Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Teini aikoo kirjoittaa 12 ainetta, pitäisikö toppuutella vähän?
24.09.2020 |
Lukion ykkösellä oleva tytär on päättänyt kirjoittavansa tuommoisen kasan aineita. Kursseja tulee olemaan yli sata, ja sanoi haluavansa käydä lukion neljään vuoteen, että varmasti ehtii.
Yläasteella oli melkoinen superoppilas, keskiarvo lukuaineissa pyöreä kymppi ja kaikki aineet huomioon ottaen 9.8. Lukio on jatkunut samalla tavalla melko helppona, kun keskittyy tunneilla - tyttö oppii kuulemalla, ja kerran selitetty asia jää mieleen varsin tehokkaasti. Teini pärjää kielissä ja matikassa todella hyvin, ja on niistä kiinnostunut - itse asiassa hän on kiinnostunut ja innoissaan liki kaikesta koulussa opetettavasta asiasta.
Tänään hän kuitenkin täräytti tuon kirjoitettavien aineiden lukumäärän ja pidentämisaikeet. Aikoo vielä vaihtaa ruotsin A-kieleksi (pitkään oppimäärään) A-saksan ja A-englannin kaveriksi. On pitkä matikka, aloitti vastikään vielä uuden kielen (venäjä), psykologia on hurjan mielenkiintoista, uskonnot ja kulttuurit sekä ihmisten väliset erot ovat hurjan mielenkiintoisia, ihmisen kehitys on hurjan mielenkiintoista, historiassa on tapahtunut kaikenlaista mielenkiintoista ja yhteiskuntaoppia on tärkeä osata, että pärjää osana yhteiskuntaa jne jne jne.
Aineita on tulossa tällainen rivi: Äidinkieli, matikka, saksa, ruotsi, englanti, venäjä, psykologia, filosofia, ET, yhteiskuntaoppi, historia, ja terveystieto. Kuulostaa ihan kamalalle näin suoraan sanottuna. Pelottaa, että teini kuolee stressiin - hänen itsensä mukaan mitään hätää ei ole, jos pääsee menemään "normaaliin viikkotahtiin" eli 30 kurssia/vuosi (=näillä kurssimäärillä neljään vuoteen). Pitäisikö tässä tilanteessa kuitenkin olla teinin tukena ja tsempata kulkemaan omaa polkuaan, vai onko ok yrittää toppuutella tyttöä?
Kommentit (80)
Ei kai sitä nyt tarvitse vielä päättää kun on vasta lukion ykkösellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Antaa mennä vaan jos mielenkiintoa riittää! Kunhan pitää huolen, että on muutakin elämää kuin opiskelu.
Käytännössä melkein sama kattaus kuin minulla aikanaan. Silloin lista vain oli tällainen: äidinkieli, matematiikka, saksa, ruotsi, englanti, venäjä ja reaali. 12 aineen sijaan sai 7 ainetta kasaa.
Ylioppilas vuosimallia 2003
Itse kyllä yrittäisin puhua tytölle järkeä. Tuosta työmäärästä ei selviä. Ja on parempi saada hyvä arvosana muuatamasta aineesta kuin huono monesta, kun noihin kaikkiin ei ehdi paneutua. Kävin luokkamuotoisen lukion ja se kesti neljä vuotta, mutta kirjoitin viisi ainetta. Hyvin riitti.
Vierailija kirjoitti:
Itse kyllä yrittäisin puhua tytölle järkeä. Tuosta työmäärästä ei selviä. Ja on parempi saada hyvä arvosana muuatamasta aineesta kuin huono monesta, kun noihin kaikkiin ei ehdi paneutua. Kävin luokkamuotoisen lukion ja se kesti neljä vuotta, mutta kirjoitin viisi ainetta. Hyvin riitti.
Kai ymmärrät, että nykyisin aineiden määrää lisää jo pelkästään se, että reaali on jaettu yksittäisiksi ainekokeiksi? Vai kirjoititko reaalissakin vain yhden aiheen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tytöllä poikaystävää tai yleensä muuta elämää?
Ap ei varmaan halua tätä vastausta mutta:
Neljään vuoteen tuo kuulostaa ihan ok määrältä ja tyttö vaikuttaa olevan suunnitelmallinen opinnoissaan.
Jos rupeaa kauhesti stressaamaan tai muu elämä kärsii tavoitteen takia niin voisin toppuutella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on ns. kielikorvaa, kielten opiskelu ei välttämättä vaadi kuin sen, että on tunneilla hereillä. Myös matematiikka voi lahjakkaalle olla helppo homma. Työmäärä ei siis välttämättä ole kovinkaan suuri, vaikka tuo aineiden määrä listana pitkältä kuulostaakin. Lisäksi, kun kokeet jaetaan vähintään kahdelle eri kerralle, ei tule yhdelle keväälle/syksylle jättiurakkaa.
Mikäettei jos käyttää 4 vuotta opiskeluun ja kirjoittaa useassa eri osassa, keväällä ja syksyllä ja vaikka vielä toisenakin keväänä. Hiljaa hyvä tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mielestäni tarvitse toppuutella. Voi olla että hänelle realisoituu ihan itsestään kun on käynyt koulua kauemmin mitä noin moneen aineen kirjoittaminen vaatisi. Siitä kyllä yrittäisin kauniisti mainita, että lukion käyminen neljässä vuodessa vain siksi että voi kirjoittaa noin monta ainetta ei ole kovinkaan järkevää. Vuodella lykkääntyy mahdolliset jatko-opinnot.
Eihän tuo tee kuin 4 ainetta per kerta, jos aloittaa kirjoitukset 3. vuoden keväällä ja lopettaa 4.vuoden keväällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Odota rauhassa 2. lukiovuoden puolelle. Siinä vaiheessa tulee jo realismia kuvioihin, kun lukiota on pidemmän aikaa takana. Arvosanat ja opiskelumotivaatio tippuvat monesti toisen vuoden aikana, kun elämään tulee muutakin kuin opiskelu.
Tärkeimmät kirjoitettavat aineet ovat äidinkieli, pitkä matematiikka ja uskonto (juu, on outoa, mutta näin se vaan on), niistä saa suhteessa parhaat pisteet jatko-opintoihin.
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä melkein sama kattaus kuin minulla aikanaan. Silloin lista vain oli tällainen: äidinkieli, matematiikka, saksa, ruotsi, englanti, venäjä ja reaali. 12 aineen sijaan sai 7 ainetta kasaa.
Ylioppilas vuosimallia 2003
Itsekin kirjotin 7 ainetta eli pitkän ruotsin (jätin pois pitkän englannin), lyhyen matematiikan, lyhyen ranskan, lyhyen saksan, äidinkielen, historian ja maantiedon. Kävin myös yrittämässä korottaa historian, lyhyen saksan ja lyhyen ranskan yo-arvosanoja valmistumisen jälkeen. Lukion kävin 3,5 vuoteen.
Ylioppilas syksyltä 2013
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mix topputell jos kert tusina ällii teinissä?
Jätä hyvä immeenen puolet pois ja käy se lukio normaalissa ajassa kolmeen vuoteen.
Pelottaakohan häntä lukion jälkeinen elämä, kun tahtoo pidentää opiskeluaikaa? Muistan, että itse oli tosi vaikea päättää mihin hakee opiskelemaan, kun kaikki aineet sujuivat. Ei kyllä silti yhtään tehnyt mieli jäädä lukioon vuoden verran pidempään kuin kaverit!
Sinällään siitä ei kai ole haittaa jos hän haluaa lukea nyt monia aineita, niitähän voi pudottaa pois sitten jos/kun jotkut aineet alkaa maistua puulta. Sinun kyllä pitää varmaan aktiivisesti muistuttaa, että hän riittää omana itsenään. Ja toisaalta jos tuossa opiskelussa on jotain pakkomielteisiä piirteitä, niin työmäärän kova päivittely saattaa olla kuin päivittelisi anorektikon laihuutta, eli toimia lisämotivaationa...
Voit myös muistuttaa, että esim. yliopistossa voi kyllä lukea useita sivuaineita, eli tilaisuus itsensä sivistämiseen ei mitenkään lopu vaikka lukiosta siirtyisi eteenpäin ajallaan.
Ihan ok jos aikaa on 4 vuotta ja intoa riittää. Menkää vuosi kerrallaan, eihän kirjoitettavia aineita heti ykkösellä lyödä lukkoon. Parin vuoden päästä teinilläkin voi olla ihan eri suunnitelmat ja prioriteetit.
Kukaan ei jatkossa tule kyselemään, mitkä arvosanat sai yo-kisoissa. Työnantajalle ja jatko-opiskelupaikkoihin riittää tieto, että on ylioppilas.
Meidän luokalla yläasteella oli tuollainen joka aineessa kympin tyttö. Lukion ykkösellä tapahtui jotain, hän jätti koulun kesken ja luki itsensä parturikampaajaksi.
Alue: Aihe vapaa
Riippuu monesta asiasta. Käyttääkö hän kuitenkin paljon aikaa opiskeluun, vaikka asiat jäävätkin helposti mieleen? Onko hänen pakko saada aina hyvä arvosana? Pettyykö ja ruoskiiko itseään, jos saa huonon arvosanan?
Jos taas aidosti nauttii opiskelusta ja oppimisesta ja myös vapaa-ajalle ja palautumiselle jää riittävästi aikaa, niin miksi? Toiset vain siinä tapayksessa ovat tehokkaampia, motivoituneempia, pitkäjänteisempiä ja kenties älykkäämpiäkin.