Jouluaatto...kumman sukulaisilla?
Joulun kuuluisi olla ihana rentoutumisen hetki läheisten ympäröimänä, mutta viimeiset vuodet ovat olleet ihan jotain muuta. Aattona miehen sukulaiset odottavat, että heillä tietenkin ollaan, koska heidän sukulaiset ovat aina viettäneet joulun yhdessä. Myös mieheni haluaa välttämättä viettää aaton siellä perinteen mukaan. Omat vanhemmat (eronneet) odottavat myös, että ainakin minä vietän aaton sekä isäni että äitini luona. Eli periaatteessa kolmessa paikassa pitäisi aatto viettää, eikä sekään käy, että olisimme esimerkiksi aamun yhdessä paikassa, päivän toisessa ja illan kolmannessa, koska mies haluaa välttämättä olla joulupäivällisen sekä illan "lahjahetken" sukulaisillaan ja myös vuorottain äitini ja isäni haluavat, että olen läsnä heillä jouluruuan aikaan eli iltapäivällä tai alkuillasta. Eli juuri siinä iltapäivästä eteenpäin pitäisi revetä moneen paikkaan.. Voi että haluaisin vain viettää joulun vaihteeksi vaikka kahdestaan miehen kanssa kotona mutta eihän sellanen käy päinsä tuolle ukolle..myöskään joulun viettäminen miehen kanssa erillään ei enää oikein nappaa.
Kommentit (59)
[quote author="Vierailija" time="24.11.2013 klo 14:32"]
Mitäs jos kasvaisitte miehesi kanssa aikuisiksi ja viettäisitte joulunne ihan siten, kuten itse tahdotte?
[/quote]
Ei mitään lisättävää!
Joulu on meille rentoutumisen aikaa, joten vietämme sen oman perheen kesken. Emme lähde huitelemaan vierailulle yli 200 km päähän. Joku sukulainen tästä toki loukkaantuu, mutta koen, että yli 30 vuotiaana olemme kypsiä tekemään omaa elämäämme koskevat päätökset ilman syyllisyyden taakkaa. Kaikkia ei voi miellyttää.
Minä kävisin päivää/kahta ennen suvun läpi ja aaton olisin kotona.
Ja näin me teemmekin. Kierrämme sukulaisia läpi etukäteen tai sukulaisia käy meillä. Paitsi anoppilassa käymme aattona, asuvat ihan lähellä :)
Me olemme mieheni kanssa viettäneet aina joulun erillään. Hän menee omien vanhempiensa luokse (on ainoa lapsi) ja minä pidän seuraa leskiäidilleni. Yöllä sitten palaamme kumpikin yhteiseen kotiimme juomaan glögiä takkatulen ääressä.
Joulu on pilalla jos mennään anoppilaan
Mee vaan miehen perhejuhliin koska omalla omalla puolellanne ei oikein ole sukua eikä perinteitäkään. Noin minä tekisin mieheni kanssa
Miksi et salli miehellesi hänelle mieluisaa joulua? MInusta kyse on nimenomaan siitä, annatko miehelle mahdollisuuden elää sellaista elämää kuin hän tahtoo vai vaaditko, että mies tekee sen, mitä sinä tahdot.
Jos omat vanhempasi ovat eronneet, ei se ole miehen suvun vika. He ovat yhdessä ja jos heille (ja miehelle) jouluaatto on sen yhdessäolon huipentuma, niin ilman muuta mies menee jouluksi sinne. Sinä voit sitten vuorotella parisuhteessaan epäonnistuneiden vanhempiesi luona miettimässä, olisiko yhteisöllinen joulu antanut sinulle ehjän perheen aikuisenakin.
Mä en ole jouluisin käynyt miehen perheen luona. Oon sillon oman perheen kanssa ja sit mieheke tulee myöhään illasta sinne meidän kanssa kun on jo aamusta iltaan viettänyt päivää oman perheensä kanssa.
Miten niin en salli miehelle hänelle mieluisaa joulua?? Ja mistä päättelet, että miehen vanhemmat ovat ilmaisusi mukaan "onnistuneet" avioliitossaan ja ovat siis yhdessä? Ei iso sukujoulu tarkoita sitä, että siellä on miehen lapsuuden ydinperhe koolla.. ja toisekseen en ole sanonut etteikö perheelläni olisi jouluperinteitä, todellakin on, ainut ero siinä on, että ne samat joulunviettoperinteet on kummankin vanhempani luona.
Tässähän on ongelma ollut enemmänkin siinä, miten itse ehdin kolmeen paikkaan aattona..ja mielestäni suhteessa voisi tehdä kompromisseja joulun vietonkin suhteen esim että edes joku kerta voisi sen viettää kotona ja näin kokeilla muitakin tapoja viettää joulua. Itse viihdyn myös oman lapsuudenperheeni luona aattona, mutta voisin tehdä kompromissin ja viettää kotona joulu, jotta vältyttäisiin turhalta stressiltä.
Ap
Me olemme aina aaton miehen vanhemmilla, koska sinne tulevat myös miehen sisarukset perheineen. Joulupäivänä olemme aina minun äitini luona ja tapaninpäivän isäni luona (isä ei ole oikein jouluihmisiä eikä hänen luonaan esim. syödä jouluruokaa vaan kaikkea muuta hyvää). Lahjat jaetaan joka paikassa, eli vietämme tavallaan 3-päiväistä jouluaattoa.
Menemme mieluusti joka paikkaan, ja onneksi on niin ymmärtäväiset vanhemmat etteivät ota nokkiinsa siitä että emme juuri jouluaattona vieraile kaikkien luona vaan jokaisen luona erikseen ja rauhassa.
Me ollaan joka toinen joulu minun vanhemmillani ja joka toinen miehen vanhemmilla. Tämä ollut molemmille itsestäänselvää eikä asiasta ole tarvinnut tapella. Olemme kumpikin oppineet nauttimaan sekä oman että toisen suvun jouluperinteistä, vaikka ne ovatkin melki erilaiset.
Kuitenkin haaveilen hieman siitä, että ei tarvitse ajaa satojen kilometrien päähän Joulunviettoon, vaan sen voisi viettää kotona. No, kunhan meillä on iso talo niin asia korjaantuu ja pyydämme koko suvun meille :)
Me ollaan aina vietetty jouluaatto vuorovuosin vanhempiemme luona. Esim. tänä vuonna aatto meidän porukoilla ja joulupäivä mieheni porukoilla. Ensi vuonna toisin päin.
Tuttu ongelma monessa perheessä. Ex-mieheni ja minun vanhempai asuivat hyvin lähellä, joten ratkaisimme asian näin: joulurauhan julistamisen jälkeen ex-mieheni lähti omien vanhempiensa luokse ja minä omaan lapsuudenkotiini. Saunoimme ja söimme tahoillamme. Exäni luona paketit avattiin paljon aiemmin illalla, joten sen jälkeen hän tapasi liittyä meidän seuraamme, jossa sitten vaihdettiin meidän lahjat ja jatkettiin aattoilllanviettoa. Yöllä kävelimme hiljaisessa jouluyössä omaan kotiimme :)
Joulupäivänä ja tapanina kävimme yhdessä syömässä vuoropäivinä kummankin lapsuudenkodissa. Ymmärrän kyllä täysin, että tämän mahdollisti hyvin lyhyet välimatkat.
Ap, sinuna kunnioittaisin miehesi toivetta ja halua viettää joulu ison sukunsa kanssa. Sen jälkeen mieti, mitä sinä itse joululta toivot kaikkein eniten, mikä sinut tekee onnelliseksi, ja toimit sen mukaan.
Hyvää adventti- ja joulunajan odotusta sinulle!
[quote author="Vierailija" time="24.11.2013 klo 16:34"]
Miten niin en salli miehelle hänelle mieluisaa joulua?? Ja mistä päättelet, että miehen vanhemmat ovat ilmaisusi mukaan "onnistuneet" avioliitossaan ja ovat siis yhdessä? Ei iso sukujoulu tarkoita sitä, että siellä on miehen lapsuuden ydinperhe koolla.. ja toisekseen en ole sanonut etteikö perheelläni olisi jouluperinteitä, todellakin on, ainut ero siinä on, että ne samat joulunviettoperinteet on kummankin vanhempani luona.
Tässähän on ongelma ollut enemmänkin siinä, miten itse ehdin kolmeen paikkaan aattona..ja mielestäni suhteessa voisi tehdä kompromisseja joulun vietonkin suhteen esim että edes joku kerta voisi sen viettää kotona ja näin kokeilla muitakin tapoja viettää joulua. Itse viihdyn myös oman lapsuudenperheeni luona aattona, mutta voisin tehdä kompromissin ja viettää kotona joulu, jotta vältyttäisiin turhalta stressiltä.
Ap
[/quote]
Miksi et itse tee kompromissia ja ole joulua yksin kotona?
Minä sinuna ap antaisin miehen viettää aattonsa sukuperinteidensä mukaisesti ja itse olisin aaton vanhempieni luona. Voithan mennä vaikka isäsi luo kello 13 ja äitisi luo klo 19, näin voisit syödä molempien luona ja miehesi kanssa voitte sitten aloittaa yhteisen joulunvieton esimerkiksi klo 24.
56/56, minusta paras vaihtoehto on se, ettei tapaa sukulaisia lainkaan joulun aikana. Tai, jos on ihan pakko tavata, voisi koko porukka kokoontua yhteen paikkaan jonain joulun pyhistä. Ruokapuolen voisi hoitaa nyyttäriperiaatteella. Ennakkoon voi siis sopia, kuka tuo mitäkin. Minusta tuo poukkoilu paikasta toiseen tekee joulusta rauhattoman. Tämä johtuu ehkä siitä, että olen yksi maailman epäsosiaalisimmista ihmisistä, enkä ole muutenkaan juuri yhtään yhteyksissä sukulaisiini. Miksi joulun pitäisi sitten olla poikkeus tästä säännöstä?
Miksi juuri vaimon pitäisi antaa miehen toimia omalla tavallaan? Miksi myös mies ei voi joustaa?
Meillä molempien vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla yli 200 km päässä. Alkuvuosina vietimme vuorovuosina joulun toisen kotona ja uudenvuoden toisen kotona. Sitten kun lapsia oli kaksi, totesimme, että nyt on aika lopettaa matkustelu jouluna ja viettää jouluaatto ja -päivä kotona oman perheen kesken. Nyt käymme välipäivinä minun vanhempieni luona ja menemme uudeksi vuodeksi vaimon vanhempien luo. Tämä systeemi on toiminut hyvin.
Itse ilmoitin jo puolen Suomen päässä asuville vanhemmilleni, että ensi jouluna kun esikoiseni on vatsanahan tällä puolen, minä en matkusta jouluksi enää yhtään mihinkään. Heidän vuoronsa reissata se viisisataa kilsaa per siivu talvikeleillä. Ei ollut muuten viime joulunpyhinä mitenkään juhlaa köröttää sitä matkaa...
Minä olen aika ihmeissäni, että näin monella joulu näyttäisi tiivistyvän aaton viettoon. Siihen aattoon pitää saada mahtumaan kaikki. Joten en ihmettele, että joulustressiä tulee.
Meillä joulun vietto alkaa aattona, mutta kyllä se jatkuu joulupäivään ja tapaninpäivään. Sen jälkeen on vielä joulunaikaa ja hyviä kyläilypäiviä välipäivien sunnuntait ja uudenvuodenpäivä, jne.
Joulu ei ole stressiä vaan mukavaa aikaa, kun eri sukulaisten seurassa ollaan eri päivinä. Viime vuonna esimerkiksi aattona vielä laitettiin joulua kotona ja iltapäivällä mentiin miehen sukulaisiin sukujoulua viettämään. Meidän talo on kävelymatkan päässä, joten tultiin sitten kaikki meille joulupukkia vastaanottamaan (ei tarvi raahailla lasten lahjoja minnekään). Joulupäivänä oltiin mun vanhemmilla sukujoulua viettämässä. Mukavaa yhdessäoloa ja syömistä ilman kiirettä minnekään. Tapanina ruoka tarjoiltiin meillä ja paikalla oli kaikki miehen lähisukulaiset ja osa mun sukulaisia. Jonain vuonna taas joulupukin vastaanotolla meillä oli molempien sukulaisia.
Kaukaisemmilla sukulaisilla vieraillaan sitten muina päivinä. Onhan joulun aikaan paljon hyviä vierailupäiviä.
Ap:lle suosittelisin, että laajennatte näkemystänne joulusta. Kaiken ei tarvi tapahtua yhden iltapäivän aikana. Toivot sun vanhemmilta joustavuutta, jotta he hyväksyisivät joulunvietossa yhdessäolopäiväksi jonkin muun kuin aaton. Näin voisitte miehenne kanssa viettää koko rauhaisan päivän sun vanhempienkin luona.
Me päästiin´tosta tuskasta ja jatkuvasta muiden sukukaisten kinaamisesta sillä, että olimme ja olemme edelleen joulut omassa kodissamme. Muut ovat tervetulleita meille. Onneksemme meillä on mieheni kanssa sama käsitys rauhaisasta ja stressitömästä joulusta ilman säätämistä sinne ja tänne.