Lue keskustelun säännöt.
Rv 41+2 Olen niin loppu. :'(
21.11.2013 |
Joka ikinen yö heräilen kuulostelemaan, että joko ne synnytyssupistukset alkaisi. Mutta ei ne ala. Itken täällä silmät päästäni, kun huolettaa että joutuu lääkkeillä käynnistettäväksi. Kaikkea on jo kokeiltu synnytyksen kotikonstein käynnistymiseksi, vyöhyketerapiaa myöten. Mutta mitään ei tapahdu.
Kertokoon joku, että toivoa luonnollisesta käynnistymisestä on vielä.. Muuten en kestä.
En halua edes lähteä kotoa mihinkään, kun kaikki tutut jankuttavat samaa, että "Vieläkö se sinäkin olet yhtenä kappaleena!!" -paskaa..
(neljäs lapsi siis tulossa, että ihan ummikko en näissä asioissa ole)
Kommentit (32)
Tuo on ehkä kamalin olotila mitä olla voi. Tyhmää tsempata, ei se mitään auta, mutta yritän kuitenkin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu, todellakin ja varmasti hirvein olotila mikä ihmisellä voi olla........
Tiedän tunteen. Kaikki sympatiat täältä ♥ Oli kyllä henkisesti rankkaa.
Kyllä se vielä voi käynnistyä itellään, mulla käynnistyi 41+4.
Tiedän todellakin tunteen, molemmat lapseninovat menneet reilusti yli la:n. Lohduttaudu sillä, että laskettu aika onntosiaankin vain laskettu aika Kelaa sun muuta varten. Vauva oikea syntymäpäivä on sitten kun on. Ja ajattele, vuoden päästä tänään suunnittelet ihan innoissasi 1-v synttäreitä!
Se, että kaikki hokee tuota "mitä, vieläkö olet kotona" on niin superärsyttävää ja heille voisi ihan hyvin sanoa vähän ilkeästikin takaisin.
Tsemppiä! Ja useamman lapsen äitinä muistat, että synnytys voi lähteä tosi rivakastikin alkuun. Saman päivänä, kun esikoiseni syntyi (roimasti yliajalla), olin samana päivänä heittänyt yhden ystäväni rautatieasemalle, kokkaillut lasagnea ym. Supistukset alkoi klo 14 ja vauva oli maailmassa 18.05. Sairaalaassa olin klo 17.
Ne "vieläkö on vauva masussa" kommentit on kummallisia! Kai sitä nyt näkee että toinen vatsa pystyssä menee vielä! Sitten löytyy niitä ihania neuvojia "jumppaa vähän, käy kävelyllä". kyllä sieltä maailmaan tullaan kun tullaan. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeasti ap, kuinka kehtaat valittaa?
Itse en ole laskettua aikaa tuijottanut, vaan sanonut suoraan, että voi mennä sen 2 viikkoa ylikin ja että kyselkää vasta sitten. Aika moni ymmärsi kyllä, eikä pahemmin soiteltu, että joko vauva on syntynyt. Tsemppiä ap, eikä se käynnistyskään välttämättä ole kovin paha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toiveenani oli siis mahdollisimman luonnonmukainen synnytys. Ja lääkkeellisellä käynnistyksellä voin luultavasti heittää hyvästit kaikelle luonnonmukaisuudelle. Tietääkseni keinotekoisesti käynnistetyt synnytykset ovat niin kivuliaita, ettei keho kerta kaikkiaan kestä ilman keinotekoisia kipulääkkeitä. Se ehkä juuri nyt on päällimmäisenä mielessä. Ja toki kaikki pelottelut istukan kalkkiutumisesta ja kaikesta muusta mikä voi tehdä huonoa vauvalle näin pitkälle menevässä raskaudessa.. Vauva kyllä liikkuu vielä ihan virkeästi, mutta kuinka kauan.. :(
ap
[quote author="Vierailija" time="21.11.2013 klo 10:32"]
Toiveenani oli siis mahdollisimman luonnonmukainen synnytys. Ja lääkkeellisellä käynnistyksellä voin luultavasti heittää hyvästit kaikelle luonnonmukaisuudelle. Tietääkseni keinotekoisesti käynnistetyt synnytykset ovat niin kivuliaita, ettei keho kerta kaikkiaan kestä ilman keinotekoisia kipulääkkeitä. Se ehkä juuri nyt on päällimmäisenä mielessä. Ja toki kaikki pelottelut istukan kalkkiutumisesta ja kaikesta muusta mikä voi tehdä huonoa vauvalle näin pitkälle menevässä raskaudessa.. Vauva kyllä liikkuu vielä ihan virkeästi, mutta kuinka kauan.. :(
ap
[/quote]
No voi hyvänen aika.
Ei kai se luomuilu nyt voi olla noin tärkeää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun ensimmäinen synnytykseni käynnistettiin, eikä seollut erityisen kivuliasta. Kummassakin synnytyksessä sain epiduraalin, mutta kyllä minä mielestäni ihan luonnollisesti synnytin.
Mä olen lähtökohtaisesti muuttanut lasketun ajan omassa mielessäni kaksi viikkoa myöhemmäksi kuin mitä menkkojen ja ultrien mukaan. Olen myös sanonut vieraammille ihmisille epämääräisesti, että vauva syntyy tammi-helmikuun vaihteessa. Mulla siis virallinen LA 15.1.2014. Siitä lähden tällä kertaa, että kaksi viikkoa mennään yli. Esikoista odotin just laskettuna päivänä ja meinas pää hajota niihin kahteen lisäviikkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tsemppiä, ap! Äläkä nyt turhaan murehdi sitä käynnistämistä. Harvassa sairaalassa lyödään ensimmäiseksi oksitosiinitippaa suoneen, vaan ensin kokeillaan muita, hellempiä menetelmiä. Joskus ihan sisätutkimus tuuppaa supistukset liikkeelle.
Oma kuopukseni syntyi heinäkuussa viikolla 41+5, viiden päivän käynnistelyn jälkeen. Raskainta oli sairaalan ja kodin välillä ramppaaminen. En halunnut jäädä osastolle isompien lasten takia, vaan kävin siellä 1-4 kertaa päivässä, ja yöksi takaisin kotiin. Itse synnytys oli helpoin ja nopein kaikista kolmesta!
no miten ne ekat kolme tuli? ajallaan? itsestään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.11.2013 klo 10:42"]
no miten ne ekat kolme tuli? ajallaan? itsestään?
[/quote]
Niin. Kaksi jo ennen laskettua aikaa, viimeisin yhden päivän lasketu jälkeen. Itsekseen käynnistyi kaikki synnytykset. Siksi en ole yhtään osannut odottaa, että voisi mennä yliajalle.
ap
Jos se yhtään lohduttaa niin mulla ainakin tuommoinen epätoivoitku liittyä käynnistymistä edeltävään hormonimyräkkään. Kun itku loppui alkoi supistukset.
ootko koittanu nännihierontaa? Sillä tavalla vaputuu oksitosiinia joka voi otollisissa olosuhteissa käynnistää synnytyksen. kibuliauta supistuksia se ainakin tekee kun tarpeeks kauan jatkaa.
Ei se käynnistys niin kamalaa ole. Ainakin siinä vaiheessa kun minulla oli viikkoja 42+1, mikään ei ollut ihanampaa kuin käynnistys... Vauva ja istukka olivat muuten erinomaisessa kunnossa ja lapsivettäkin vaikka muille jakaa.
Suotta sitä käynnistystä pelkäät. Meillä käynnistettiin keskimmäinen. Synnytys kesti 2 tuntia ja oli ehkä maailman helpoin. Mieskin kysyi jälkeenpäin että "Siinäkö se oli?!":)
[quote author="Vierailija" time="21.11.2013 klo 10:47"]
Ei se käynnistys niin kamalaa ole. Ainakin siinä vaiheessa kun minulla oli viikkoja 42+1, mikään ei ollut ihanampaa kuin käynnistys... Vauva ja istukka olivat muuten erinomaisessa kunnossa ja lapsivettäkin vaikka muille jakaa.
[/quote]
Se käynnistäminen ei ole mitään herkkua, mutta ainakin itsellä 42+1 istukka ei enää ollut toiminut kahteen viikkoon ja syntyi eloton lapsi joka sai pisteet 0+0+1.
Olis pitänyt vaatia sektiota aiemmin. No, nyt toisella kerralla olen valmistautunut paremmin, käynnistetään jo laskettuna päivänä ellei ole tullut ennen sitä itsestään.
ap, se käynnistäminen on kyllä kivuliasta, mutta se on pieni hinta siitä, että lapsi tulee terveenä ulos. Tai edes hengittävänä.
Tsemppiä. Mulla eka käynnistettiin 41+5, raskausmyrkytyksen takia. vauva ja istukka oli ihan kunnossa, mutta kyllä ne oksitosiinisuoistukset aika hurjia oli, minulla siis kohtu jostain syystä reagoi niin, että supistukset kesti minuuttitolkulla, eikä kunnon väliä supistuksiin tullut. Mutta kyllä siitäkin selviää! Mikäli käynnistetään, niin minusta on turha surra sitä, että esim. epiduraalin joutuu ottamamaan. Pääasia että vauva syntyy terveenä. Tsemppiä!
Synnytys voi alkaa hetkenä minä hyvänsä. Älä stressaa ja murehdi, koska stressihormonit liiallisesti eivät tee hyvää vauvallesi. Keskity positiivisiin juttuihin nyt.