Lue keskustelun säännöt.
Kun miehessä näkee vain negatiivisia puolia
26.11.2013 |
Lähes 7 vuotta kestänyt parisuhteeni on loppumassa. Kihlaus on periaatteessa purettu ja olen etsimässä asuntoa. Mies ei ole samoilla linjoilla, mutta minä en näe muuta ratkaisua.
Jo ennen kuin kerroin miehelle kuinka vakava tilanne mielestäni on, tein perinteisen - ja + -listan, ja tulos oli masentava. Plussia oli muutamia, mutta miinuksia aivan hirveän pitkä lista. Ja osa niistä todella perustavanlaatuisia asioita, kuten miehen pakottava tarve tehdä yli 12-tuntisia työpäiviä (jotka eivät edes edistä elintasoamme niin kuin luulisi, mies on nimittäin kouluttamaton ja pienipalkkainen), miehen kyvyttömyys huolehtia itse itsestään niin fyysisesti kuin henkisestikin (ts. minä saan toimia "äitinä" joka ostaa vaatteet, laittaa ruuat, siivoaa...), ja se, ettei meillä yksinkertaisesti ole yhtään mitään puhuttavaa.
Mies yksinomaan ärsyttää minua. Hänen poissaollessaan alan helposti selittelemään asioita parhain päin, mutta lyhytkin keskustelu riittää siihen että hermostun. Olen pahoillani että sanon näin, mutta miehen mielipiteet ja ajatukset (joita ei useimmista asioista ei edes ole) ovat mielestäni tyhmiä, heikosti perusteltuja, usein rasistisia ja muutenkin paljastavat, että niiden lausuja ei tiedä mistään mitään. Eikä välitäkään tietää.
Niin että tähän tilanteeseen se nuoruuden upea rakkaustarina päätyi... En voi sanoa etten rakastaisi miestä, mutta hän vain ÄRSYTTÄÄ minua. Muiden seurassa pelkään, mitä tyhmää hän seuraavaksi menee sanomaan. Vaikka yritän olla reilu, en joskus pysty olemaan ilmaisematta halveksuntaa. Tiedän sen romuttavan miehen itsetuntoa, ja senkin takia näen, että minun on nyt aika lähteä, ennen kuin tilanne vielä pahenee. Vaikka minun on vaikea arvostaa miestä kokonaisuutena, en silti halua satuttaa häntä.
Onko teillä mitään vastaavia kokemuksia? Minun on edelleen todella vaikea myöntää itselleni, että tilanne ei luultavasti korjaannu. Poismuuttoakin pidän alitajuisesti väliaikaisena asiana, suhteen taukona. Mies raivostuttaa minua, mutta silti elämä ilman häntä pelottaa. Hän on kuitenkin hellä ja hyväntahtoinen. Ja jostain syystä rakastaa minua edelleen.
Kommentit (30)
[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 16:19"]
[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 16:11"]
Siis mies tekee hulluna töitä ja sinä napiset siitä yhtenä perustavanlaatuisena vikana miehessä, sillä matalapalkkaisella alalla työtä tekevänä sekään ei tuo tarpeeksi pätäkkää tuhlattavaksesi.
Ei kai se ihme ole, että miehen on vaikea huolehtia itsestään, jos kaikki valveillaoloaika menee töiden tekemiseen ja siitä palautumiseen. Kotiin päästyään pitkän päivän jälkeen saa kuulla sinulta pitkän listauksen siitä vikaa hänessä on. Ehkä hän pitää töiden paiskimista lomana sinun kanssasi vietettyyn aikaan verrattuna.
[/quote]
On mielenkiintoista, miten kukaan ei koskaan pidä työnarkomaniaa huonona juttuna. Vaikka se voi aiheuttaa ihan yhtä paljon vaikeuksia elämässä kuin esim. alkoholismi. Kukaan ei saisi koskaan olla huolestunut tai loukkaantunut siitä, että elämänkumppani viettää kaiken valveillaoloajan töissä.
[/quote]
Ihan totta. Eksä oli työnarkomaani pahimmasta päästä, ja jätti minut vieläpä sen duuninsa vuoksi. Hänellä koko identiteetti oli rakentunut työn varaan. Töissä meni 10-12-tuntisia päiviä ihan säännöllisesti, yleensä työmaalla piti poiketa viikonloppuisinkin. Välillä tsemppasi, ja pohti, ettei ole oikein viettää niin vähän aikaa vaimon kanssa, mutta sitten taas meno lipsui. Itse en edes aiheesta jäkättänyt, kunhan toivoin kainosti säännöllisen epäsäännöllisesti, että mekin tekisimme joskus yhdessä jotain tai että keskustelut voisivat käsitellä muutakin kuin hänen duuniaan. Sitten kun koki urallaan pahan takapakin (ei edennyt urallaan tietyssä tilanteessa niin kuin koki oikeutetuksi), hän sai suoranaisen identiteettikriisin. Sen kriisin pyörteissä lemppasi sitten minutkin pihalle, että pääsee paremmin keskittymään uraansa.
Jälkikäteen tuntuu hassulta, että jaksoin menoa niinkin kauan katsella. Silmät aukenivat vasta siinä vaiheessa, kun läheiseni huomautti, että työnarkomaniahan on pahimmillaan ihan alkoholismiin verrattavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 16:41"]
[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 16:37"]
Kuulostaa siltä, että ainoa syy olla yhdessä on tottumus. Vai ottaisitko todella tämän miehen kumppaniksesi nyt, jos suhteenne olisi vasta alussa?
[/quote]
En ottaisi, mutta en haluaisi liian helpolla luopuakaan, niin kauan olemme olleet yhdessä.
Ap
[/quote]
Syyllistyt nyt ajatteluvirheeseen nimeltään uponneiden kustannusten harha. "Olen panostanut tähän suhteeseen paljon aikaa ja vaivaa. Jos lähtisin nyt, kaikki menisi hukkaan." Sekä rahassa että rakkaudessa on kuitenkin yhdentekevää, kuinka paljon on investoitu. Ainoastaan tuotto-odotus ratkaisee. Mieti nyt kaksi kertaa, haluatko pumpata lisää resursseja yhteiseen yritykseen, joka ei tuota nyt eikä todennäköisesti tulevaisuudessakaan. -15
No, pikkusen hitaastihan sä tajusit, että olet kimpassa urpon kanssa, mutta parempi niin. Kunnollista ja fiksua miestä on vaikea löytää. En ihmettele, että olet urpoon kiintynyt. Sinun ei ehkä olisi ihan helppoa nähdä kuka on sekä fiksu että mukava. Mitä jos etsit sen uuden valmiiksi?
Minkähän alan maisteri täällä taas vinkuu miehensä tyhmyydestä?. Kovapalkkainen on, kun ansiot ovat tuplat. mieheensä verrattuna. Vaikka mies työskentelee jopa 5-6 h/vrk. enemmän. Tulee mieleen: Mies sponssannut Maisterin opinnot, joten kalossia ahteriin. typerä rasistikin vielä. Tämä on niin moneen kertaan kaluttu aihe, voi, voi.!!
PS. Meniköhän kieliopillisesti oikein äipänopet?.
[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 19:09"]
Minkähän alan maisteri täällä taas vinkuu miehensä tyhmyydestä?. Kovapalkkainen on, kun ansiot ovat tuplat. mieheensä verrattuna. Vaikka mies työskentelee jopa 5-6 h/vrk. enemmän. Tulee mieleen: Mies sponssannut Maisterin opinnot, joten kalossia ahteriin. typerä rasistikin vielä. Tämä on niin moneen kertaan kaluttu aihe, voi, voi.!!
PS. Meniköhän kieliopillisesti oikein äipänopet?.
[/quote]
Omaa alaani en kerro, koska sillä ei ole merkitystä. Se tieto riittää että olen opiskellut ja pärjään työelämässä tutkinnollani.
Mies ei ole rahoittanut senttiäkään opiskelustani tai elämisestäni muutenkaan. On nimittäin myös pihi.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 19:09"]
PS. Meniköhän kieliopillisesti oikein äipänopet?.
[/quote]
Virkerajavirheitä, vakavia välimerkkivirheitä, tyylirikkoja. Kokelaalla on ongelmia yleiskielen keskeisten normien hallinnassa. Koheesio ja kappaleiden rakentaminen tuottaa myös vaikeuksia. Viesti välittyy mutta vain vaivoin. Arvosana approbatur.
Mietin sitä, että on omituista miten jotkin (ehkäpä kontrolloivaisuuteen taipuvaiset) naiset suostuvat tuohon äidin rooliin miehelleen. Siinähän menee kaikki kiinnostus ja kaikki halut. En ikänä ostaisi miehelleni perus vaatteita tai olisi äiti muutenkaan. Lahjaksi voin ostaa kallistakin vaatteita, mutta perus jutut saa kyllä itse hoitaa. Siinä vaiheessa kun mies rupesi valittamaan, että puhtaat kalsarit loppuu niin, nimesimme yhden pyykkikopan miehelle ( meitä on viisi henkilöä perheessä) niin saa siitä omassa tahdissaan pestä ja syyttää vaan itseään, jos hommat ei hoidu.
Inhoan kyllä yli kaiken miehellä ylipitkiä kynsiä. Onneksi mieheni huolehtii itse, joskus olen kyllä maininnut varpaan kynsistä kun oksettaa ja on ottanut huomioon.
Mitä jos ap tekisit nyt niin alkutöiksesi, että selvittäisiin mikä on oma osuutesi "äidinrooliin" menossa? Älä suostu enään olemaan äiti miehellesi, ole nainen tai rakastaja. Alusta tilanne niin, että kerrot aikomuksesi olla toisen lainen, että mies on heti perillä mitä tässä tapahtuu, ettei urpoudessaan vaan jää ihmettelemään tumput suorana vaan tajuaa ruveta ajattelemaan itsestä huolehtimista. Anna miehesi kohdata ne kamalat realiteetit mitä on kun kynnet on liian pitkät, kalsarit reikäisiä ja loppu ja sinulla menee halut epähygieniaan.
Ap, saat ihan itse olla se kuka haluat ja en voi kuin ihmetellä niitä naisia, jotka ovat miehilleen äitejä! Vähemmästäkin menee vetovoima mieheen. Jos mies päättää jatkaa pitkäänkin elämäänsä nahjuksena joka ei pidä itsestään huolta, niin kerro hänelle suoraan kuinka vastenmielistä se on.
Työnarkomania on kans paha juttu, se on miehesi asia työstää ja muuttua, jos haluaa suhteenne jatkuvan tai menevän parempaan suuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa joskus ihmetellyt! Oksettaa sellaiset naiset jotka tekee kaiken miehen eteen ja valittaa päälle.
Viestistäsi paistaa läpi, kunnioituksen ja arvostuksen puute miestäsi kohtaan. Keskinäinen parisuhteen lämpö kateissa. Ilmeisesti teillä ei myöskään ole lapsia. Miksi jäisit? Voisipa elämänlaatu parantua miehelläkin?
jospa päästät hyvän miehen vapaaksi ja etsit jostain tasoisesi kumppanin.