Mä VIHAAN tota kakaraa!

En tajuu tätä palstaa.... jos ton tekstin ois kirjottanu joku bloggaaja ni se oltais haukuttu maasta taivaisiin mut kun ei oo bloggaaja ni on ihan normaalia :D

[quote author="Vierailija" time="18.11.2013 klo 12:40"]

En tajuu tätä palstaa.... jos ton tekstin ois kirjottanu joku bloggaaja ni se oltais haukuttu maasta taivaisiin mut kun ei oo bloggaaja ni on ihan normaalia :D

[/quote]suomennettuna siis; blogisteille ei sallita inhimillisiä tunteita. 

Kunnes koittaa murrosikä.

[quote author="Vierailija" time="18.11.2013 klo 11:56"]

En osaa oikein muuta sanoa, kuin se menee ennen pitkää ohi. :(

[/quote]

Niin, minäkin luulin vihaavani kakaraani joskus kun hän oli tuon ikäinen ja hermot meni. Mutta, nyt kun tämä ´kakara´ on murrosiässä, tajuan, etten tiennyt vihasta yhtään mitään. Murrosikäisen äitiinsä kohdistama viha on jotain aivan käsittämätöntä.

[quote author="Vierailija" time="18.11.2013 klo 12:44"]

Niin, minäkin luulin vihaavani kakaraani joskus kun hän oli tuon ikäinen ja hermot meni. Mutta, nyt kun tämä ´kakara´ on murrosiässä, tajuan, etten tiennyt vihasta yhtään mitään. Murrosikäisen äitiinsä kohdistama viha on jotain aivan käsittämätöntä.

[/quote]

Teidän tapauksessa se lienee luonnollinen seuraus aikaisemman hoivan puutteista, viha synnyttää vihaa.

Onko tiellä jäähyt käytössä? Jos jokaisesta niskuroinnista laitat jäähylle neljäksi minuutiksi, niin luulen, ettei lapsi kauaa viitsi istua koko päivää siellä, vaan alkaa pikkuhiljaa toimimaan enemmän toivotulla tavalla. Tämä ainakin toimii meillä. Laitan jäähylle jopa vinkumisesta, koska sitä en jaksa kuunnella. Ei vingu juurikaan enää, ja jos vinkuukin, niin varoitus riittää.

Hengitä. Ota tauko, ota vapaapäivä. Hanki apua. Lue kirja Jokapäiväiset ilonaiheet, jonka ovat kirjoittaneet Myla ja Jon Kabat-Zinn.

että ihan vihaat, ilmoita sossuille niin hakee pois. Voit aloittaa uuden helpon elämän ja lapsen ei tarvitse olla ihmisen kanssa joka vihaa häntä.

Mun piti pistää samanlainen aloitus mun 3 veestä. Täyttä paskaa taas tämäkin aamu. Onneksi on 2 kerta viikossa hoito.

Sympatiat siis täältä.

A niin toi uhmis on myös väkivaltainen vauvaa kohtaan. Ainaista varomista ja varpaillaanoloa klo 5,30-20.

[quote author="Vierailija" time="18.11.2013 klo 11:53"]

Mulla meni hermot jo aikoja sitten, oon puoli aamua potkinut täällä huonekaluja etten käy käsiksi lapseen kun raivostuttaa niin paljon.

[/quote]

Voisikohan lapsen käytös johtua tästä? Toisaalta lapsi saa mallin käyttäytymiselleen ja toisaalta lapsi huomaa saaneensa henkisen yliotteen sinusta.

Kannattaa kysyä apua eli neuvoja peruskasvatukseen neuvolasta.

4 vuotiaalle asetetaan tarkat rajat, en ymmärrä miten "pukemiseen menee koko aamupäivä" - jos lapsi ei pue niin hänet puetaan. Ei anneta vaihtoehtoja. Montaa kertaa ei tarvitse tehdä väkisin kun oppii.

Vastapainoksi tiukalle linjalle paljon syliä ja huomiota. Avot.

[quote author="Vierailija" time="18.11.2013 klo 12:12"]

Samanlaisia tuntemuksia miehen 4v.tä kohtaan, mutta sitähän ei saa sanoa ääneen...

[/quote]

On muuten hauska ilmiö. Itse oletin että aloitus käsittelisi nimenomaan jotain puolison tai kaverin lasta, ja että keskustelu olisi täynnä lynkkausta ja "itsehän osasi valitsit, senkin hirviö" -kommentteja. Mutta kyseessä olikin oma lapsi ja ap saa pelkkiä tsemppejä - kuten kuuluukin.

itselleni vihan tunne lastani kohtaan on hyvin tuttu, apua sain omalta terapeutiltani joka lainasi minulle väestöliiton julkaiseman kirjan: Äidin kielletyt tunteet, suosittelen että jos vain vähänkään jaksaan niin kannattaa tutustua teokseen, kirjastosta sitä ainakin voi lainata.

Toinen kirja liittyen lapsen kehitykseen joka on hyödyllistä luettavaan on Raisa Cacciatoren kirjoittama: kiukkukirja- agressiokasvattajan käsikirja - vauvasta kouluikään. sitäkin saa kirjastosta.

itselleni näistä teoksista on ollut todella paljon hyötyä, joskus oli niitäkin hetkiä kun oikeasti teki mieli kuristaa lapsi hiljaiseksi, toisinaan niitä tulee vieläkin mutta olen oppinut keinoja sen hallitsemiseen, onneksi mitään ei koskaan kerennyt tapahtua..

itse kullakin välillä käryää. Ei se auta kuin rauhottua ja alottaa uudestaan. Meillä on kaks uhmaikäistä riiviötä täällä ja välillä tekis niin mieli vaan ottaa kamansa ja häipyä ja jättää ketaleet tappelemaan keskenään.. Mutta koska se ei nyt kuitenkaan ole todellinen vaihtoehto niin ei auta kun koittaa vaan jaksaa ja yrittää ajatella niitä hyviä hetkiä kaiken kurjuuden keskellä.

[quote author="Vierailija" time="18.11.2013 klo 12:50"]

että ihan vihaat, ilmoita sossuille niin hakee pois. Voit aloittaa uuden helpon elämän ja lapsen ei tarvitse olla ihmisen kanssa joka vihaa häntä.

[/quote]

kuule, vihan tunne on ihan normaali äidin tunne jota ei tule tukahduttaa vaan se pitää osata vain käsitellä oiken. mikään tunne ei ole kielletty, lastakin pitää opastaa tunteidensa käsitellyssä eikä asiaa auta se jos äiti joutuu tunteensa tukahduttamaan.

[/quote]

kuule, vihan tunne on ihan normaali äidin tunne jota ei tule tukahduttaa vaan se pitää osata vain käsitellä oiken. mikään tunne ei ole kielletty, lastakin pitää opastaa tunteidensa käsitellyssä eikä asiaa auta se jos äiti joutuu tunteensa tukahduttamaan.

[/quote]

VIHA lasta kohtaan täytyy kyllä pystyä piilottamaan jollain keinolla. Sehän pilaa lapsen persoonan kehityksen kokonaan. Itsekin olen välillä todella v*ttuuntunut lapsiini mutta en KOSKAAN sanoisi, että vihaan heitä. Edes leikilläni.

Kiitos hyvistä vastauksista ja tsempit samassa tilanteessa oleville! Yleensä osaan olla aika rauhallinen, mutta tää syksy on ollu jotain ihan kamalaa. Ja joo,  varmaan lapsi ottaa mun omasta raivostumisesta mallia, vaikka lapsen kiukuttelu alko kyllä ensin ;) Jäähy on käytössä, välillä lapsi saattaa olla 5 kertaa peräkkäin jäähyllä kun saman tien pois päästyään tekee taas jotain kiellettyä. Meillä on aika tiukka kasvatus, mutta vaikka tossa pukemisessa periaatteena on että kun lapsi kerran osaa itse pukea, niin se pitää kanssa tehdä itse. Muuten on koko ajan huutamassa "äiti tuu laittamaan sukka mun jalkaan" jne. ap

Ala kasvattamaan sitä lastasi. Kovat keinot käyttöön, ei kauaa jaksa niskuroida.

Terv. 21-vuotiaan kohteliaan ja hyväkäytöksisen pojan äiti

30, lasta kasvatetaan, ja ulkopuoliset kehuu usein kohteliaaksi ja hyväkäytöksiseksi (vaikkei se lopputulos nyt tässä vaiheessa vielä näy). Kotona vaan on viime aikoina ollu ihan kamala riiviö ja täystuho. ap

[quote author="Vierailija" time="18.11.2013 klo 13:04"]

[/quote]

kuule, vihan tunne on ihan normaali äidin tunne jota ei tule tukahduttaa vaan se pitää osata vain käsitellä oiken. mikään tunne ei ole kielletty, lastakin pitää opastaa tunteidensa käsitellyssä eikä asiaa auta se jos äiti joutuu tunteensa tukahduttamaan.

[/quote]

VIHA lasta kohtaan täytyy kyllä pystyä piilottamaan jollain keinolla. Sehän pilaa lapsen persoonan kehityksen kokonaan. Itsekin olen välillä todella v*ttuuntunut lapsiini mutta en KOSKAAN sanoisi, että vihaan heitä. Edes leikilläni.

[/quote]

kuka käski sano lapselle että "vihaan sua"? en minä ainakaan, asian käsittely ja lapsen kanssa asiasta keskusteleminen on eria asia kuin se että sanot lapselle että vihaan sinua.. lapselle pitää selittää miksi äidillä on nyt pahamieli ja miksi äiti ei nyt jaksa.