Saako teillä sanoa, että ruoka on pahaa?
Meillä ei saa. Kaikesta ei tarvitse tykätä, mutta kaikkea pitää maistaa, ja "hyi pahaa" -kommentteja en kuuntele.
Kommentit (45)
Tottakai saa sanoa. Miksi ihmeessä ei saisi? Älkää nyt aloittako tätä "mutku se loukkaa" -ininää. Älä laita paskaa ruokaa, niin tunteesi ei loukkaannu.
Saa, jos se kerran on pahaa. Ainahan kait jokaiselle voi sattua mokia, mennä vaikka "sokrrit ja suolat" sekaisin. Yleensä ottaen pyrin siihen, että laitan ruokaa joka olisi suurinpiirtein jokaisen mieleen ja jos se nyt ei oikeasti ole tosiaan pahaa, niin sitten saa sanoa, etten oikein tästä pidä ja voi jättää syömättä. Kauhulla muistan kouluikoja kun oli pakko syödä vaikka ruoka välillä tuli suuhun takaisin niin piti vaan yrittää nieleksiä.Olen itse "nirso" ruuan tekstuurin suhteen, eli inhoan ylikypasää pastaa, keitettyjä vihanneksia jne. Ne vaan tuntuu suussa ällöttäviltä ja en saa niellyksi, vaikka aikuinen olenkin. Eli pakko ei ole syödä.
Ei saa yökkäillä tms. mutta saa sanoa jos ruoka ei ole mielestä. Syödä pitää joka tapauksessa, jos nälästä haluaa eroon. Aina ei voi olla tarjolla juuri niitä mieleisiä ruokia..
Ei saa sanoa. Saa sanoa että ei tykkää jostain ruuasta - sehän on henkilökohtainen mielipide. MIUtta pahaa ruokaa meillä ei tehdä
Jos lapset sanovat ruokaa pahaksi, sanon, että on kohteliasta sanoa mieluummin, ettei pidä kyseisestä ruuasta.
Hm, mä en omasta mielestäni ole koskaan kieltänyt tuota, mutta jostain syystä lapset on oppineet sanomaan "no kun... mä en oikeen tykkää tästä...", jos ihmettelen miksei joku ruoka maistu. Lapset on jo isoja. Ilmeisesti se jossain vaiheessa vaan syntyy lapsessa itsessään tämä tieto siitä, mikä on kohteliasta ja asiallista. En nimittäin millään muista, että olisin ikinä sanonut, ettei ruokaa saa sanoa pahaksi.
[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 16:46"]
MIUtta pahaa ruokaa meillä ei tehdä
[/quote]
Sinulla on hieman suureelliset käsitykset itsestäsi.
[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 16:39"]
Ei saa yökkäillä tms. mutta saa sanoa jos ruoka ei ole mielestä. Syödä pitää joka tapauksessa, jos nälästä haluaa eroon. Aina ei voi olla tarjolla juuri niitä mieleisiä ruokia..
[/quote]
Meillä on joskus tarjolla kahta eri ruokaa, kun tiedän etteivät kaikki pidä siitä ykkösruokavaihtoehdosta. Enää ei tarvitse kotona maistella (kun lapset ovat jo isoja) tai jäädä nälkäiseksi.
[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 15:17"]
Missä vaiheessa pöytätapoja aletaan opettaa, jos 4-6-vuotiaat saavat yökkäillä ruualle? Miten perustellaan se, että kotona saa haukkua ruokaa, mutta kylässä ei saa?
[/quote]
Ei niitä aleta opettaa. Oppivat ihan opettamattakin. Siis oon mä sanonut, että ei pidä sanoa noin, etteivät kylässä sano (tosin en pitäisi sitä minään katastrofina vielä tuon ikäisiltä, paikat, joissa käymme eivät ole mitään vieraskoreanaolemispaikkoja vaan lähinnä sukulaisia, joiden kanssa tosi läheiset välit) mutta kotona ei seuraa mitään siitä, vaikka sanoisivatkin noin. En kyllä edes muista, milloin viimeksi olisivat sanoneet...? Ja meillä ei ole mitään erityisen hyvää ruokaa.
Kummasti minulle tuli runsaasti miinuspeukkua, vaikka muille, joilla saa sanoa, ei niinkään.
[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 17:17"]
[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 15:17"]
Missä vaiheessa pöytätapoja aletaan opettaa, jos 4-6-vuotiaat saavat yökkäillä ruualle? Miten perustellaan se, että kotona saa haukkua ruokaa, mutta kylässä ei saa?
[/quote]
Ei niitä aleta opettaa. Oppivat ihan opettamattakin. Siis oon mä sanonut, että ei pidä sanoa noin, etteivät kylässä sano (tosin en pitäisi sitä minään katastrofina vielä tuon ikäisiltä, paikat, joissa käymme eivät ole mitään vieraskoreanaolemispaikkoja vaan lähinnä sukulaisia, joiden kanssa tosi läheiset välit) mutta kotona ei seuraa mitään siitä, vaikka sanoisivatkin noin. En kyllä edes muista, milloin viimeksi olisivat sanoneet...? Ja meillä ei ole mitään erityisen hyvää ruokaa.
Kummasti minulle tuli runsaasti miinuspeukkua, vaikka muille, joilla saa sanoa, ei niinkään.
[/quote]
Miinuspeukut tui varmaan osittain siitä, että pidät 6-vuotiasta vielä liian pienenä hyville päytätavoille. Sehän on koululainen tai ainakin jo eskarissa! Kyllä sen ikäisellä pitää olla pöytätavat hallussa.
Meillä ei saa sanoa, että ruoka on pahaa, ei edes kotona. Saa sanoa ettei pidä jostakin tai ettei ruoka maistu. Pakko ei ole syödä mutta ihan vähän pitää maistaa.
[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 14:44"]
Saa vielä toistaiseksi. Lapset on vasta 4- ja 6- vuotta. Ei ne ole vielä tajunneet, että niin sanominen olisi jotenkin erityisen ikävästi sanottu. Vasta jos vanhemmiten eivät sitä ymmärrä, aion asiasta huomauttaa.
En itsekään tykkää kaikista ruuista, joten en pidä kyseistä kommenttia an sich jonain täysin käsittämättömänä. Sille vain on aikansa ja paikkansa, kun sitä ei pidä sanoa, toki.
[/quote]
Jaa niin, oiskohan se tää lause, jolle tuli miinuspeukkua? Se tarkoitti (huonosti ilmaistu, myönnän) että sehän on mielipide, ei väärin sinänsä tai haukkumista meidän mielestämme. Mutta kuten sanoin, on siitä sen verran sanottu, että ei ole kaunista sanoa sitä esim. kylässä. Ja mitä isompi on, sen vähemmän sopii sanoa kaikkea mitä mieleen tulee, ääneen.
Ei meillä tehdä pahaa ruokaa. Muutaman kerran on ruoka epäonnistunut, ja sen kyllä saa sanoa.
Minua ahdistaisi, jos lapseni eivät kotona voisi puhua minulle suoraan niinkuin ajattelevat. En minä jaksa tuollaisia kuninkaallisia pöytätapoja kotioloissa. Töissä ja juhlissa ja muualla saa sitten pönöttää ihan tarpeeksi.
En ole sitä mitenkään erikseen kieltänyt, enkä panisi pahakseni. Harvoin kukaan noin sanoo, mutta silloin ohjeistan mieluummin sanomaan "en pidä tästä" tms.
En tiedä mistä poikani oppi käytöstavat, luonnostaan kohtelias. Nuorimmainen ei paljon nirsoile, mutta pari ruokalajia ei maistu. Hän sanoo, kiitos en halua enempää ja sanoi jo tosi pienenä niin, kun noita maistoi.
Minäkin taisin olla luonnostaan sellainen, kun en halunnut syödä mummoni pohjaanpalanutta puuroa. Sanoin, että ei ole nälkä. Mutta mummo huusi ja pakotti syömään, itse ei sitä syönyt vaan se oli kai minua varten keitetty. En uskaltanut sanoa, että se on todella pahaa.
meidän pojat yökkäilee ja kakoo pöydässä. Nyrpistävät naamaa ja valittavat, että yök tämä on pahaa!
Ja arvatkaa vaan kuinka monta vuotta ollaan ohjeistettu, että ruuasta ei sanota noin. Ja muitakin käytöstapoja on opetettu. Kuuroille korville menee...
On hyvä, että sanoo, jos ruoka on pahaa. Sitten tietää, ettei tee toiste samaa ruokaa, tai ainakin kehittelee reseptiä. Kuka nyt pahaa ruokaa haluaa syödä.
Saa sanoa.
Varmaan ravintolassa maksatte itse kipeiksi ja syötte sen pahan ruuan mukisematta. Tarjoijalle hymyilette kauniisti ja vakuutatte ruuan maistuneen erinomaiselta?
Ihania nämä, jotka eivät tee pahaa ruokaa, meillä joskus varsinkin kiireessä epäonnistuu ja ruoka on omasta mielestäkin pahaa, vaikka entiseltä ammatilta olen keittiön esimies. Siis saa sanoa että ruoka on pahaa, ruuasta ei pidä, ruokaa saa jättää ja herran tähden saa jopa syödä vatsansa täyteen voileipää, kunhan ensin on maistanut ruokaa ja varsinkin silloin kun se ruoka on laittajankin mielestä epäonnistunutta. Koskaan ei yhdenkään lapsista ole tarvinnut sentää yökkäillä pelkkä sanominen on riittänyt että olen uskonut että pahaa on.
Ja kaiken tämän jälkeen olen lähes aikuiseksi saattanut kolme normaalipainoista, hyvin käyttäytyvää ja ihan kaikkea maistavaa, pöytätavat omaavaa reipasta nuorta.
Jos ruoka on oikeasti pahaa (pilalla, pilalle maustettu tms.), niin silloin saa sanoa, muuten ei.
Kaikkea ruokaa maistellaan ja tutustutaan erilaisiin makuihin, mutta kaikesta ei tarvitse pitää eikä missään tapauksessa ole pakko syödä lautasta tyhjäksi.