Miksi ihmiset käyttää sanoja väärin?
Tuttu ihminen sanoo olevansa isätön vaikka hänen isä on elossa. Erityisen pahalta tuntuu koska oma isäni on kuollut kun olin 19-vuotias. Miksei vaan voi käyttää jotain toista sanaa?
Kommentit (23)
Ei kuulu sinulle. Ei sinulla ole mitään yksinoikeutta olla isätön.
Olet sekaisin. Hae apua pikaisesti. Ärsyttää jankuttaminen.
Mikä isätön säkään olet kun isäsi on ollut elossa sun aikuisuuteen asti.
Sinähän niitä sanoja väärin käytät. Et ole isätön vaan isäsi on kuollut. Isätön on sellainen jolla ei ole koskaan ollut isää.
Vierailija kirjoitti:
Sinähän niitä sanoja väärin käytät. Et ole isätön vaan isäsi on kuollut. Isätön on sellainen jolla ei ole koskaan ollut isää.
Oh hoh, jokaisella on siittäjänsä eli isänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinähän niitä sanoja väärin käytät. Et ole isätön vaan isäsi on kuollut. Isätön on sellainen jolla ei ole koskaan ollut isää.
Oh hoh, jokaisella on siittäjänsä eli isänsä.
Ei siittää ole sama asia kuin isä. Pelkkä sukusoluja hukkaaminen tai luovuttaminen ei tee kenestäkään isää.
Me olemme kaikki tulevia orpoja. Ajatelkaa sitä.
Vierailija kirjoitti:
Me olemme kaikki tulevia orpoja. Ajatelkaa sitä.
No ei kyllä olla. Orpo on alaikäinen, ei keski-ikäinen.
Nykyään kun sukupuolikin on ihan vaan mielipideasia, niin ihminen voi olla isätön jos siltä nyt vaan sattuu sillä hetkellä tuntumaan .
Vierailija kirjoitti:
Nykyään kun sukupuolikin on ihan vaan mielipideasia, niin ihminen voi olla isätön jos siltä nyt vaan sattuu sillä hetkellä tuntumaan .
Minusta tuntui ikävuodet 2-18.
Kun ainoasta tunteet sitä niin sanottua vanhempaa kohtaan on pelko ja välinpitämättömyys, niin koen olevani ihan oikeutettu sanomaan olevani isätön.
Isättömyys on sitä että isää ei ole mukana elämässä
En ymmärrä, miten aikuiset ihmiset traumatisoituu ja katkeroituu vanhempiensa kuolemasta niin, että pohtivat sitä vuodesta toiseen. Ja loukkaantuu ja pahoittaa mielensä joka vuosi, kun ei isänpäivänä ole enää mahdollista tavata omaa isää..
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miten aikuiset ihmiset traumatisoituu ja katkeroituu vanhempiensa kuolemasta niin, että pohtivat sitä vuodesta toiseen. Ja loukkaantuu ja pahoittaa mielensä joka vuosi, kun ei isänpäivänä ole enää mahdollista tavata omaa isää..
Tai muutenkaan huutoitkee jotain lapsena koettua vanhemman menetystä
Kysy häneltä suoraan.