Lue keskustelun säännöt.
Kroppani ei kelpaa miesystävälle
25.11.2013 |
Serustelun aikana ei ole tullut lisäkiloja, e-pillerit lisää liuskan alussa nesteturvotusta vaan pariksi päiväksi etenkin merkin vaihdon jälkeen. Olen 168/65 ja käyn kuntosalilla neljästi viikkoon. Ruokavalio on miehen omaa terveempi, mutta hän ei liho mistään. Saan alinomaan kuulla pehmeästä mahastani ja löysistä reisistäni. Tuntuu pahalta ja olen sen sanonutkin.
Mitä kannattaisi tehdä?
Kommentit (81)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toksista seuraa syömishäiriöstä toipuvalle. On epävarma itsestään ja siksi koittaa saada sinut tuntemaan epävarmuutta itsestäsi. Ettet lähtisi.
Erikoinen logiikka🤔. Kehumallahan se toinen saadaan pysymään, ei haukkumalla.
Taitaa olla enempi niin, että yrittää pönkittää omaa itsetuntoaan haukkumalla toista.
Itselläni erään miehen kommentit saivat aikaan sen, että vähäinenkin itsetunto romuttui täysin. Minulla on myös koulukiusaamistaustaa, eli nuoruudessa ulkonäköäni haukuttiin julmin sanankääntein lähes päivittäin. En usko, että yksikään mies ikinä hyväksyy minua sellaisena kuin olen.
Yksinkin voi kyllä elää, ja olenkin ollut pitkiä ajanjaksoja yksin. Samalla kuitenkin harmittaa, koska kaipaan parisuhdetta ja läheisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Aika vääristynyt kuva tuntuu miehelläsi olevan siitä, miltä naisen vartalon kuuluu näyttää. :(
Miten niin? 65 on liikaa tuon pituiselle.
Ehdottomasti kannattaisi erota. En kuuntelisi päivääkään. Miehen tulee palvoa ja rakastaa vartaloani, vaikka siinä ei olisi kaikki vimpan päälle. Tällaiseen rakkauteen olen itse tottunut, enkä vähempään tyydy jatkossakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitoiltasi olet normaalipainoinen.
Mies luonteeltaan epänormaali.
Eli suosittelen laihduttamisen sijaan miehen vaihtoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
18 vuoden avioliiton kokemuksella sanoisin, että sano yhden kerran napakasti, että nyt tämän piikittelyn, naljailunnja "vitsailun" on loputtava. Jos ei lopu, jos ei ole pahoillaan ja ala puhua ja käyttäytyä kuten kumppaniaan rakastava mies - silloin sinun on paras ymmärtää, että hän ei rakasta eikä arvosta. Silloin todellakin kannattaa nostaa kytkintä.
Vaikka naljailija pyytäisi anteeksi, voiko suhde olla enää entisellään tuollaisen jälkeen? Itselläni miehen vitsailu teki jo jonkinmoisen särön luottamukseen. Huomaan olevani varuillani hänen seurassaan enkä luota enää ihan samalla tavalla kuin ennen.
Luottamukseen? Mitä tekemistä vitsailulla on luottamuksen kanssa? Luuletko että kertoo sinusta ikäviä muille? Luuletko että pettää sinua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuuntelisitko tuollaista ystäviltäsi, koulussa, töissä? Miksi puolisolta kukaan kuuntelee tuollaisia loukkauksia? Ihmettelee sinkku.
Vierailija kirjoitti:
Mitoiltasi olet normaalipainoinen.
Mies luonteeltaan epänormaali.
Eli suosittelen laihduttamisen sijaan miehen vaihtoa.
BMI 22 on naiselle yläraja, muuten on plösö. Onko teidän pakko aina valehdella kaikesta? Eihän tuo saa kroppansa koskaan kuntoon, jos te aina vaan valehtelette hänelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
18 vuoden avioliiton kokemuksella sanoisin, että sano yhden kerran napakasti, että nyt tämän piikittelyn, naljailunnja "vitsailun" on loputtava. Jos ei lopu, jos ei ole pahoillaan ja ala puhua ja käyttäytyä kuten kumppaniaan rakastava mies - silloin sinun on paras ymmärtää, että hän ei rakasta eikä arvosta. Silloin todellakin kannattaa nostaa kytkintä.
Vaikka naljailija pyytäisi anteeksi, voiko suhde olla enää entisellään tuollaisen jälkeen? Itselläni miehen vitsailu teki jo jonkinmoisen särön luottamukseen. Huomaan olevani varuillani hänen seurassaan enkä luota enää ihan samalla tavalla kuin ennen.
Luottamukseen? Mitä tekemistä vitsailulla on luottamuksen kanssa? Luuletko että kertoo sinusta ikäviä muille? Luuletko että pettää sinua?
Jos joku harrastaa loukkaavaa vitsailua tai loukkaa toista huumorin varjolla, kyllä luottamus voi kärsiä. Se vitsailun kohde ei osaa enää olla rentona vaan alkaa pelätä, mitä se toinen sanoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
18 vuoden avioliiton kokemuksella sanoisin, että sano yhden kerran napakasti, että nyt tämän piikittelyn, naljailunnja "vitsailun" on loputtava. Jos ei lopu, jos ei ole pahoillaan ja ala puhua ja käyttäytyä kuten kumppaniaan rakastava mies - silloin sinun on paras ymmärtää, että hän ei rakasta eikä arvosta. Silloin todellakin kannattaa nostaa kytkintä.
Vaikka naljailija pyytäisi anteeksi, voiko suhde olla enää entisellään tuollaisen jälkeen? Itselläni miehen vitsailu teki jo jonkinmoisen särön luottamukseen. Huomaan olevani varuillani hänen seurassaan enkä luota enää ihan samalla tavalla kuin ennen.
Luottamukseen? Mitä tekemistä vitsailulla on luottamuksen kanssa? Luuletko että kertoo sinusta ikäviä muille? Luuletko että pettää sinua?
Jos joku harrastaa loukkaavaa vitsailua tai loukkaa toista huumorin varjolla, kyllä luottamus voi kärsiä. Se vitsailun kohde ei osaa enää olla rentona vaan alkaa pelätä, mitä se toinen sanoo.
Millaista luottamusta oikein tarkoitat? Mihin sinä et voi luottaa enää? Miehen hienotunteisuuteen vai? Vaikuttaa siltä, että käytät nyt muuten vaan hyvältä kuulostavaa termiä, sen enempää ajattelematta, mitä se oikeasti tarkoitaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
18 vuoden avioliiton kokemuksella sanoisin, että sano yhden kerran napakasti, että nyt tämän piikittelyn, naljailunnja "vitsailun" on loputtava. Jos ei lopu, jos ei ole pahoillaan ja ala puhua ja käyttäytyä kuten kumppaniaan rakastava mies - silloin sinun on paras ymmärtää, että hän ei rakasta eikä arvosta. Silloin todellakin kannattaa nostaa kytkintä.
Vaikka naljailija pyytäisi anteeksi, voiko suhde olla enää entisellään tuollaisen jälkeen? Itselläni miehen vitsailu teki jo jonkinmoisen särön luottamukseen. Huomaan olevani varuillani hänen seurassaan enkä luota enää ihan samalla tavalla kuin ennen.
Luottamukseen? Mitä tekemistä vitsailulla on luottamuksen kanssa? Luuletko että kertoo sinusta ikäviä muille? Luuletko että pettää sinua?
Jos joku harrastaa loukkaavaa vitsailua tai loukkaa toista huumorin varjolla, kyllä luottamus voi kärsiä. Se vitsailun kohde ei osaa enää olla rentona vaan alkaa pelätä, mitä se toinen sanoo.
Millaista luottamusta oikein tarkoitat? Mihin sinä et voi luottaa enää? Miehen hienotunteisuuteen vai? Vaikuttaa siltä, että käytät nyt muuten vaan hyvältä kuulostavaa termiä, sen enempää ajattelematta, mitä se oikeasti tarkoitaa.
Luottamus siihen, ettei toinen satuta tai sano pahasti. Mielestäni luottamus käsittää muutakin kuin esim. sen, ettei toinen käy vieraissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
18 vuoden avioliiton kokemuksella sanoisin, että sano yhden kerran napakasti, että nyt tämän piikittelyn, naljailunnja "vitsailun" on loputtava. Jos ei lopu, jos ei ole pahoillaan ja ala puhua ja käyttäytyä kuten kumppaniaan rakastava mies - silloin sinun on paras ymmärtää, että hän ei rakasta eikä arvosta. Silloin todellakin kannattaa nostaa kytkintä.
Vaikka naljailija pyytäisi anteeksi, voiko suhde olla enää entisellään tuollaisen jälkeen? Itselläni miehen vitsailu teki jo jonkinmoisen särön luottamukseen. Huomaan olevani varuillani hänen seurassaan enkä luota enää ihan samalla tavalla kuin ennen.
Luottamukseen? Mitä tekemistä vitsailulla on luottamuksen kanssa? Luuletko että kertoo sinusta ikäviä muille? Luuletko että pettää sinua?
Jos joku harrastaa loukkaavaa vitsailua tai loukkaa toista huumorin varjolla, kyllä luottamus voi kärsiä. Se vitsailun kohde ei osaa enää olla rentona vaan alkaa pelätä, mitä se toinen sanoo.
Millaista luottamusta oikein tarkoitat? Mihin sinä et voi luottaa enää? Miehen hienotunteisuuteen vai? Vaikuttaa siltä, että käytät nyt muuten vaan hyvältä kuulostavaa termiä, sen enempää ajattelematta, mitä se oikeasti tarkoitaa.
Luottamus siihen, ettei toinen satuta tai sano pahasti. Mielestäni luottamus käsittää muutakin kuin esim. sen, ettei toinen käy vieraissa.
Eli kyllä, kyseessä oli luottamus miehen hienotunteisuuteen. Entäs miehen luottamus naisen sitoutumiseen? Hänhän osoittaa välipitämättömyyttä suhdetta kohtaan lihomisellaan, ja se on johtanut hienotunteisuuden uhraamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
18 vuoden avioliiton kokemuksella sanoisin, että sano yhden kerran napakasti, että nyt tämän piikittelyn, naljailunnja "vitsailun" on loputtava. Jos ei lopu, jos ei ole pahoillaan ja ala puhua ja käyttäytyä kuten kumppaniaan rakastava mies - silloin sinun on paras ymmärtää, että hän ei rakasta eikä arvosta. Silloin todellakin kannattaa nostaa kytkintä.
Vaikka naljailija pyytäisi anteeksi, voiko suhde olla enää entisellään tuollaisen jälkeen? Itselläni miehen vitsailu teki jo jonkinmoisen särön luottamukseen. Huomaan olevani varuillani hänen seurassaan enkä luota enää ihan samalla tavalla kuin ennen.
Luottamukseen? Mitä tekemistä vitsailulla on luottamuksen kanssa? Luuletko että kertoo sinusta ikäviä muille? Luuletko että pettää sinua?
Jos joku harrastaa loukkaavaa vitsailua tai loukkaa toista huumorin varjolla, kyllä luottamus voi kärsiä. Se vitsailun kohde ei osaa enää olla rentona vaan alkaa pelätä, mitä se toinen sanoo.
Millaista luottamusta oikein tarkoitat? Mihin sinä et voi luottaa enää? Miehen hienotunteisuuteen vai? Vaikuttaa siltä, että käytät nyt muuten vaan hyvältä kuulostavaa termiä, sen enempää ajattelematta, mitä se oikeasti tarkoitaa.
Luottamus siihen, ettei toinen satuta tai sano pahasti. Mielestäni luottamus käsittää muutakin kuin esim. sen, ettei toinen käy vieraissa.
Eli kyllä, kyseessä oli luottamus miehen hienotunteisuuteen. Entäs miehen luottamus naisen sitoutumiseen? Hänhän osoittaa välipitämättömyyttä suhdetta kohtaan lihomisellaan, ja se on johtanut hienotunteisuuden uhraamiseen.
En jaksa vastata sinulle enää, koska kanssasi on epämiellyttävää keskustella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
18 vuoden avioliiton kokemuksella sanoisin, että sano yhden kerran napakasti, että nyt tämän piikittelyn, naljailunnja "vitsailun" on loputtava. Jos ei lopu, jos ei ole pahoillaan ja ala puhua ja käyttäytyä kuten kumppaniaan rakastava mies - silloin sinun on paras ymmärtää, että hän ei rakasta eikä arvosta. Silloin todellakin kannattaa nostaa kytkintä.
Vaikka naljailija pyytäisi anteeksi, voiko suhde olla enää entisellään tuollaisen jälkeen? Itselläni miehen vitsailu teki jo jonkinmoisen särön luottamukseen. Huomaan olevani varuillani hänen seurassaan enkä luota enää ihan samalla tavalla kuin ennen.
Luottamukseen? Mitä tekemistä vitsailulla on luottamuksen kanssa? Luuletko että kertoo sinusta ikäviä muille? Luuletko että pettää sinua?
Jos joku harrastaa loukkaavaa vitsailua tai loukkaa toista huumorin varjolla, kyllä luottamus voi kärsiä. Se vitsailun kohde ei osaa enää olla rentona vaan alkaa pelätä, mitä se toinen sanoo.
Millaista luottamusta oikein tarkoitat? Mihin sinä et voi luottaa enää? Miehen hienotunteisuuteen vai? Vaikuttaa siltä, että käytät nyt muuten vaan hyvältä kuulostavaa termiä, sen enempää ajattelematta, mitä se oikeasti tarkoitaa.
Luottamus siihen, ettei toinen satuta tai sano pahasti. Mielestäni luottamus käsittää muutakin kuin esim. sen, ettei toinen käy vieraissa.
Eli kyllä, kyseessä oli luottamus miehen hienotunteisuuteen. Entäs miehen luottamus naisen sitoutumiseen? Hänhän osoittaa välipitämättömyyttä suhdetta kohtaan lihomisellaan, ja se on johtanut hienotunteisuuden uhraamiseen.
En jaksa vastata sinulle enää, koska kanssasi on epämiellyttävää keskustella.
Moni ei helposti siedä rakaa realismia, vaan valitsee aina mukavat valheet, kiertoilmaisut, tunteet. Olisit voinut vaan kirjoittaa JSS.
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="25.11.2013 klo 14:38"]
En nyt suorilta vihellä peliä poikki, mutta on kyllä nostettava kissa pöydälle.. Mies käy salilla 6krt vko. Ihan kookas lihaksiensa puolesta on, ei siis kaljamahaplösö kuten varmasti joku ajatteli.
Ap
Juu, ei se junttius ulkonäköön katso, mutta minä olen saanut kuittailua painostani yhdeltä kaljamahaplösöltä ja yhdeltä pienikokoiselta hiireltä. Ja ei, en ole ikinä ollut ylipainoinen.
Hauskaa on, että kuvittelet harhaisessa mielessäsi olevasi jotenkin sivistyneempi tai parempi kuin nämä "kaljamaha" ja "hiirimiehet". Samaa kastitonta paariaa olette. Ehkäpä joskut kykenet sen hyväksymään🤔
"miksei seksiä oo enää nyyh:("
(hetkeä aiemmin: hehe hasut läskireidet ja löllyvä maha, voisit laihtuu)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
18 vuoden avioliiton kokemuksella sanoisin, että sano yhden kerran napakasti, että nyt tämän piikittelyn, naljailunnja "vitsailun" on loputtava. Jos ei lopu, jos ei ole pahoillaan ja ala puhua ja käyttäytyä kuten kumppaniaan rakastava mies - silloin sinun on paras ymmärtää, että hän ei rakasta eikä arvosta. Silloin todellakin kannattaa nostaa kytkintä.
Vaikka naljailija pyytäisi anteeksi, voiko suhde olla enää entisellään tuollaisen jälkeen? Itselläni miehen vitsailu teki jo jonkinmoisen särön luottamukseen. Huomaan olevani varuillani hänen seurassaan enkä luota enää ihan samalla tavalla kuin ennen.
Luottamukseen? Mitä tekemistä vitsailulla on luottamuksen kanssa? Luuletko että kertoo sinusta ikäviä muille? Luuletko että pettää sinua?
Jos joku harrastaa loukkaavaa vitsailua tai loukkaa toista huumorin varjolla, kyllä luottamus voi kärsiä. Se vitsailun kohde ei osaa enää olla rentona vaan alkaa pelätä, mitä se toinen sanoo.
Millaista luottamusta oikein tarkoitat? Mihin sinä et voi luottaa enää? Miehen hienotunteisuuteen vai? Vaikuttaa siltä, että käytät nyt muuten vaan hyvältä kuulostavaa termiä, sen enempää ajattelematta, mitä se oikeasti tarkoitaa.
Luottamus siihen, ettei toinen satuta tai sano pahasti. Mielestäni luottamus käsittää muutakin kuin esim. sen, ettei toinen käy vieraissa.
Eli kyllä, kyseessä oli luottamus miehen hienotunteisuuteen. Entäs miehen luottamus naisen sitoutumiseen? Hänhän osoittaa välipitämättömyyttä suhdetta kohtaan lihomisellaan, ja se on johtanut hienotunteisuuden uhraamiseen.
Millä tavoin mies edesauttaa hoikkana pysymistä? Antaahan hän naiselle omaa aikaa? Lahjoja? Kehuja?
Ellei tuloksena on lihominen ja lopulta ero. Eron jälkeen tuo nainen voi löytää oikeasti hyvän miehen.
Mulla on ollut 40 ikävuoteen mennessä erittäin aktiivinen seksielämä. On ollut pitkiä ja lyhyitä suhteita ja pitkä avioliitto, jossa edelleen. Yksikään mies ei ole koskaan kommentoinut vartaloani negatiivisesti. Olen ihan tavallinen nainen, jolla on kaikki normaalit kehopulmat.
Etsi sinäkin ap oikea, naista kunnioittava mies äläkä tuollaista painonkyttääjää. Itse et ehkä pääse painon ja koon kyttäämisestä taustasi vuoksi lopullisesti koskaan mutta voit pitää homman terveen rajoissa ilman ulkopuolista painostusta. Sun keho, sun asia.