Ulkomaille opiskelemaan vieraalla kielellä?

up

Tuskin mikään elämässä on mahdotonta. Yrittää kannattaa aina jos vähänkään itsestä tuntuu että voisi onnistua!

Uskon, että varmasti pärjäisit. Aluksi voi olla raskasta, mutta tuolla pohjakielitaidolla varmasti helpottaa puolen vuoden tai viimeistään vuoden kuluessa. Olen ollut vaihto-opiskelijana kielellä, jota osasin paljon huonommin kuin E:n ruotsia ja silläkin pärjäsin vaikka alku oli tuskaista. Se kuitenkin helpotti, kun kieleen tottui ja alan sanasto alkoi tulla tutuksi. Ruotsiksi olisin pärjännyt varmasti paljon paremmin.

Mahdollista toki. Sinuna rupeisin nyt tässä vaiheessa panostaan oikein kunnolla ruotsin opiskeluun, vaikka tunti päivässä...

upe

Kyllä onnistuu jos jaksat vaan panostaa tosissasi opiskeluun. Etenkin aluksi arvosanat voivat olla heikompia kuin odotit kielen vuoksi ja voit olla TOSI puhki iltaisin, mutta kyllä se sitä.

Opiskelin itse vuoden vaihto-opiskelijana Itävallassa. Oppikirjat, luennot, harjoitukset ja tentit olivat kaikki saksaksi. Olin lukenut saksaa kolme vuotta lukiossa ja suorittanut kaksi kielikurssia yliopiston kielikeskuksessa Suomessa ennen sitä. Pärjäsin silti ihan hyvin, vaikka aluksi puhuminen olikin vaikeita. Suoritin useita kursseja toiseksi parhaalla arvosanalla (ja yhden parhaalla arvosanalla). Vaikka nykyisin ylioppilaskirjoituksissa ruotsista saa tosi helposti hyviä arvosanoja, olettaisin silti keskipitkän ruotsin E:n vastaavan vähintään minun saksan kielen taitoani vaihto-opiskeluvuoden alussa.

Sinuna hakeutuisin kesätöihin Ruotsiin jo opiskelua edeltävänä kesänä. Näin ehdit vielä petrata käytännön kielitaitoasi ennen opintojen alkua. Ja tietenkin kannattaa käyttää hyväksi mahdollisuudet katsoa jo täällä Ruotsin TV:tä ja lainata kirjastosta ruotsinkielisiä kirjoja luettavaksi.

Joo ehdottomasti kannattaa lähteä paikan päälle ennen opiskelujen alkua ainakin muutamaksi kuukaudeksi töihin.

Yo-kirjoitusten arvosanalla ei ole mitään merkitystä jos lähdet yliopistoon opiskelemaan ruotsiksi, on nimittäin sen verran suppeat ne lukion opinnot, esim. sanasto jne. Jollain lukiion ruotsilla ei paljoa opiskella esim. valtio-oppia.

Ihan vinkkinä sanon, että ruotsia tulee osata todella hyvin (ja nyt en siis puhu siitä lukioruotsista) ennen kuin lähtee opiskelemaan, että siitä jotain tulee. Sinun pitää meinaan pystyä seuraamaan ja ymmärtämään luennot ja seminaarit, sekä pystyä kommunikoimaan seminaareissa, ryhmätöissä jne. ruotsiksi, suullisesti sekä kirjallisesti. Tietysti myös tentit pitää pystyä tekemään ruotsiksi. (Tenteissäkin (niin sali-kuin kotitenteissä) on rajoitettu aika, eikä etenkään salitenteissä voi jäädä miettimään kuinka itseään ilmaisee vaan sen pitää sujua nopeasti. Mitään lisäaikaa/helpotuksia ei sinulle anneta sen vuoksi, että äidinkielesi sattuu olemaan joku muu kuin ruotsi. Jossain tapauksessa saatat saada ottaa sanakirjan mukaasi salitenttiin, mutta se ei ole mitenkään kiveen hakattua, että opettajat näin antaisi tehdä). Lisäksi jos kirjoitettu ruotsisi ei ole virheetöntä/lähes virheetöntä, se vaikuttaa tentti/kurssiarvosanaan.

Kannattaa myös miettiä, että mihin kaupunkiin lähet opiskelemaan. Esim. Tukholmassa asuntotilanne on katastrofaalinen (ei siis pelkästään opiskelija-asuntojen vaan kaikkien asuntojen kohdalta) ja vuokra-asuntoa on todella hankala, useimmissa tapauksissa mahdoton, saada. (Tiedän ihmisiä, joiden muutto opiskelujen/työn perässä Tukholmaan on peruuntunut sen takia, ettei asuntoa ole löytynyt). Opiskelija-asunnon/huoneen saadaksesi sinun täytyy olla yliopiston/korkeakoulun oppilaskunnan jäsen, että voit edes ilmottautua asuntojonoon (ja oppilaskunnan jäseneksi et luonnollisesti pääse ennen kuin sinut on hyväksytty opiskelemaan). Jonossa sinun täytyy olla vähintään 2 vuotta ennen kuin sinulla on mahdollisuus saada edes se rupuisin ja opiskelijahuone. (Ja tuossakaan jonossa et voi kiilata jonon ohi/saada mitään etulyöntiasemaa sen perusteella, että tulet ulkomailta). Kaupungin asuntojonossa/muissa yksittäisten firmojen asuntojonoissa sinun täytyy olla lähemmäs 10 vuotta saadaksesi asunnon edes jostain ei-niin-hyvämaineisesta lähiöstä (ja näihin jonoihin et voi ilmottautua ennen kuin sinulla on ruotsalainen sotu). Vuokra-asuntojen vapaat markkinat ovat aika olemattomat, ja asunnot joita vapailla markkinoilla on, ovat vuokriltaan yleensä todella kalliita. Alivuokralaishuoneita on tarjolla, mutta niissä tuppaa vuokrat olemaan n. 450 eur/kk ylöspäin. Tukholmaan on aivan turha lähteä optimistisesti asenteella, että "kyllä paikan päällä se asuntokin järjestyy", koska se ei niin vain järjestykään. (Vaikka em. pätkä käsitteekin Tukholmaa, niin vaikea asuntotilanne on myös muissa isoissa/suosituissa opiskelijakaupungeissa, eikä pelkästään opiskelija-asuntojen kanssa).

Suosittelen sinua ensinnäkin petraamaan ruotsiasi menemällä ihan Ruotsiin töihin joksikin aikaa (esim. au-pair töitä saa suht helposti ja siinä ratkeaa se asuntokysymyskin alkuunsa). Parhaiten ruotsia opit Ruotsissa, sen sijaan, että istuisit itse kotona tankkaamassa esim. niitä lukiokirjoja/menisit esim. työväenopistoon tms. Lisäksi suosittelen miettimällä todella tarkkaan, että minne kaupunkiin haet opiskelemaan, juurikin tuon asuntotilanteen takia.

Lisään: Ruotsissa ei pysty valitsemaan, että suorittaako kurssin luennoilla (+tentillä) vai kirjatentillä. Sen sijaan istutaan luennoilla JA luetaan x määrä kirjoja, kurssin lopussa on sitten tentti joka pohjautuu kirjallisuuteen ja luentoihin. (Tentti voi tosiaan olla se perinteinen salitentti tai kotitentti. Kotitentissä teet siis tenttiä kotona; saat tietyn määrän kysymyksiä joihin vastataan max x sivua ja vastaat niihin kirjojen avulla, aikaa on 48 tunnista 1 viikkoon (yleensä se 1 vko). Vaikka sinulla on kaikki kirjat käytössäsi, ei kotitentit ole helppoja, päinvastoin). Yleensä uusintatentti on joitakin viikkoja/kuukausi normaalin tentin jälkeen. Jos tätä ei läpäise, niin seuraava mahdollisuus uusintaan on tammikuussa (jos kyseessä on joku syyslukukauden tentti) tai elokuussa (jos kyseessä on joku kevätlukukauden tentti). Tämän jälkeen on mahdollista tenttiä kyseinen tentti kun kurssi on seuraavan kerran menossa. Tenttejä ei siis ole mahdollista uusia kovin usein ja milloin vain. 

Em. asia kannattaa ottaa huomioon myös siinä kohtaa jos asuu opiskelija-asunnossa. Opiskelija-asunnossa asuessa opinnoissa täytyy edetä ja tietty opintopistemäärä täytyy saada kasaan lukukauden aikana tai lentää ulos kämpästä (siellä ollaan aika nihkeitä hyväksymään sepityksiä miksei opinnot ole edenneet). Opiskelija-asuntosäätiö tarkastaa opinnoissa etenemisen kaksi kertaa/vuosi suoraan opinahjosta.

Kyllä pärjää, itse tiedän Ruotsiin opiskelemaan menneitä (syynä juuri se että Suomessa ei ole päässyt yliopistoon), joilla on todistuksessa ollut ruotsin arvosana 6 ja ihan hyvin ovat pärjänneet ja saaneet opintonsa suoritettua.

Kyllä siell pärjää ihan hyvin. Alkuun kurssit teettää enemmän työtä ja kieltä luultavasti joutuu preppaamaan ihan erikseenkin tenttivastauksia ja muita varten, mutta ekan lukukauden jälkeen en usko, että kielen kanssa on mitään muita ongelmia kuin mahdollisesti terminologian hallinta. Mutta sen oppii opettelemalla. :)

Minäkin olin yliopistossa vaihdossa maassa, jonka kieltä olin opiskellut ainoastaan yhden lukukauden suomalaisessa yliopistossa ja lisäksi yhden intensiivikurssin edellisenä kesänä. Ekan lukukauden tein vaihtomaassa pääasiassa kieliopintoja ja vain yhden "oikean" kurssin, jonka sain opettajan johdolla sovellettua tasolleni vähän sopivammaksi. Olin tällä kurssilla luennoilla ja ymmärsin niistä sen, mitä ymmärsin. Tenttiin sain vastata paikallisen kielen ja englannin sekoituksella ja lisäksi kirjoitin englanniksi esseen. Tokana lukukautena olin ihan normaalisti kursseilla ja suoritin ne samoilla vaatimuksilla kuin paikalliset. Arvosanat ei olleet huikeita, mutta tuntui aika uskomattomalta voida läpäistä tenttejä vieraalla kielellä, jota oli yhteensä opiskellut suunnilleen vuoden.

Eli lukioruotsi, vaikka sanastollisesti ei ehkä olekaan riittävän laaja, tarjoaa kyllä tosi hyvän kielipohjan, jolla pärjää jos jaksaa tehdä itse luentojen lisäksi töitä. Ymmärrät varmasti, mitä luennoilla puhutaan. Jos vain on mahdollista, kannattaa luennot nauhoittaa, jotta voit sitten jälkikäteen vielä paneutua kohtiin, joita et ymmärtänyt.

Hae vain opiskelemaan, jos tuntuu siltä, että yhtään kiinnostaa. Kieltä kyllä oppii, kun on pakko! :)