Kuulutteko niihin vanhempiin, jotka vihaavat postista tunkevia lelukuvastoja?

Jotka ahdistuvat siitä, että lapset haluavat kaikkea, joululahjalistat ovat kaksimetrisiä ja rahaa on ihan liian vähän? Jotka vihaavat markkinamiesten oveluutta ja kaupallisuuden tunkemista ovista ja ikkunoista?

Minä en. Kerään kaikki kuvastot lapsille pinoon, osan olen jopa päällystänyt kontaktimuovilla, että kestäävät loputonta selaamista ja haaveilua vaikka illalla viimeiseksi sängyssä. Lapset saavat haaveilla vaikka rekka-autollisesta paketteja, limua, karkkia, tonttujen taikaa tai lentämään oppimista. Haaveilua ja unelmointia mahtuu maailmaan.

Heille kuitenkin kerrotaan, että jää ihan yllätykseksi mitä joulupukki tuo. Ei varmaankaan läheskään kaikkea, mutta ihan varmasti jotakin tosi ihanaa.

Lisäksi se Markkinamies ei pistä väkisin ostamaan yli oman tarpeen. Eettiset valinnat tapahtuvat korvien välissä ja jokaisella perheellä on oma arvomaailmansa. Ei ole pakko ostaa yhtään mitään.

- Saavathan aikuisetkin haaveilla! Vuoden lomasta lämpimissä maissa, lottovoitosta, suuresta rakkaudesta, hoikasta vyötäröstä, laulutaidosta, ihanasta ystävästä tai vaikka terveydestä. Ei unelmointi "syö ihmistä", se lämmittää vain sydäntä.

Nih.