Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Nukkumisjärjestelyt ym, kun mies käy töissä

20.07.2006 |

Miten teillä muilla mies joka käy töissä suhtautuu vauvan yöheräilyihin? Meillä poika 11kk tosi huono nukkuja ja heräilee öisin keskimäärin 5 kertaa. Mieheni on siirtynyt kokonaan olohuoneeseen nukkumaan että jaksaa töissä. Itse olen aika väsynyt kohta vuoden kestäneisiin yöheräilyihin (en ole nukkunut yhtäkään kokonaista yötä pojan syntymän jälkeen). Muutaman kerran olemme pitäneet unikoulua johon mieskin on osallistunut mutta vauvan sairastumisen takia unikoulu on keskeytynyt ja sitten taas ei olla saatu aikaseksi jatkaa. Nyt olen taas moneen otteeseen pyytänyt mieheni apua pojan yöhulinoihin. Josko aloitettaisin unikoulua tai mies nukkuisi välillä pojan kannsa tai mitä vaan olisin valmis kokeilemaan. Mies kuitenkin vaan aina toteaa että: " se hutaa vaan kuitenkin, eikä lopeta ennenkö saa tissiä..." . Yösyötöistä nimenomaan haluisin päästä pois mutta se on tosi raskasta yksin kun mies vaan laittaa olkkarin oven kiinni ja haluaa nukkua että jaksaa töihin. Työt alkaa vasta kymmeneltä aamulla, että ei kyllä kovin aikaisin joudu heräämään.



Meidän parisuhde on muutenkin ihan hajalla. Mä olen ihan poikki koska mies ei juurikaan pojan yöhoitoon osallistu eikä myöskään esimerkiksi vaippoja juurikaan vaihda. Ei kuulema oikein osaa, mutta neuvoakaan ei saa. leikkii kyllä iltaisin pojan kanssa, mutta jos itse haluisin joskus johonkin muutamaksi tunniksi mennä niin siitä pitää tuntea syyllisyyttä ja kehua ja ylistää miestä jos uhrautuu pojan hoitajaksi muutamaksi tunniksi. Olen niin väsynyt että seksi ei juurikaan kiinnosta ja tästä saan myös kuulla mieheltäni päivittäin kuinka olen pilannut hänen elämänsä kun en edes " anna" . Kaikilla mahdollisilla nimillä nimittely on meillä mös arkipäivää.



En väitä että itse olisin ollut maailamn parhain vaimo miehelleni, mutta mielestäni mieheni syyllistää minua melko lailla eikä juurikaan koe omana ongelmanaan näitä yöheräilyjä tms. Melkein hävettää sanoa mutta jos jättäisin miehen yksin päiväksi pojan kanssa en ole varma osaisiko hän vaihtaa vaippoja, antaa ruokia, nukuttaa ym. normaali päiväjuttuja. Saati sitten siinä sivussa pestä pyykkiä, tehdä ruokaa, siivota jne.



Kertokaa onko teillä kellään muulla arki tälläistä?

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
20.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

saada unikouluun apua joltain ystävältä tai sukulaiselta, jos mies ei kerran suostu auttamaan?



Meillä poika on nukkunut omassa huoneessaan 6kk iästä lähtien, kun siirsimme hänet sinne, siihen saakka nukuttiin perhepedissä, vauva sivuvaunussa. Yöunet paranivat meillä kaikilla, vauvan ei tarvinnut enää häiriintyä mieheni kuorsaamisesta ja kääntyilystä. Yösyömiset jäivät pois (unikoulun jälkeen) 9kk iässä. Meilläkin oli sairastelua, joten en sitä ennen ehtinyt unikouluttaa.



Minulla on mies, joka ei herää vaikka pommi räjähtäisi vieressä, eli meillä yöhulinoiden takia ei joutunut valvomaan muut kuin minä:-) Kyllähän se välillä rasitti, kun toinen vaan nukkuu ja itse joudut heräämään sen seitsämän kertaa. Toisaalta pystyin kyllä nukkumaan päivisin (vaikka eihän se yhtäjaksoista yöunta korvaa), kun otin sen asenteen ettei ne kotihommat mihinkään katoa.



Meillä minä hoidin unikoulutuksen, lähinnä siksi että miehestäni ei ollut kuuntelemaan itkua. Meillä oli siis käytössä tassumenetelmä eli lasta ei jätetty yksin, mutta itkua joutui silti pari yötä kuuntelemaan.



Minun mieheni kyllä osallistuu lapsen hoitamiseen, mutta tekee sen lähinnä viikonloppuna. Tämä johtuu siitä että tekee todella pitkää päivää töissä, joten näkee lastansa arkipäivisin lähinnä aamulla, tällöin leikkii ja syöttää aamupuuron, että minä saan nukkua. Yrittää kyllä tulla pari kertaa viikossa aiemmin töistä ja silloin leikkii pojan kanssa ja hoitaa iltatoimet. Ovat pari kertaa olleet kahdestaan useamman tunnin ja silloin on kyllä itse pyytänyt ohjeet syömisiä varten. Viikonloppuisin hoitaa vaipanvaihtoa, syöttää (minä teen ruuat) ja leikkii pojan kanssa, mutta pyykinpesut ja muut hommat ovat edellen minun vastuulla. Isommat siivoukset hoidamme yhdessä, mutta ei hän mitenkään vapaaehtoisesti riehu imurin varressa:-) Olisihan se hauskaa joskus vaihtaa osia vaikka yhdeksi viikonlopuksi. Minä saisin surffailla netissä, käydä jumpassa/kaupungilla, lukea ja syödä rauhassa. Mies hoitaisi kotihommat ja lasta hoitaisimme 50/50, minä saisin hoitaa kivat jutut ja hän olisi " 24h päivystäjänä" ...



Tosi ikävä kuulla, että miehesi ei oikein osallistu lapsen- ja kodinhoitoon. Yhdessähän lapset hankitaan ja minusta se ei ole mikään autuaaksi tekevä juttu, että käy töissä tienaamassa. Joskus tuntuu, että kotiäidillä on raskaammat hommat kuin kenelläkään muilla, kun hommaa on 24/7. Yritä siinä nyt sitten olla seksikäs ja kiinnostava, kun et välttämättä ehdi käydä suihkussa tai syödä koko päivänä...



En oikein osaa antaa mitään hyviä neuvoja, sympatiaa kyllä. Voitko ottaa asian puheeksi miehesi kanssa, vai tuleeko siitä vaan lisää riitaa? Minusta voisit ainakin yrittää selittää miehelle, ettet jaksa yksin hoitaa kotia, vaan tarvitset hänenkin apuaan. Sanot vaikka, että kyllä se seksikin saattaa alkaa kiinnostaa, jos apuja tulee.



Joskus tuntuu, että miehet taantuu, kun vauva tulee taloon. Ovat mustasukkaisia tai käyttäytyvät kuin teini-ikäiset.







Vierailija
2/3 |
20.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun mies on yö vuorossa ja tulee aamulla 5 aikaa nukkumaan,niin sillon menee toiseen huoneeseen nukkumaan, muuten nukkuu samas huonees... tyttö heräilee parikertaa yössä,mutta nukahtaa samantien...



ja meillä ei isäntä osallistu vauvelin hoitoon juurikaan. minä hoidan tytön ja kodin, siivoan ja laitan ruuat ja kun on vajaat120neliöö siivottavana,niin ei tosiaan oo helppoo. ja ikinä ei myöskään ukko oo heränny yö syöttämään vauvaa. vaan nukkua posottaa,kun mää touhuan.

no mutta, käyhän ukko sentäs kahta työtä ja on paljon vielä yötöitä, suon siis hänelle hyvät yöunet, vaikka tosiaan ottaa joskus kupoliin, että eikö tuo voi prkl tehä mitään, mutta tekeehän sen tärkeimmän,kun tuo leivän meille kotona oleville, ja minähän se olen äippälomalla,mulla on aikaa laittaa, vaikka eihän sitä aikaa niinku oikeesti ookkaan...



eli siis mammat, silmät puolitangos jatkamme sisukkaasti eteen päin, kyllä se kohta helpottaa, ja on han meillä maailman ihanimmat vauvat =)



t.jeo ja jassukka :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
20.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset


Meillä mies on niin sikeäuninen, ettei ollenkaan häiriinny vaikka vauva kuinka huutaa ja sätkii vieressä - tai ainakin esittää ettei edes herää. Öisin en oikeastaan vielä oletakaan hänen tekevän mitään sillä tyttömme on vasta 3,5kk, ja saakin vielä syödä yösyötöt, mutta hiljattain kyllästyin olemaan se marttyyri joka joka ainoa aamu herää vauvan kanssa aikaisin jotta toinen jaksaisi mennä töihin. Kyllä se hitto vieköön on niin että jos minä heräilen useita kertoja yössä syöttämään niin vähintä mitä mies voi tehdä on herätä vauvan kanssa edes joka toinen aamu ja hoitaa siihen kunnes lähtee töihin! Niinpä joka toinen aamu kirjaimellisesti potkin miehen sängystä, tuuppaan vauvan hänen syliinsä, ja ohjeistan ettei makkariin tarvii tulla ennen vauvan ekojen päikkäreiden aikaa. Mies kun mielellään " hoitaisi" vauvaa sängyssä, eli nukkuisi kun toinen sätkii vieressä...



Olen tullut samaan tulokseen kuin joku tuolla " mies aina töissä" -pinossa, että eihän se mies mitään pyytämällä tee. Oma aika on vaan otettava, eli lähdettävä ulos ovesta. Harva isä onnistuu lastaan parissa tunnissa (tai edes parissa päivässä) tappamaan, mutta aika moni kohtaa julman todellisuuden ja tajuaa omat käsityksensä vääriksi kun jää pienokaisensa kanssa kahden. Ihan lämpimästi siis suosittelen että jos taakka käy liian raskaaksi eikä miehesi ota ymmärtääkseen kuinka väsynyt olet, otat joku päivä/ilta ja vaan lähdet - siis toki vaan maksimissaan yöksi - vaikka jollekin kaverillesi. Tietenkin ensin kannattaa yrittää puhumalla asioita selvittää, mutta onhan se niinkin että jos ei ole koskaan öitä vauvan kanssa valvonut tai yksin lasta hoitanut, niin ei vaan voi tietää mitä se on.



Ja sehän nyt on ihan selvää ettei lapsensa äitiä nimitellä tai haukuta seksin puutteesta. Jos elämä menee siitä pilalle ettei saa, niin heikosti menee... Seksiä harrastetaan silloin kun molemmat haluavat, ei silloin kun toinen vaatii. Että tästä asiasta älä ota mitään syyllityyttä!



Tsemppiä ja jaksamista sinne! Toivottavasti onnistutte puhumaan asiat halki ja miehesi ymmärtää alkaa osallistumaan lapsen hoitoon! Välillä sitä joutuu kamalasti ihmettelemään mitä niillä miehillä päässään liikkuu, eikä millään muista miksi juuri tämän ääliön tuli valinneeksi... ;) Lopulta se aurinko kuitenkin aina paistaa risukasaankin, ja miehen hyvätkin puolet muistuvat mieleen...



Suhni