Kirjataan asioita joilla Suomalainen nykyelokuva pilataan

Pelkillä stereotypioilla leikittely.

Ei-älykäs huumori. Oivalluksen puute.

Vanhanaikainen leikkaus, kuvaus ja ohjaus.

Surkeat ja halvat tehosteet.

Surkea äänenkäsittely.

Ontuva dialogi.

Joko liian verkkainen tai liian nopea.

Heikot näyttelijät, jotka koulutettu teatterilavan maneereihin.

Huonot yhden ilmeen näyttelijät, kuten Pihla Viitala

Kaukosäädin on pidettävä koko ajan kädessä, jotta voi laittaa volat täysille repliikkien aikana ja vastaavasti pienentää musiikin aikana. Miten voi joka leffassa olla sama ongelma.

Puheesta ei saa mitään selvää. 

Samuli Edelman

Suomalaiset elokuvat on enimmäkseen yhtä Kiven seitsemää veljestä aiheeltaan, ilmaisultaan ja näyttelijäjoukoltaan. Venla saadaan jollain tekosyyllä riisuttua alasti.

Dracula kirjoitti:

Juurikin tämä! Elokuvat joutuu kuuntelemaan limiitterin ja kompressorin läpi, joka tasaa hiljaiset ja kovat äänet. Kaikilla ei ole miksaajan laitteistoa. Itseltä löytyy, mutta ottaahan tämä niin päähän, etten juuri katsele kotimaisia. 

Mä katson vain Yle areenalta sellaiset ohjelmat/leffat joihin saa tekstityksen. Onneksi melkein kaikkiin jo saa. Mutta muuta en sitten katsokaan juuri tuon ääniongelman takia. 

Minusta jotkut elokuvat ovat sellaisia, että niistä tehdään mukamas hauskoja, mutta todellisuudessa huumorin taso on todella huonoa. Samaten puhe todella epäselvää ja itsekin huomaa sen, kun pitäisi pitää ääni niin kovalla, että kuulee. Jotenkin moni elokuva on myös erittäin ennalta-arvattava ja tylsä. Ei mitään sellaista "viisautta" mukana ja juoni tylsä tai huono. Jotenkin sellainen mielikuvitus ja erilaisuus puuttuu.

Mukana väkisin joku epätavallisempi seksuaalisuus tai tumma ihminen.

Kiroilu, huutaminen, juopottelu, alastomuus.

rappioalkoholistin tarina tuhannetta miljoonatta kertaa

Kliseemäisyys - juonenkuviot ja loppuratkaisut ennalta-arvattavia. Kaikki on nähty jo sata kertaa aiemmin ja paremmin tehtynä.

Samat näyttelijät samoine ilmeineen pyörivät elokuvasta toiseen - Mikko Leppilammen naama oksettaa erityisesti.

Heikot yksioikoiset käsikirjoitukset ja niiden latteat toteutukset.

Naimiskohtaukset sinnekin minne ei oikein sovi. Samoin ympättynä usein homoteemaa. En siis paheksu naimista tai homoilua, mutta jos tällä tavalla osoitetaan jotakin avarakatseisuutta, ei onnistu. ON joitakin hyväkin sarjoja, en nyt vaan muista. Tämä pahat synnit vai mikä se nyt oli, ei oikein purrut. Paras oli Hannes, joka näyttelee niin, ettei sitä huomaa.

Vierailija kirjoitti:

-teatteriaksentti puheessa

-jos on vanhan ajan kuvausta jostain Uudenmaan ulkopuolelta, niin Hesasta roudatuista näyttelijöistä kuultaa helsinkiläisyys siinä puheessa. Ei olla oikeasti vaivauduttu opettelemaan murretta, intonaatiota, käyttäytymistä

-varsinkaan Laura Birn puhumassa helsinkiläisen vetelän korrektisti ei istu moniin vanhoihin kuvauksiin

-puheesta ei saa selvää

Nyt sit onkin kaikki puuroutumassa feminismi-ma mu -seta -linjalle, eli leffoissa alkaa olla kiintiötyyppejä...

Missä elokuvissa mielestäsi on "kiintiötyyppejä"? Siis että joku hahmo olisi otettu mukaan elokuvaan poliittisen korrektiuden vuoksi. Aika monet nykyelokuvat sijoittuvat Helsinkiin, joka on oikeastikin monikulttuurinen kaupunki, ja myös sukupuolivähemmistöjen edustajia on siellä enemmän kuin pienemmillä paikkakunnilla. Viittaus feminismiin on tässä taas sikäli outo, että naisia on puolet maailman ihmisistä, joten se, että elokuvissa on naishahmoja, tuskin liittyy mihinkään kiintiöihin.

Vierailija kirjoitti:

Väkisin mukaan ängetty alastomuus, esimerkki uuden Tuntemattoman sotilaan saunakohtaus.

Jatkuva kiroilu ja rähjääminen.

Mikä ihme siinä Tuntemattoman saunakohtauksessa noin nyppii ihmisiä? Rokka puhuu kirjassa useaan otteeseen vaimostaan, ja välillä ollaan rintamalta lomalla. Vaikka kirjassa ei kotirintaman tapahtumia kuvatakaan, eiköhän ole suomalaisessa perheessä itsestäänselvyys, että kun mies saapuu reissulta kotiin, ensimmäiseksi lämmitetään sauna. Sauna on myös paikka, jossa pariskunta on kahdestaan ja voi puhua rauhassa, joten on täysin ymmärrettävää, että kun halutaan tuoda esille avioparin läheisyyttä, näytetään saunaa eikä pirttiä, jossa pyörivät lapset jaloissa.

Suomalaisia leffoja ei rahan puutteen vuoksi jälkiäänitetä, siksi puheesta on mahdotonta saada selvää. Etenkin selin kameraan replikoiminen on raivostuttavaa, kun ei pysty edes lukemaan huulilta. Paitsi Laura Birn ei edes liikuta huuliaan puhuessa, hän on toivoton tapaus!

Roisi kiroilu, seksi ja kännääminen.

Suomalaiset uudemmat elokuvat on aina niin alatyylisiä, ettei niitä kestä katsoa.

Miksiköhän suomalaiset komediaelokuvat ovat nykyisin usein niin heikkoja? Kuitenkin ihan hyviä komediasarjoja tehdään edelleen.

Vierailija kirjoitti:

Elokuvan musiikki soi täysillä ja näyttelijät supattelevat ja puhuvat epäselvästi.

Ja tuo yhdistettynä huonoon äänitykseen ja äänen jälkikäsittelyyn. Moni kotimainen elokuva ja tv-sarja pitäisi varustaa tekstityksellä että saa jotain tolkkua dialogista.

Lienee jo mainittu tässä mutta seksikohtausten tuputtaminen, eivät tuo mitään lisäarvoa. Esim. Kaikki synnit -sarja on pilattu tällä.

Haarat levälleen ja päälle naimaan -elokuvat olivat tosi uusi juttu 80-luvun alkupuolella. Näin 40 vuoden jälkeen niistä on kyllä uutuudenkiilto kaikonnut totaalisesti.

Itseäni häiritsee puhekielen imitoiminen. Ei puhuta kirjakieltä eikä puhekieltä, vaan jotain ihmeellistä sekasotkua, joka kuulostaa kankealta ja hengettömältä.