Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mä VIHAAN tota kakaraa!
18.11.2013 |
Apua, kohta menee aivan kokonaan hermot! 4-vuotias on aivan tajuttoman rasittava, joka ikisessä asiassa pitää vängätä ja väittää vastaa, raivarit tulee jokaisesta pikkujutusta ja kaikki on vaan niiiin hankalaa. Meillä meni koko aamu vaatteiden pukemiseen, ja nyt ei enää ehditä ulos kun pikkusisarus pitää saada nukkumaan ja toi riiviö on kiljunut eteisessä kohta 20 minuuttia kun ei lähdetäkään. Mulla meni hermot jo aikoja sitten, oon puoli aamua potkinut täällä huonekaluja etten käy käsiksi lapseen kun raivostuttaa niin paljon.
Tää menee jo niin yli, että niinä harvoina hyvinä hetkinäkin tunnen vaan ärtymystä koko lasta kohtaan. Mitään kivaa ei huvita sen kanssa tehdä, kun joka asiasta tulee vaan huutoa. Kaduttaa koko lasten hankkiminen, olis niin paljon parempaakin tekemistä elämässä kun tapella joka ikisestä sukan pukemisesta ja lelujen siivoomisesta :(
Kommentit (55)
Kakaroille pitää antaa kunnolla selkään ni loppuu turhat rääkymiset! :) Kohta joku kukkahattutäti alkaa vinkumaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten voit tuntea mitään negariivista lastasi kohtaan? Itsehän halusit nimenomaan äidiksi eikö niin? Ei Suomessa sentään ketään pakoteta saamaan lapsia. Nyt nautit äitiydestäsi täysillä, se kestää loppujen lopuksi vain vähän aikaa. Halaat sitä kullan nuppuasi ja muistat että ei lapsia saa rajoittaa millään lailla.
Säännöllinen elämä, elämänrytmi, vähemmän aikaa netissä, olla aikaa lapselle ja läsnä. Käydään ulkona säännöllisesti, ruoka-ajat ja nukkumaanmenoajat, halitaan paljon, sylissäpitoa.
No mä en yhtään ihmettele, jos lapsi on raivokas koska äitikin on. Haloo, sinultahan se ne käytösmallit oppii! Jos sä oot täynnä vihaa niin et voisit melkein käydä käsiksi lapseen, potkit huonekaluja jne., ei lapselta ole syytä odottaa yhtään parempaa käyttäytymistä! Sun tulee olla aikuinen, olla rauhallinen ja kestää kiukut. Kun muutat omaa käytöstäsi ja suhtautumistasi, huomaat varmasti eron lapsessa. Huolla ja hoida häntä rakkaudella!
Ensiksi rauhotu hyvä ihminen. Sun suuttumusraivo vaikuttaa lapseesikin. Älä tee asioista hankalaa vaan mene lastasi vastaan. Rangaistusjäähy jos on tarpeen mutta älä raivoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voihan se olla myös niinkin että on erittäin mustasukkanen pikkusisarelleen ettei saa samalla tavalla huomiota. (??)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa oikein muuta sanoa, kuin se menee ennen pitkää ohi. :(
Niin, ja lisäksi mulla on jatkuvasti paha omatunto, koska mun asenne varmaan vaikuttaa kanssa lapseen ja se saa jotain ikuisia traumoja. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miks pitää mennä ulos tohon helvetilliseen tuuleen?????
et sä lasta itseään varmaan vihaa vaan käytöstään, tai se käytös sinua suututtaa ja ärsyttää. onko lapsi kerhossa? ja saisitko jostain hoitoapua? ja sitä omaa aikaa välillä niin jaksaa taas olla kärsivällisempi. korvatulpat on kans hyvät (ei siten ettei ollenkaan kuulisi tai huomioisi, mutta että volyymin taso on alempi) :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko mennä kauppaan, ettei kuolla nälkään. Mutta kai me sit mennään vasta iltapäivällä. ap
No niinpä 5, oot ihan oikeassa. Lapsella meni se eka uhma tosi helpolla, joten en osannu varautua tähän mitenkään. Ja meillä on vielä aika raskas elämäntilanne, joten sekin tietysti vaikuttaa omaan jaksamiseen. Lapsi on 2 kertaa viikossa kerhossa, mutta tuntuu ettei se riitä. Tekis mieli laittaa koko kakara joka päiväksi säilöön päiväkotiin, vaikka mä olen aina pitänyt virikehoidattajia ihan luusereina... ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.11.2013 klo 11:57"]Niin, ja lisäksi mulla on jatkuvasti paha omatunto, koska mun asenne varmaan vaikuttaa kanssa lapseen ja se saa jotain ikuisia traumoja. ap
[/quote]
No mutta kyllä sä varmasti rakastat lastasi. Nyt on vaan sellanen vaihe sillä, joka nostaa sulla vaan negatiiviset tunteet pintaan.
Eikä se lapsi oppisi mitään, jos olisit iloinen ja lälly kiukuttelun alkaessa. Kyllä se tietää, että sä et voi olla riemuissas, kun se kiukkuaa.
Koita vaan hallita vihaa ja varo lapselle karjumista. Jos menee hermo, istu alas ja hengitä syvään ja keskityt vaikka minuutin vaan omaan rauhoittumiseesi.
Vanhemmuus ei oikeasti ole helppoa. Jaksamisia sulle. :)
Ulkonahan on mitä ihanin ilma, aurinko paistaa. Ainakin eteläisemmässä Suomessa. Lapsi päivähoitoon? Olisiko se teille molemmille parempi vaihtoehto?
21,20, 19 ja 18- veeläisten äitinä sanon, että mene hetkeksi vessaan, laita ovi lukkoon ja rauhoitu. toi sun ihastuttava nelivuotiaasi selviää kyllä hetken itsekseenkin ja jos pienempi on nukkumassa, mitä pahaa ei tapahdu, vaikka vähän aikaa hengähdätkin. vuoden kuluttua tilanne on jo ihan toinen, mutta tänään siitä ei ole apua, tiedän. nyt vain rauhoitut itse, maailma ei kaadu, vaikket koko aikaa suoritakaan.
Samanlaisia tuntemuksia miehen 4v.tä kohtaan, mutta sitähän ei saa sanoa ääneen...
Yritä antaa lapsellesi oikeanlaista huomioo niin hän ei ehkä hae sitä "väärin konstein." Voi olla tietenkin vaikeaa kun on niin ärtynyt lapseen, mutta tulevaisuutta ajatellen hyötyisitte siitä varmaan molemmat. Pelatkaa joku peli, piirrelkää yhdessä... Lapsi hakee tukea vanhemmastaan ja on hukassa ilman sitä ja varmasti reagoi jos tuntee turvattomuuden tunnetta. Tiedän kuinka rankkaa lasten hoito on, itselläni on niitä useampia! Toivottavasti löydät voimia arkeesi jostain. Olisiko päivähoidosta apua? Saisit ehkä tarvitsemaasi välimatkaa asioihin ja voimavaroja jaksamiseen. Toivon että pian näkisit kuinka pieni lapsesi tarvitsee sinua, ohjaustasi, läsnäoloasi ja rakkauttasi. Voimia sinulle ja potki vaan niitä huonekaluja jos se helpottaa :)
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="18.11.2013 klo 22:25"]
Muistuttakaas, miksi tämä on jonkun mielestä hyvää elämää.
[/quote]