Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Syöpää ei voiteta taistelemalla! Eikä ainakaan rukoilemalla!
29.11.2013 |
Joku kuolee, vaikka tastelisi ja rukoilisi kuinka kovasti. Toinen ei välitä pätkääkään koko syövästä ja selviää hengissä.
Kuulun itse jälkimmäiseen ryhmään: olisin mielestäni joutanut kuolla, kun olen seurannut rintasyöpään kuolleita nuoria perheenäitejä. Vaikka kuinka "taistelivat ja rukoilivat", niin kuolivat.
Minä vaan olen hengissä, ollut diagnoosin jäkeen jo yli 10 v. Enkä ole "taistellut" yhtään mitään syöpää vastaan.
Taistelu ei auta. Kyse on vain ja ainostaan hoidoista. Lääketieteestä.
Kommentit (37)
Aivan. Ja lapsiakin saa kun lakkaa yrittämästä? Niinpä. Mekin lakkasimme yrittämästä keskenämme kun selvisi että tarvitaan luovutettuja siittiöitä että saamme lapsen. Eli siinä mielessä totta joo... Monet ihmiset on niin helvetin tyhmiä sen edessä mitä itselle ei oo tapahtunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka usein käytte muuten mammografiassa? Siellä riittävän usein käynti on kaiken a ja o, itsetutkimisen lisäksi.
itse käyn reilun vuoden välein. Säteilyn määrä on hyvin pieni.
t. 40+ v
[quote author="Vierailija" time="29.11.2013 klo 15:04"]Kuinka monta rintasyöpään kuollutta nuorta perheenäitiä sä oikein tiedät?
[/quote]
En ole ap, mutta tunnen (tunsin) kolme perheenäitiä, jotka ovat kuolleet tänä vuonna rintasyöpään. Ja aikaisemmilta vuosilta lisää.
Nro 30: sama kokemus mulla. :( "Ystävät" sanoivat, että nyt tarvitaan vain "taistelutahtoa".
[quote author="Vierailija" time="29.11.2013 klo 19:37"]
[quote author="Vierailija" time="29.11.2013 klo 15:04"]Kuinka monta rintasyöpään kuollutta nuorta perheenäitiä sä oikein tiedät?
[/quote]
En ole ap, mutta tunnen (tunsin) kolme perheenäitiä, jotka ovat kuolleet tänä vuonna rintasyöpään. Ja aikaisemmilta vuosilta lisää.
[/quote]
Niinpä. Pienten lasten äitihän ei tahdo taistella henkensä edestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
29, muistuta, että tulen tuputtamaan sinulle Allahin armon rukoilua kun sinä tai läheisesi sairastuu.
[quote author="Vierailija" time="29.11.2013 klo 17:15"]
Toisaalta ihmetyttaa syopaan sairastuneiden itsepainen pitaytyminen epaterveellisiin elamantapoihin vaikka nyt olisikin korkea aika pysahtya miettimaan vaikka etta mita kaikkea tulee suuhunsa pistettya makeanhimossa. Tauti on korjaamassa satoaan, mutta silti pitaa saada suu makeaksi vaikka viimeisen kerran.
[/quote]
Makeiset eivät aiheuta syöpää. Ja mitäs vikaa on siinä, että jos vielä siinä vaiheessa kun on kuolemassa syöpään, kykenee syömään, nauttii elämästä vielä sen minkä ehtii?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen samaa mieltä. Väärin väittää kuolleen omaisille, että Minttu ei taistellut tarpeeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin se on. Muakin välillä ärsyttää, kun naisten lehdissä lukee, että "se ja se ei antanut syövän nujertaa" tai että "se ja se taisteli syöpää vastaan ja parantui".
Tietyllä tavalla uskon, että psyyke vaikuttaa koko ruumiiseen ja joissakin asioissa omalla asenteellakin on merkitystä. Mutta on syöpiä, joihin edelleen vaan kuolee ihan riippumatta siitä, miten kovasti taistelee tai tahtoo mitä vaan. minusta taistelusta puhuminen on väärin niitä kohtaan, joiden syöpää ei voitu hoitaa ja jotka kuolivat. Ihan kuin he eivät olisi tahtoneet tai taistelleet riittävästi ja olisivat edelleen hengissä, jos olisivat tarpeeksi taistelleet. Ei se niin mene.
Amerikassa vanhempia menee vankilaan vaikka millä mitalla, kun eivät lasta vie lääkäriin vaan rukoilevat kotona parantumista lapsen kuolemaan asti.
http://media.tumblr.com/tumblr_litt5z7UAy1qh2bte.jpg
Näinhän se menee. Rukous on niin mainio tapa tuntea, että auttaa jotenkin, vaikka ei oikeasti tee yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täsmälleen samaa mieltä ap:n kanssa! Itsekin kuulun niihin, jotka lääketiede paransi.
Toisaalta kyllä aikamoista taisteluntahtoa tarvitaan siihen, että selviää rankoista hoidoista.
Kuinka monta rintasyöpään kuollutta nuorta perheenäitiä sä oikein tiedät?
Rukoilemalla Jumalaa saa kaiken mitä tarvitseekin. Mitä ei saa, sitä ei tarvitsekaan.
Mutta ennen kuin alatte raivota, sanon, että menen minäkin lääkäriin jos oletan, että lääkäristä voin saada apua mutta siinä vaiheessa kun lääketiede ei enää vastaa mun etiikkaani luovun siitä.
Juurihan tv:ssä oli naisesta, joka sananmukaisesti taisteli ärhäkkää rintasyöpää vastaan elävän ravinnon ja runsaan liikunnan (joogaa yms.) avulla. Hän kieltäytyi virallisista hoidoista - leikkauksesta ja lääkkeistä - ja nyt kaksi vuotta myöhemmin toisen rinnan syöpäkasvain on hävinnyt kokonaan ja toisessa rinnassa on enää herneenkokoinen pallukka. Uskon, että elämänhalulla ja sillä että tekee myös itse kaikkensa, voi olla apua.
[quote author="Vierailija" time="29.11.2013 klo 15:07"]
Juurihan tv:ssä oli naisesta, joka sananmukaisesti taisteli ärhäkkää rintasyöpää vastaan elävän ravinnon ja runsaan liikunnan (joogaa yms.) avulla. Hän kieltäytyi virallisista hoidoista - leikkauksesta ja lääkkeistä - ja nyt kaksi vuotta myöhemmin toisen rinnan syöpäkasvain on hävinnyt kokonaan ja toisessa rinnassa on enää herneenkokoinen pallukka. Uskon, että elämänhalulla ja sillä että tekee myös itse kaikkensa, voi olla apua.
[/quote]
Muistan itsekin kuulleeni tästä naisesta, olikohan myös jossain lehdessä juttua. Luulen, että tällä naisella on ollut vain hyvää tuuria. Tiedän työpaikaltani yhden toisen tapauksen, jossa nainen kieltäytyi rintasyövän hoidoista ja luotti pelkästään luontaislääkkeisiin jne eikä sitten selvinnytkään syövästä.
Alue: Aihe vapaa
Isäni sairastui syöpään viim evuonna, ja sain kuulla useamman kerran ihmisiltä "ihmeitä tapahtuu aina, mitään ei ole vielä menetetty! Taistelutahtoa!" Syöpä oli tosi harvinainen ja saatiin jo alkumetreillä tietää, ettei sitä pystytä parantamaan. Tiedän, että nuo toivottelijat tarkoittivat vain hyvää, mutta paskalta se silti tuntui...