Lue keskustelun säännöt.
TE: Kommari-Urpilainen haluaa sosialisoida vanhusten omaisuuden!
26.11.2013 |
Vasemmistohallitukselle ei mikään riitä. Kaikki ihmisten vuosien vaivalla ansaitsema ja säästämä raha sekä omaisuus on otettava pois, jotta virkamiesten ja erilaisten loiseläjien ei tarvitse luopua mistään saavutetuista eduista. Nyt todella kannattaa alkaa suunnitella maastamuuttoa, jos siihen vain kykenee ja haluaa sekä itselleen että lapsilleen paremman tulevaisuuden.
Kommentit (83)
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 16:48"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 16:18"]
Pahinta on tämä, että ei tehdä mitään. Ja päättäjät itse keittävät karmean sopan, mutta kukaan ei ehdota itselleen pienintäkään tulosvastuuta. Nyky-Suomessa yksi kausi ministerinä tuottaa sellaiset tulot, että niillä voi jäädä eläkkeelle, vaikka Suomi Oy on konkurssin partaalla. Ei ole oikein.
[/quote]
Yksi ministerin nelivuotiskausi = 600-700k€ miinus verot.
350-400k€ jää käteen. Silläkö jäisit eläkkeelle?
[/quote]
Aika hyvällekin. Tuon kun sijoittaa edes kohtuullisen järkevästi, tulot ovat 40k€ vuodessa puhtaana käteen, kyllä sillä normaali kuntatyöläinen juhlisi komeasti loppuikänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 17:54"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 06:49"]
Eli jos vanhuksella on miljoonan euron omaisuus, mutta pienet tulot, hän maksaa vain tulojen mukaan? Eli käytännössä yhteiskunta kustantaa hänelle hoidon, johon hänellä olisi muutenkin varaa? Tämäkö on nykytilanne?
[/quote]
Se miljoonan euron omaisuus saattaa olla vaikka pariskunnan yhteinen koti, jossa asuu pienituloinen puoliso. Ei kaikkea omaisuutta voi helposti realisoida. Miksi pitäisikään? Mitä isommat tulot, sitä enemmän on yleensä maksettu veroja.
[/quote]
Pari vuotta sitten uutisoitiin "käänteisestä asuntolainasta", eli asunnon omistajat saavat koko elämänsä ajan "lisäeläkettä", ja sitten lopuksi asunto menee vakuutusyhtiölle. Asunto kuitenkin pysyy vanhuksilla koko elämän ajan, mutta he voivat saada merkittävänkin lisäeläkkeen mm. hoitokulujaan varten.
Mielestäni tuo on hyvä systeemi! Kaikki muut paitsi perinnön ahnehtijat voittavat!
Nykyisessä systeemissä vanhukset ovat jo nyhtäneet kaikki edut lastensa ja lastenlastensa suista, joten perintö on ainoa mikä voi tasoittaisi tilanteen.
Tuohan tarkoittaa sitten sitä, että yksityiset ihmiset ja suvut eivät voi mitenkään työllään vaurastua, kun lopuksi valtio vie aina kaiken. Ei jää pääomaa sijoitettavaksi yritystoimintaan tai kotimaisten yritysten tukemiseen tai yhtään mihinkään, kaikki siirtyy pikku hiljaa valtiolle ja jokainen sukupolvi rakentaa elämänsä taas nollasta. Ja menettää taas kaiken valtiolle elämänsä loppupuolella. Vaikka sitähän suomalaiset taitaa halutakin, kyllä valtio tietää parhaiten, miten rahat tulee käyttää...
Ja tosiaan, ketä enää kiinnostaa tehdä töitä ja säästää ja raataa, kun sen kaiken sitten kuitenkin menettää ja saman hoidon saa ilmaiseksi tekemättä mitään järkevää elämänsä aikana?
"Pitkäaikaisessa hoidossa olevien osalta on mielestäni aivan kohtuullista, että palveluja käyttävät myös maksavat niistä. Jos siihen menee vaikkapa suurin osa eläkkeestä, onko sillä niin väliä?"
"Jos vanhus on hoivakodissa hänen tuloistaan voidaan suurinosa käyttää kuluihin. Jos samaanaikaan on omaisuutta(asuto tms) olisi outoa että me veronmaksajat maksaisimme ilmaiseksi vanhusten hoidon."
Olen kummankin kirjoittajan kanssa periaatteessa samaa mieltä, mutta miksi sitten on kohtuullista, että henkilö, joka ei eläessään ole koskaan maksanut veroja, saa saman palvelun veloituksetta?
Henkilö, jolla on kenties hyväkin eläke ja sen lisäksi omaisuutta on useinmiten tehnyt pitkään töitä ansaitakseen ne. Mitä oikeudenmukaisuutta on kupata sekä eläke että omaisuus yhteiskunnalle?
Omaisuuden voi onneksi ainakin toistaiseksi siirtää hyvissä ajoin perillisille. Saa nähdä miten tämä(kin) aiotaan kenties estää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, mä maksoin viime vuonna veroja €130t palkkatuloista, ei mitään erityisiä vähennyksiä joten aika potti oli Verokassaan. Lisäksi olen palkannut niistä kovin verotetuista euroista myös lastenhoitajan palkan kaikki työnantaja maksut samalla kun olen työllistänyt pitkäaikaistyöttömän hoitajan ja vielä työllistän siivoojaakin. Säästämme asuntolainan muodossa, Muuta ei jää yli kun lapset pieniä. Jos tästä ei jää edes taloa lapsille niin miksi mä kävisin töissä ollenkaan? Nyt täydellä tuella työttömäksi ja muutetaan kaupungin tuettuun vuokrakämppään ja haetaan sossusta rahaa menoihin. Mitä järkeä on käydä töissä jos valtio nyhtää siitä jo nyt yli puolet ja lopuksi vie ylijääneen lapsiltanikin?
Ranskassahan taitaa edelleenkin olla käytössä hoitosopimussysteemi, jossa lähinnä yksinäiset vanhukset sopivat hoidosta ja / tai lisäeläkkeestä joko rahana tai etuuksina yksityisen ihmisen, usein perheen kanssa. Vastineeksi vanhuksen kuoleman jälkeen asunto jää hoidon tarjoajille. Hoitoa ei ole sidottu määrävuosiin, vaan hoitoa annetaan henkilön kuolemaan asti.
Samanlainen systeemi Suomessa oli aikanaan ns. syytinkisopimus. Talon tai torpan omistajapariskunta saattoi jäädä eläkkeelle, ns. syytingille, ja luovuttaa talonsa joko jälkeläisilleen, nuoremmille sukulaisilleen tai vaikka aivan ventovieraillekin. Hoitosopimukseen saattoi sisältyä elintarvikkeiden, vaatteiden, asunnon, lämmityspuiden, päreiden jne. lisäksi myös velvoitus jonkinlaisesta avunannosta ("hoivan" käsitettä tuskin tunnettiin nykymerkityksessään).
Miksei nykyisinkin voisi kokeilla tällaisia malleja esim. palvelutaloissa, pienyrityksissä tai vastaavissa?
Vanhus sitoutuisi luovuttamaan asuntonsa kuolemansa jälkeen palvelukeskussäätiölle tai vaikka yksityiselle hoitajalle palkkioksi hoidosta, joka määriteltäisiin tarkoin kirjallisessa sopimuksessa. Eläkkeestä jäisi tällöin isompi osa vanhuksen käyttöön, jos sillä ei tarvitsisi kompensoida niin suurta osaa kustannuksista. Palvelutalo ottaisi ja kantaisi riskin, joka syntyisi toisaalta vanhuksen elinkaaren pituudesta ja toisaalta tämän omistaman asunnon mahdollisista arvonmuutoksista. Tällainen systeemi takaisi mielestäni oikein toteutettuna paremmin kunnollisen hoidon vanhuksille (koska eihän kukaan haluaisi olla tekemisissä yrityksen kanssa, jolla syntyisi tällaisesta huono maine?), lisähyötynä tämä saattaisi piristää myös asuntomarkkinoita, jos hoitosopimukseen kuuluisi lisäehtona tarjota asunto vuokralle hoitoajaksi.
Tämä malli tulisi myös veronmaksajille edullisemmaksi kuin nykyinen malli. Ainoita häviäjiä olisivat mahdolliset perijät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvinvointivaltiossa ihmisten sairaus/vanhuus hoidetaan julkisella rahalla ja piste. Jos perushoidon päälle haluaa jotain extraa niin siitä toki saa oman harkintansa mukaan maksaa.
"On jotenkin omituinen asenne, ettei omaisuutta pidä tai saa realisoida saadakseen itselleen hyvää hoitoa."
Tätä minäkin aina mietin, kun lasten tuista on kysymys. Miksi vanhemmat eivät luovu kesämökistä ja ulkomaanmatkoista, jotta voisivat esimerkiksi maksaa lastensa kouluruokailusta todellisen hinnan? Ja päivähoidosta, ja koulutuksesta, koulumatkoista, synnytyksistä jne.
Kannattaa sitten tässä vanhusinhossa muistaa, että kun vanhuksen kaikki rahat ovat kupattu hänen kuollessaan, niin ei jää perintöjä jaettavaksi lapsille ja lastenlapsille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 19:05"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 16:48"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 16:18"]
Pahinta on tämä, että ei tehdä mitään. Ja päättäjät itse keittävät karmean sopan, mutta kukaan ei ehdota itselleen pienintäkään tulosvastuuta. Nyky-Suomessa yksi kausi ministerinä tuottaa sellaiset tulot, että niillä voi jäädä eläkkeelle, vaikka Suomi Oy on konkurssin partaalla. Ei ole oikein.
[/quote]
Yksi ministerin nelivuotiskausi = 600-700k€ miinus verot.
350-400k€ jää käteen. Silläkö jäisit eläkkeelle?
[/quote]
Aika hyvällekin. Tuon kun sijoittaa edes kohtuullisen järkevästi, tulot ovat 40k€ vuodessa puhtaana käteen, kyllä sillä normaali kuntatyöläinen juhlisi komeasti loppuikänsä.
[/quote]
Eli ennen veroja lähes 15% vuotuinen tuotto pitkällä aikavälillä. Ei onnistu.
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 21:31"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 19:05"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 16:48"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 16:18"]
Pahinta on tämä, että ei tehdä mitään. Ja päättäjät itse keittävät karmean sopan, mutta kukaan ei ehdota itselleen pienintäkään tulosvastuuta. Nyky-Suomessa yksi kausi ministerinä tuottaa sellaiset tulot, että niillä voi jäädä eläkkeelle, vaikka Suomi Oy on konkurssin partaalla. Ei ole oikein.
[/quote]
Yksi ministerin nelivuotiskausi = 600-700k€ miinus verot.
350-400k€ jää käteen. Silläkö jäisit eläkkeelle?
[/quote]
Aika hyvällekin. Tuon kun sijoittaa edes kohtuullisen järkevästi, tulot ovat 40k€ vuodessa puhtaana käteen, kyllä sillä normaali kuntatyöläinen juhlisi komeasti loppuikänsä.
[/quote]
Eli ennen veroja lähes 15% vuotuinen tuotto pitkällä aikavälillä. Ei onnistu.
[/quote]
Olet unohtanut täysin kansanedustajan sopeutumiseläkkeen. Sekin on 60% tuloista jos on onnistunut istumaan eduskunnassa 7 vuotta. Ei siinä tarvitse edes riskeerata osakesijoituksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 21:08"]
Ranskassahan taitaa edelleenkin olla käytössä hoitosopimussysteemi, jossa lähinnä yksinäiset vanhukset sopivat hoidosta ja / tai lisäeläkkeestä joko rahana tai etuuksina yksityisen ihmisen, usein perheen kanssa. Vastineeksi vanhuksen kuoleman jälkeen asunto jää hoidon tarjoajille. Hoitoa ei ole sidottu määrävuosiin, vaan hoitoa annetaan henkilön kuolemaan asti.
Samanlainen systeemi Suomessa oli aikanaan ns. syytinkisopimus. Talon tai torpan omistajapariskunta saattoi jäädä eläkkeelle, ns. syytingille, ja luovuttaa talonsa joko jälkeläisilleen, nuoremmille sukulaisilleen tai vaikka aivan ventovieraillekin. Hoitosopimukseen saattoi sisältyä elintarvikkeiden, vaatteiden, asunnon, lämmityspuiden, päreiden jne. lisäksi myös velvoitus jonkinlaisesta avunannosta ("hoivan" käsitettä tuskin tunnettiin nykymerkityksessään).
Miksei nykyisinkin voisi kokeilla tällaisia malleja esim. palvelutaloissa, pienyrityksissä tai vastaavissa?
Vanhus sitoutuisi luovuttamaan asuntonsa kuolemansa jälkeen palvelukeskussäätiölle tai vaikka yksityiselle hoitajalle palkkioksi hoidosta, joka määriteltäisiin tarkoin kirjallisessa sopimuksessa. Eläkkeestä jäisi tällöin isompi osa vanhuksen käyttöön, jos sillä ei tarvitsisi kompensoida niin suurta osaa kustannuksista. Palvelutalo ottaisi ja kantaisi riskin, joka syntyisi toisaalta vanhuksen elinkaaren pituudesta ja toisaalta tämän omistaman asunnon mahdollisista arvonmuutoksista. Tällainen systeemi takaisi mielestäni oikein toteutettuna paremmin kunnollisen hoidon vanhuksille (koska eihän kukaan haluaisi olla tekemisissä yrityksen kanssa, jolla syntyisi tällaisesta huono maine?), lisähyötynä tämä saattaisi piristää myös asuntomarkkinoita, jos hoitosopimukseen kuuluisi lisäehtona tarjota asunto vuokralle hoitoajaksi.
Tämä malli tulisi myös veronmaksajille edullisemmaksi kuin nykyinen malli. Ainoita häviäjiä olisivat mahdolliset perijät.
[/quote]
Etkö pelkää, että vanhuksen hoitajille muodostuisi kannuste hoitaa vanhus ennen aikojaan hautaan?
Missä on luvattu että yhteiskunta kustantaa kaiken?
Vanhuksethan yrittää maksattaa kulunsa yhteiskunnalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelma on se, että jatkossa 20% kansasta, ne työssä käyvät, elättää 80% kansasta.
Vanhukset ovat elävät pitempään ja ovat eläkkeellä n. 30-40 vuotta ja saavat eläkettä jokainen n. 2 miljoonaa euroa tänä aikana. Nykyvanhuksista (80-85 vuotiaat) moni on jäänyt eläkkeelle 58-vuotiaana tai hiukan myöhemmin.
Kun eläke on 1000-3000 e pitäisikö meidän maksaa siihen päälle hoidot verovaroin? En usko, että tarkoitus olisi jättää ketään hoitamatta jos vanhuksella ei ole rahaa, omaisia tai omaiset eivät huolehdi.
Jos vanhus ei voi asua kotonaan ja omaiset haluavat asunnon perinnöksi pitäisikö palata siihen aikaan kun omaisilla oli hoitovastuu omista vanhemmistaan?
Ennen vanhukset saivat asua kotonaan pitkään ja samassa talossa saattoi asua useampi sukupolvi. Vanhukset joiden jälkikasvu ei heistä jostain syystä huolehtinut, elivät huonoissa oloissa ja joutuivat lopulta laitoshoitoon. Laitoshoito oli tuolloin todennäköisesti paljon huonompilaatuista kuin nykypäivänä ja laitokseen joutumista pelättiin. Sinne joutui jäämään ja siellä olevat unohdettiin.
Ensin vanhukset olivat osa perhettä ja he huolehtivat voimiensa mukaan perheen pienimmistä ja saivat asua kotonaan loppuun asti. Yhteiskuntarakenteiden muuttuessa kunnat joutuivat ottamaan vanhusten huolehtimisen vastuulleen.
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 19:05"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 16:48"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 16:18"]
Pahinta on tämä, että ei tehdä mitään. Ja päättäjät itse keittävät karmean sopan, mutta kukaan ei ehdota itselleen pienintäkään tulosvastuuta. Nyky-Suomessa yksi kausi ministerinä tuottaa sellaiset tulot, että niillä voi jäädä eläkkeelle, vaikka Suomi Oy on konkurssin partaalla. Ei ole oikein.
[/quote]
Yksi ministerin nelivuotiskausi = 600-700k€ miinus verot.
350-400k€ jää käteen. Silläkö jäisit eläkkeelle?
[/quote]
Aika hyvällekin. Tuon kun sijoittaa edes kohtuullisen järkevästi, tulot ovat 40k€ vuodessa puhtaana käteen, kyllä sillä normaali kuntatyöläinen juhlisi komeasti loppuikänsä.
[/quote]
Pahvit. Ministerin hyvä eläke ei tarkoita sitä että niitten vuosien palkalla elää monta vuotta kun säästää ja/tai sijoittaa ne, vaan että eläkekertymä niistä on eri luokkaa kun tavallisen keskituloisen pulliaisen. Se mitä ja missä ja millä palkalla teet töitä elämäsi aikana vaikuttaa siihen eläkekertymään eli mitä sitten eläkkeelle jäätyäsi pitäisi tulla kuukaudessa. tiesitkö?
"Missä on luvattu että yhteiskunta kustantaa kaiken?"
Kyllä tämä asia on aika tarkkaan määritelty lainsäädännössä ja asetuksissa. Ei yhteiskunta suinkaan kustanna kaikkea, mutta on määritellty mitä se kustantaa ja mitä ei.
Tämän "vanhusten ryöstön" suurin epäoikeudenmukaisuus on mielestäni siinä, että yhteiskunnan vapaamatkustajat jatkavat vapaata matkustustaan myös vanhuksina. Sen sijaan ne, jotka ovat tehneet ikänsä työtä ja maksaneet veronsa ja niiden myötä edellisten sukupolvien vanhusten hoidon, joutuisivat eläkkeellään ja omaisuudelleen rahoittamaan oman vanhuutensa sen sijaan, että seuraavat sukupolvet rahoittaisivat sen.
Selvä linja sen sijaan on sitten raaka peli: hoito vanhainkodissa tai sairaalassa yms. maksaa 4000 euroa kuukaudessa. Se on maksettava joko eläkkeestä tai omaisuudesta tai molemmista. Jos maksukykyä ei ole, niin ei ole sitten hoitoakaan. Tätäkö halutaan?
Vielä jatkoa tuohon edelliseen: käsitettä vapaamatkustaja ei pidä ymmärtää väärin, sillä on selvää, että joukossamme on aina niitä, jotka eivät omalla työpanoksellaan eri syistä kykene koskaan elättämään edes itseään saati muita. Heidän lisäkseen on sitten niitä, jotka eivät edes halua elättää itseään, saati muita.
No niin tää ikuinen eläke kysymys siitä kuka ne maksaa eläkkeeläolevien päivärahat.
Olen työelämässä ollut 70:nä vuotta, siis plkka työssä, josta jokaisesta tilistä olen eläkettä maksani 21 vuotiaasta saakka eläke laitokselle. Setarkoittaa jotta jo se rahaksi muutettaisiin säästötililillelaitettuna olisi summa markkoina n. 300 tuhatta + korot. nyt olen eläkkeelle jäänyt laittaisiko eläkekassa tililleni tuon rahan tulisin kyllä toimeen loppu elämäni. Kuitenkin jotkut nyt työelämässäolevat väittää, että he joutuvat nyt minun eläkkeeni maksamaan. Kuhan nyt ees maksais omansa, minä olen omani maksanut.
Toisaalta on mielestäni väärin koskea ihmisten omaisuuteen joka on työllä saatu ja siitä verot maksettu moneen kertaan, siitäkin ilosta että ne makaavat pankkitilillä... Miksi toisen omaisuus jonka haluaa ehkä jättää puolisolle tai lapsille, olisi oikeus viedä, siinä missä joku joka ei ole haalinut omaisuutta tai on tuhlannut kaiken, saa saman hoidon? Ei sekään ihan reilua ole, että rahansa vanhuuden varalle säästävät menettävät kaiken, siinä missä toiset pistävät sen menemään eivät menetä mitään. Toki ei ole myöskään reilua, että miljonäärivanhukset eivät maksa hoidostaan, pitäisi olla jokin tuloraja ja joku kohtuus esim. puolison asumisen suhteen.
Yleensä veronmaksajien kukkarolle tulevat esim. yrittäjät ja näiden puolisot, jotka eivät ole maksaneet itselleen eläkettä, mutta voi olla asuntoja ja omaisuutta. Näille vanhuksille sitten pitäisi tuoda kotihoidon palvelut ilmaiseksi.