Tuleeko teistäkin aina huonoja kuvia?
En tiedä, että olenko ainoa, mutta aina kun minusta otetaan valokuva, niin tuntuu ettei se vastaa ollenkaan peilistä katsomaani kuvaa. Pelikuvaan olen usein miten varsin tyytyväinen, mutta kun kameralla kuva otetaan, niin tuntuu kuin siinä olisi aina päällä joku "rumuusmuokkaaja" ja naamavärkistä tulee kuvissa paljon rumempia kuin mitä se luonnossa on. Olen tyytyväinen varmaan alle yhteen prosenttiin elämässäni ottamista naamakuvista.
Kommentit (31)
Huonot on niitä mistä minut tunnistaa. Tinderiin laitan sellaisia, että kukaan treffikumppani ei ole minua vielä ensitreffeillä tunnistanut. Muutama mies on lähtenyt heti pois, koska en ole ollut saman näköinen kuin kuvissa.
Opetelkaa poseeraamaan, se ei ole vaikeaa, netissä on videoita ja ohjeita.
Esim. päätä nostetaan ja työnnetään hieman eteenpäin jne.
Tulee. Mä en ole lainkaan valokuvauksellinen. Olen kai ainakin ollut ihan nätti, mutta kuvissa se ei näy samalla tavalla. Videot on sitten eri juttu eikä ne ole yhtä huonoja kuin valokuvat.
Lähikuvissa näytän Muumien Möröltä (iskälle nenästä kiitokset) ja kaukaa otetuissa näytän isopäiseltä rusinalta. Peilissä näytän kuitenkin ihan ihmiseltä.
jooooo. näytän aina vihaiselta ja turvonneelta kuvissa. asiaa ei auta että mun paras ystävä jonka kanssa usein olen samassa kuvassa on todella valokuvauksellinen niin mä näytän sit VIELÄ pahemmalta siinä vieressä. mut otan sen huumorilla.
Yksi selitys tuohon on, että me katselemme itseämme aina peilikuvana. Ja koska kenenkään kasvot eivät ole symmetriset, se peilikuva ja sitten se oikea kuva, jonka muut näkevät ja joka näkyy valokuvissa, näyttävät erilaisilta keskenään. Koska emme varsinaisesti koskaan muuten näe itseämme oikein, valokuvassa näkyvä ihminen näyttää omaan silmäämme oudolta verrattuna siihen peilikuvaan eli siihen, miltä kuvittelemme näyttävämme.
Osittain tuota ilmiötä selittää myös se, että peilin edessä moni ikään kuin poseeraa itselleen ajattelemattaan eli kääntään kasvojaan sellaiseen asentoon ja ottaa sellaista ilmettä, että näyttää omaan silmäänsä hyvältä. Samaa moni tekee vartalolleen näyttääkseen hoikemmalta tai saadakseen takapuolensa näyttämään pyöreämmältä. Sitten, jos vaikka näkee sen ei-poseeratun heijastuksena kadulla kävellessään ikkunasta, saattaa hämmentyä tai jopa pelästyä "olenko tuo minä" tai "kuka tuo on". Valokuvassa, etenkin jos se on otettu niin, ettet ole yhtään ehtinyt poseerata, sitten yhdistyy nuo molemmat - ja siinä sitä sitten vasta oudolta mielestään näyttääkin, vaikka kaikkien muiden mielestä kuva on oikein hyvä, kun he ovat tottuneet näkemään sinut ilman poseerauksia ja ei-peilikuvana.
Mutta eihän se valokuva vastaakaan sitä peilistä katsovaa kuvaa, kun se peilistä katsova kuva on peilikuva. Se valokuva vastaa sitä, miten muut näkevät sinut.
Kamerassa näkyy se totuus. Peilikuva on harhaa jossa näytät kauniimmalta.
Vierailija kirjoitti:
Opetelkaa poseeraamaan, se ei ole vaikeaa, netissä on videoita ja ohjeita.
Esim. päätä nostetaan ja työnnetään hieman eteenpäin jne.
Käsilläkö?
Peili näyttää peilikuvana, eli vääristää, kamera näyttää todellisuuden.
Vierailija kirjoitti:
Kamerassa näkyy se totuus. Peilikuva on harhaa jossa näytät kauniimmalta.
Ei pidä paikakansa, koska valokuvan valoitukset ja heijastukset eivät ole aitoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kamerassa näkyy se totuus. Peilikuva on harhaa jossa näytät kauniimmalta.
Ei pidä paikakansa, koska valokuvan valoitukset ja heijastukset eivät ole aitoja.
Mitäs epäaitoa niissä on? Toki kaikenlaisilla suodattimilla ja kuvankäsittelyllä voidaan tehdä vaikka mitä, mutta kyllä muokkaamaton kuva on ihan todellinen.
Henkilökuvien epäonnistumiseen vaikuttaa usein myös se, että käytettävät välineet ovat yksinkertaisesti vääränlaisia.
Tavallisin ongelma on se, että ihmisiä kuvataan yleiskuvaukseen, maisemiin ja vastaaviin, tarkoitetuilla objektiiveilla, joiden polttovälit ovat muotokuvaukseen liian lyhyitä. Tämä luo optisia vääristymiä, joista tavallisimpia ovat muuminenä, marsun posket ja marsilaisen otsa - suuremmassa tai pienemmässä määrässä. Mikäli kamera on vielä liian lähellä kuvattavaa, nuo vaikutukset korostuvat.
Ammattimaisessa muotokuvauksessa nyrkkisääntö on, että objektiivin polttoväli on lähtökohtaisesti noin 100 mm ja vähän haettavasta vaikutuksesta riippuen, mahdollisesti 85 mm tai 135 mm. Ei ainakaan noita lyhyempi.
Koska tätä on vaikeaa sanoin kuvata, kannattaa katsoa alla olevasta linkistä mitä polttoväli vaikuttaa kun samaa ihmistä kuvataan samasta kulmasta eri polttovälin objektiiveilla:
Minusta ei tule minkäänlaisia kuvia. Minusta tulee pissaa, kakkaa ja ärsyttävää ääntä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opetelkaa poseeraamaan, se ei ole vaikeaa, netissä on videoita ja ohjeita.
Esim. päätä nostetaan ja työnnetään hieman eteenpäin jne.
Käsilläkö?
Niillä sun kaulan lihaksilla.
Sen takia ihmiset näyttää lösähtäneiltä kilpikonnilta kuvissa, koska ne vetää automaattisesti sen leuan kasaan jne.
Kaulan lihaksilla nostetaan päätä ja sitten hieman eteenpäin, hartiat alas, se jo tekee ison, ison eron kuviin, kokeilkaa, kuvissa hyvännäköiset ihmiset vaan osaa poseerata, sen on niin kuin eka asia, jonka esim. julkkikset ja mallit opettelee.
Aina