yksi vierailu hänen kotonaan. Kaiken lisäksi haukkui miehensä lyttyyn, koti oli sotkuinen ja kaikki tuntui olevan vähän omituista:(