Jos deitti ei kahteen viikkoon ota yhteyttä niin se ei ole kiinnostunut

Vierailija kirjoitti:

Täällä toinen.

Tyhmästi riuduin koko kesän tyypin perään haikaillen. Varmasti roikotti.

Sitten tein selväksi että älä turhaan enää, morjens, niin mitä tää tyyppi?!

Ei ole antanut vaikuttaa mitenkään. Tosin tuosta on nyt alle sen maagisen kaksi viikkoa. Ärsyttää. Miksi jotkut haluaa vain pahaa toiselle?

Ainakin täysin selvää että ajattelee vain itseään ja muut ovat pelinappuloita.

Opin tästä luottamaan paremmin itseeni. Kun hälytyskellot kilkuttaa, uskon.

Todellakin kannattaa luottaa omaan fiilikseen, jos toinen yhtään vaikuttaa epäilyttävältä. Mulle yks sanoi suoraan että pitää muita ihmisiä pelinappuloina, ja siinä kohtaa pikkasen ihmettelin... Muitakin vastaavia heittoja oli tullut jo aiemmien mutta olin vain kuitannut ne sillä, että tyypillä on vaan tosi outo huumorintaju. No, kyse ei ollut huumorista.

Mnääh... Olin kiinnostunut yhdestä tyypistä ja oletin, että hänkin musta. Laitoin viestin ja kutsuin kahville. Ei vastannut mitään. No, nuolen haavani ja siirryn eteenpäin. Kaveri on kyllä ujohko, mutta ei väkisin.

Vierailija kirjoitti:

Mnääh... Olin kiinnostunut yhdestä tyypistä ja oletin, että hänkin musta. Laitoin viestin ja kutsuin kahville. Ei vastannut mitään. No, nuolen haavani ja siirryn eteenpäin. Kaveri on kyllä ujohko, mutta ei väkisin.

Ei pidä olettaa. Minä olen joskus tehnyt noin. Olen antanut numeron jotta pääsisin tilanteesta mahdollisimman nopesti ja sujuvasti pois. Sitten en ole vastannut kun se ihminen laittaa viestiä, koska mitään kiinnostusta siihen häneen ei ole. Ja joo, olen ujo, mutta sillä ei ole tämän kanssa mitään tekemistä. Jos olen ihmisestä kiinnostunut, todellakin vastaan ja menen häntä tapaamaan.

Jos deitti ei ota kahteen viikkoon yhteyttä on se MOUKKA! Varmaan suhteessakin katoaisi kahdeksi viikoksi tullakseen viikoksi takaisin?

Oliko AP itsekin sen kaksi viikkoa hiljaa?

2 vk on lyhyt aika. Useimmilla on muutakin elämää kuin treffailu

Vierailija kirjoitti:

Mnääh... Olin kiinnostunut yhdestä tyypistä ja oletin, että hänkin musta. Laitoin viestin ja kutsuin kahville. Ei vastannut mitään. No, nuolen haavani ja siirryn eteenpäin. Kaveri on kyllä ujohko, mutta ei väkisin.

En juo kahvia

Vierailija kirjoitti:

Oliko AP itsekin sen kaksi viikkoa hiljaa?

Olin. Sitä ennen kyllä olin se aloitteellinen osapuoli. Tuli vaan sitten treffien perumisesta ja hiljaisuudesta sellainen fiilis ettei toista kiinnosta. Peilaahan näissä myös aina vanhoja kokemuksia, yleensä jos toisesta ei kuulu niin ei sitä kiinnosta. Aina sitä kuitenkin jää miettimään että jäikö se nyt sit kuitenkin vaan omasta toiminnasta kiinni. Kun hän vaikuttaa edelleen kuitenkin kiinnostuneelta. Ja sitten kun on niitä jotka pelailee toisten tunteilla niin tulee itse varovaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mnääh... Olin kiinnostunut yhdestä tyypistä ja oletin, että hänkin musta. Laitoin viestin ja kutsuin kahville. Ei vastannut mitään. No, nuolen haavani ja siirryn eteenpäin. Kaveri on kyllä ujohko, mutta ei väkisin.

Ei pidä olettaa. Minä olen joskus tehnyt noin. Olen antanut numeron jotta pääsisin tilanteesta mahdollisimman nopesti ja sujuvasti pois. Sitten en ole vastannut kun se ihminen laittaa viestiä, koska mitään kiinnostusta siihen häneen ei ole. Ja joo, olen ujo, mutta sillä ei ole tämän kanssa mitään tekemistä. Jos olen ihmisestä kiinnostunut, todellakin vastaan ja menen häntä tapaamaan.

Törkeää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole. Ei ehkä myönnä tätä, koska pitää sinua varapanona. Hänellä on jotain muuta parempaa kierroksessa.

Jos on oikeasti kiinnostunut, laittaa kyllä edes yhden viestin päivässä, vähintään kahdessa, vaikka olisi keskellä työkeikkaa. Miehet jotka on tavanneet elämänsä naisen kävelee aika pilvissä, ja ajattelee heitä vähän väliä pitkin päivää. Et ollut hänen elämänsä nainen.

Miksi oletat sen hiljentyneen olevan miehen? Ei tämäkään taida olla sukupuolikysymys, vaan osa ihmisistä ei kykene rehellisesti myöntämään ettei kiinnostunut toisesta.

Tavallaan huvittavaa, kun aiemmin ahkeraan viestinyt ihminen treffien jälkeen hiljenee täysin. Sitten 2-5 päivän päästä laittaa viestiä ”Piti vähän miettiä ja ei kyllä herännyt kiinnostusta.” Tulee sellainen fiilis, että miten tyhmänä minua pidetään, etten ole jo ajat sitten tajunnut. Suoraselkäistä olisi treffien jälkeenkotiuduttua kiittää treffeistä ja todeta jos ei kiinnosta tavata uudestaan.

Parastahan on, jos aiemmin on viestitty aktiivisesti ja tavattu jo useamman kerran, myös toisten luona intiimeissä merkeissä. On jo sovittu seuraavasta tapaamisesta, mies ehdottanut itse oikein päivän tarkasti tiettyä päivää muutaman viikon päähän, ja sanot että se käy. Sitten mies hiljenee. Kun sitten tapaamisajankohta saapuu, miehestä ei edelleenkään kuulu, joten kysyt että hei, mites se tapaaminen. Siihen mies heittää jotain tyyliin: "Piti vähän ja miettiä eikä olekaan kiinnostusta." Mitähän v-tua - odotinko oikeasti viikkojen ajan sitä, että pääset viestillä kertomaan että sinua ei kiinnostakaan?? Et sitten voinut aikaisemmin oma-aloitteisesti kertoa...

Toi oli mun eka (ja toistaiseksi vika) tapailusuhde ja siitä kyllä heti oppi mikä on pelin henki.

Heh. Noita sattuu, kun... Jätetään mainitsematta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole. Ei ehkä myönnä tätä, koska pitää sinua varapanona. Hänellä on jotain muuta parempaa kierroksessa.

Jos on oikeasti kiinnostunut, laittaa kyllä edes yhden viestin päivässä, vähintään kahdessa, vaikka olisi keskellä työkeikkaa. Miehet jotka on tavanneet elämänsä naisen kävelee aika pilvissä, ja ajattelee heitä vähän väliä pitkin päivää. Et ollut hänen elämänsä nainen.

Miksi oletat sen hiljentyneen olevan miehen? Ei tämäkään taida olla sukupuolikysymys, vaan osa ihmisistä ei kykene rehellisesti myöntämään ettei kiinnostunut toisesta.

Tavallaan huvittavaa, kun aiemmin ahkeraan viestinyt ihminen treffien jälkeen hiljenee täysin. Sitten 2-5 päivän päästä laittaa viestiä ”Piti vähän miettiä ja ei kyllä herännyt kiinnostusta.” Tulee sellainen fiilis, että miten tyhmänä minua pidetään, etten ole jo ajat sitten tajunnut. Suoraselkäistä olisi treffien jälkeenkotiuduttua kiittää treffeistä ja todeta jos ei kiinnosta tavata uudestaan.

Parastahan on, jos aiemmin on viestitty aktiivisesti ja tavattu jo useamman kerran, myös toisten luona intiimeissä merkeissä. On jo sovittu seuraavasta tapaamisesta, mies ehdottanut itse oikein päivän tarkasti tiettyä päivää muutaman viikon päähän, ja sanot että se käy. Sitten mies hiljenee. Kun sitten tapaamisajankohta saapuu, miehestä ei edelleenkään kuulu, joten kysyt että hei, mites se tapaaminen. Siihen mies heittää jotain tyyliin: "Piti vähän ja miettiä eikä olekaan kiinnostusta." Mitähän v-tua - odotinko oikeasti viikkojen ajan sitä, että pääset viestillä kertomaan että sinua ei kiinnostakaan?? Et sitten voinut aikaisemmin oma-aloitteisesti kertoa...

Toi oli mun eka (ja toistaiseksi vika) tapailusuhde ja siitä kyllä heti oppi mikä on pelin henki.

Heh. Noita sattuu, kun... Jätetään mainitsematta.

Anna tulla vaan kun aloitit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mnääh... Olin kiinnostunut yhdestä tyypistä ja oletin, että hänkin musta. Laitoin viestin ja kutsuin kahville. Ei vastannut mitään. No, nuolen haavani ja siirryn eteenpäin. Kaveri on kyllä ujohko, mutta ei väkisin.

Ei pidä olettaa. Minä olen joskus tehnyt noin. Olen antanut numeron jotta pääsisin tilanteesta mahdollisimman nopesti ja sujuvasti pois. Sitten en ole vastannut kun se ihminen laittaa viestiä, koska mitään kiinnostusta siihen häneen ei ole. Ja joo, olen ujo, mutta sillä ei ole tämän kanssa mitään tekemistä. Jos olen ihmisestä kiinnostunut, todellakin vastaan ja menen häntä tapaamaan.

Törkeää.

Ehkä, mutta aloitteentekijä otti itse riskin. Jos ei kestä pakkeja, annettiin ne miten tahansa, jättää sitten aloitteet tekemättä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole. Ei ehkä myönnä tätä, koska pitää sinua varapanona. Hänellä on jotain muuta parempaa kierroksessa.

Jos on oikeasti kiinnostunut, laittaa kyllä edes yhden viestin päivässä, vähintään kahdessa, vaikka olisi keskellä työkeikkaa. Miehet jotka on tavanneet elämänsä naisen kävelee aika pilvissä, ja ajattelee heitä vähän väliä pitkin päivää. Et ollut hänen elämänsä nainen.

Miksi oletat sen hiljentyneen olevan miehen? Ei tämäkään taida olla sukupuolikysymys, vaan osa ihmisistä ei kykene rehellisesti myöntämään ettei kiinnostunut toisesta.

Tavallaan huvittavaa, kun aiemmin ahkeraan viestinyt ihminen treffien jälkeen hiljenee täysin. Sitten 2-5 päivän päästä laittaa viestiä ”Piti vähän miettiä ja ei kyllä herännyt kiinnostusta.” Tulee sellainen fiilis, että miten tyhmänä minua pidetään, etten ole jo ajat sitten tajunnut. Suoraselkäistä olisi treffien jälkeenkotiuduttua kiittää treffeistä ja todeta jos ei kiinnosta tavata uudestaan.

Parastahan on, jos aiemmin on viestitty aktiivisesti ja tavattu jo useamman kerran, myös toisten luona intiimeissä merkeissä. On jo sovittu seuraavasta tapaamisesta, mies ehdottanut itse oikein päivän tarkasti tiettyä päivää muutaman viikon päähän, ja sanot että se käy. Sitten mies hiljenee. Kun sitten tapaamisajankohta saapuu, miehestä ei edelleenkään kuulu, joten kysyt että hei, mites se tapaaminen. Siihen mies heittää jotain tyyliin: "Piti vähän ja miettiä eikä olekaan kiinnostusta." Mitähän v-tua - odotinko oikeasti viikkojen ajan sitä, että pääset viestillä kertomaan että sinua ei kiinnostakaan?? Et sitten voinut aikaisemmin oma-aloitteisesti kertoa...

Toi oli mun eka (ja toistaiseksi vika) tapailusuhde ja siitä kyllä heti oppi mikä on pelin henki.

Heh. Noita sattuu, kun... Jätetään mainitsematta.

Kun erehtyy tapailemaan kusipäitä. Never again.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mnääh... Olin kiinnostunut yhdestä tyypistä ja oletin, että hänkin musta. Laitoin viestin ja kutsuin kahville. Ei vastannut mitään. No, nuolen haavani ja siirryn eteenpäin. Kaveri on kyllä ujohko, mutta ei väkisin.

Ei pidä olettaa. Minä olen joskus tehnyt noin. Olen antanut numeron jotta pääsisin tilanteesta mahdollisimman nopesti ja sujuvasti pois. Sitten en ole vastannut kun se ihminen laittaa viestiä, koska mitään kiinnostusta siihen häneen ei ole. Ja joo, olen ujo, mutta sillä ei ole tämän kanssa mitään tekemistä. Jos olen ihmisestä kiinnostunut, todellakin vastaan ja menen häntä tapaamaan.

Törkeää.

Ehkä, mutta aloitteentekijä otti itse riskin. Jos ei kestä pakkeja, annettiin ne miten tahansa, jättää sitten aloitteet tekemättä.

Oikein tuplatörkeä olet.

Siis miten hän vaikuttaa "edelleen kiinnostuneelta", jos ei kuitenkaan ota yhteyttä?

Telepaattisesti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mnääh... Olin kiinnostunut yhdestä tyypistä ja oletin, että hänkin musta. Laitoin viestin ja kutsuin kahville. Ei vastannut mitään. No, nuolen haavani ja siirryn eteenpäin. Kaveri on kyllä ujohko, mutta ei väkisin.

Ei pidä olettaa. Minä olen joskus tehnyt noin. Olen antanut numeron jotta pääsisin tilanteesta mahdollisimman nopesti ja sujuvasti pois. Sitten en ole vastannut kun se ihminen laittaa viestiä, koska mitään kiinnostusta siihen häneen ei ole. Ja joo, olen ujo, mutta sillä ei ole tämän kanssa mitään tekemistä. Jos olen ihmisestä kiinnostunut, todellakin vastaan ja menen häntä tapaamaan.

Törkeää.

Ehkä, mutta aloitteentekijä otti itse riskin. Jos ei kestä pakkeja, annettiin ne miten tahansa, jättää sitten aloitteet tekemättä.

Oikein tuplatörkeä olet.

Et ole ilmeisesti itse koskaan joutunut haluamattasi tilanteeseen, jossa joudut antamaan pakit? Tiedätkö, ei se mitään herkkua ole. Siksi toivon ettei kukaan minulle noita tilanteita järjestä. Jos järjestää, itse ottaa riskin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mnääh... Olin kiinnostunut yhdestä tyypistä ja oletin, että hänkin musta. Laitoin viestin ja kutsuin kahville. Ei vastannut mitään. No, nuolen haavani ja siirryn eteenpäin. Kaveri on kyllä ujohko, mutta ei väkisin.

Ei pidä olettaa. Minä olen joskus tehnyt noin. Olen antanut numeron jotta pääsisin tilanteesta mahdollisimman nopesti ja sujuvasti pois. Sitten en ole vastannut kun se ihminen laittaa viestiä, koska mitään kiinnostusta siihen häneen ei ole. Ja joo, olen ujo, mutta sillä ei ole tämän kanssa mitään tekemistä. Jos olen ihmisestä kiinnostunut, todellakin vastaan ja menen häntä tapaamaan.

Törkeää.

Ehkä, mutta aloitteentekijä otti itse riskin. Jos ei kestä pakkeja, annettiin ne miten tahansa, jättää sitten aloitteet tekemättä.

Oikein tuplatörkeä olet.

Et ole ilmeisesti itse koskaan joutunut haluamattasi tilanteeseen, jossa joudut antamaan pakit? Tiedätkö, ei se mitään herkkua ole. Siksi toivon ettei kukaan minulle noita tilanteita järjestä. Jos järjestää, itse ottaa riskin.

Kyllä olen useammatkin “pakit” antanut elämäni varrella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mnääh... Olin kiinnostunut yhdestä tyypistä ja oletin, että hänkin musta. Laitoin viestin ja kutsuin kahville. Ei vastannut mitään. No, nuolen haavani ja siirryn eteenpäin. Kaveri on kyllä ujohko, mutta ei väkisin.

Ei pidä olettaa. Minä olen joskus tehnyt noin. Olen antanut numeron jotta pääsisin tilanteesta mahdollisimman nopesti ja sujuvasti pois. Sitten en ole vastannut kun se ihminen laittaa viestiä, koska mitään kiinnostusta siihen häneen ei ole. Ja joo, olen ujo, mutta sillä ei ole tämän kanssa mitään tekemistä. Jos olen ihmisestä kiinnostunut, todellakin vastaan ja menen häntä tapaamaan.

Törkeää.

Ehkä, mutta aloitteentekijä otti itse riskin. Jos ei kestä pakkeja, annettiin ne miten tahansa, jättää sitten aloitteet tekemättä.

Oikein tuplatörkeä olet.

Et ole ilmeisesti itse koskaan joutunut haluamattasi tilanteeseen, jossa joudut antamaan pakit? Tiedätkö, ei se mitään herkkua ole. Siksi toivon ettei kukaan minulle noita tilanteita järjestä. Jos järjestää, itse ottaa riskin.

Kyllä olen useammatkin “pakit” antanut elämäni varrella.

Ja kaikki ovat suhtautuneet hyvin? Jos näin, onneksi olkoon. Numeron olen antanut ei-kiinnostavalle ihan siitä syytä, että kieltäytymistä ei monesti uskota vaan jäädään vänkäämään ja anomaan mahdollisuutta, jotkut suhtautuvat jopa aggressiivisesti. Tunnistan miestyypin heti kun sellainen lähestyy. Tilanteesta on joskus helkkarin vaikea päästä pois. Numeron antaminen on keino päästä pois jouhevasti, ja pakkeja ei tarvitse antaa kasvotusten. Ne tulevat sitten selviksi kun treffikutsuun ei kuulu vastausta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mnääh... Olin kiinnostunut yhdestä tyypistä ja oletin, että hänkin musta. Laitoin viestin ja kutsuin kahville. Ei vastannut mitään. No, nuolen haavani ja siirryn eteenpäin. Kaveri on kyllä ujohko, mutta ei väkisin.

Ei pidä olettaa. Minä olen joskus tehnyt noin. Olen antanut numeron jotta pääsisin tilanteesta mahdollisimman nopesti ja sujuvasti pois. Sitten en ole vastannut kun se ihminen laittaa viestiä, koska mitään kiinnostusta siihen häneen ei ole. Ja joo, olen ujo, mutta sillä ei ole tämän kanssa mitään tekemistä. Jos olen ihmisestä kiinnostunut, todellakin vastaan ja menen häntä tapaamaan.

Törkeää.

Ehkä, mutta aloitteentekijä otti itse riskin. Jos ei kestä pakkeja, annettiin ne miten tahansa, jättää sitten aloitteet tekemättä.

Oikein tuplatörkeä olet.

Et ole ilmeisesti itse koskaan joutunut haluamattasi tilanteeseen, jossa joudut antamaan pakit? Tiedätkö, ei se mitään herkkua ole. Siksi toivon ettei kukaan minulle noita tilanteita järjestä. Jos järjestää, itse ottaa riskin.

Kyllä olen useammatkin “pakit” antanut elämäni varrella.

Ja kaikki ovat suhtautuneet hyvin? Jos näin, onneksi olkoon. Numeron olen antanut ei-kiinnostavalle ihan siitä syytä, että kieltäytymistä ei monesti uskota vaan jäädään vänkäämään ja anomaan mahdollisuutta, jotkut suhtautuvat jopa aggressiivisesti. Tunnistan miestyypin heti kun sellainen lähestyy. Tilanteesta on joskus helkkarin vaikea päästä pois. Numeron antaminen on keino päästä pois jouhevasti, ja pakkeja ei tarvitse antaa kasvotusten. Ne tulevat sitten selviksi kun treffikutsuun ei kuulu vastausta.

Seli seli seli... Joo, on minulle yksi sattunut joka ei uskonut ei kiitos - sanaa. Sille annoin väärän numeron. Tapahtui yöbussissa joskus kun olin 17v.

Sinä taas tunnut tekevän noin kaikille, koska “oma moka et yrittää”, “pitää kestää pettymyksiä” ym. Törkeää tuollainen käytös on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mnääh... Olin kiinnostunut yhdestä tyypistä ja oletin, että hänkin musta. Laitoin viestin ja kutsuin kahville. Ei vastannut mitään. No, nuolen haavani ja siirryn eteenpäin. Kaveri on kyllä ujohko, mutta ei väkisin.

Ei pidä olettaa. Minä olen joskus tehnyt noin. Olen antanut numeron jotta pääsisin tilanteesta mahdollisimman nopesti ja sujuvasti pois. Sitten en ole vastannut kun se ihminen laittaa viestiä, koska mitään kiinnostusta siihen häneen ei ole. Ja joo, olen ujo, mutta sillä ei ole tämän kanssa mitään tekemistä. Jos olen ihmisestä kiinnostunut, todellakin vastaan ja menen häntä tapaamaan.

Törkeää.

Ehkä, mutta aloitteentekijä otti itse riskin. Jos ei kestä pakkeja, annettiin ne miten tahansa, jättää sitten aloitteet tekemättä.

Oikein tuplatörkeä olet.

Et ole ilmeisesti itse koskaan joutunut haluamattasi tilanteeseen, jossa joudut antamaan pakit? Tiedätkö, ei se mitään herkkua ole. Siksi toivon ettei kukaan minulle noita tilanteita järjestä. Jos järjestää, itse ottaa riskin.

Kyllä olen useammatkin “pakit” antanut elämäni varrella.

Ja kaikki ovat suhtautuneet hyvin? Jos näin, onneksi olkoon. Numeron olen antanut ei-kiinnostavalle ihan siitä syytä, että kieltäytymistä ei monesti uskota vaan jäädään vänkäämään ja anomaan mahdollisuutta, jotkut suhtautuvat jopa aggressiivisesti. Tunnistan miestyypin heti kun sellainen lähestyy. Tilanteesta on joskus helkkarin vaikea päästä pois. Numeron antaminen on keino päästä pois jouhevasti, ja pakkeja ei tarvitse antaa kasvotusten. Ne tulevat sitten selviksi kun treffikutsuun ei kuulu vastausta.

Seli seli seli... Joo, on minulle yksi sattunut joka ei uskonut ei kiitos - sanaa. Sille annoin väärän numeron. Tapahtui yöbussissa joskus kun olin 17v.

Sinä taas tunnut tekevän noin kaikille, koska “oma moka et yrittää”, “pitää kestää pettymyksiä” ym. Törkeää tuollainen käytös on.

Jotkut pitävät pakkien antamista itsessään jo törkeänä, antoi ne miten tahansa. Ja ei, en tee noin kaikille, vaan ainoastaan niille jotka lähestyvät tietyllä tyylillä, asenteella "minähän otan sinut", tai muuten kyseenalaisesti. Mitä suurta vahinkoa tapahtuu, jos pakit selviävät vasta siinä vaiheessa kun en vastaakaan viestiin? Ihan samat pakit ne ovat silloinkin. Mulla ei ole mitään velvollisuutta alkaa selittämään jollekin randomille miksi en halua hänen kanssaan treffeille, ja sitä selitystä nuo yleensä vaativat.